1. PÖYTÄTENNISVÄLINEET

1.1 PÖYTÄ

Pöydän tulee olla suorakaiteen muotoinen ja pelipinnan himmeä ja tumma, 2 cm leveän valkean viivan reunustama.

Mitat:

Pituus: 274 cm

Leveys:152,5 cm

Korkeus: 76 cm (pelipinnan korkeus lattiasta)

Nelinpelissä pöytä jaetaan kahteen yhtä suureen kenttään 3 mm leveällä valkoisella sivurajojen suuntaisella keskiviivalla.

Pelitilan tarve vaihtelee suuresti. Kilpapelissä tulee tilaa pöytää kohden olla yli kymmenen metriä. Leppoisampaan peliin riittää puolestaan noin 7 m x 4 m kokoinen tila, joten pöytä mahtuu esimerkiksi kellaritiloihin tai autotalliin.

1.2 VERKKO

Verkko jakaa pöydän puoliksi kahteen yhtä suureen osaan. Verkkoon kuuluvat verkon lisäksi sen pylväät kiinnitys- ja kiristyslaitteineen.

Mitat:

Korkeus: 15,25 cm

Ulkoreuna pöydästä: 15,25 cm

Verkko tulee pitää aina kireällä pelatessasi.

1.3 MAILAT

Maila on pelaajan tärkein väline. Siksi mailan valintaan tulee tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Maila saa sääntöjen mukaan olla minkä kokoinen, muotoinen ja painoinen tahansa, mutta lavan tulee olla litteä, jäykkä ja puinen. Kädensija saattaa vaihdella muodoltaan melkoisesti, joten pelaajan on hyvä valita mukavimmin omaan käteen sopiva maila.

Aloittelevalle pelaajalle sopii perusasioiden opetteluun parhaiten maila, jossa pinta on sileä ja näppylät sisäänpäin. Aloittelijankin kannattaa hankkia maila, jossa on riittävät kitkaominaisuudet. Mailalla, jossa ei ole riittävästi kitkaa kumeissa on erittäin vaikea saada kierrettä lyönteihin. Tämä vaikeuttaa peruslyöntienkin opettelua. Tämän vuoksi ei kannata hankkia kaikkein halvinta mailaa tai käyttää vanhaa mailaa, jossa kumit ovat kuluneet. Toisaalta ei aloittelijan kannata ostaa myöskään kaikkein kalleinta kilpapelaajan mailaa, joka voi nopeutensa vuoksi olla erittäin vaikea hallita.

1.4 PALLOT

Pallo on väriltään himmeänvalkoinen tai himmeänkeltainen/oranssi ja halkaisija on 38 mm ja se painaa 2,5 grammaa.
.

2. TÄRKEIMMÄT PELISÄÄNNÖT

Myös täydelliset pelisäännöt on koottu pöytätenniksen www-sivuille.

2.1 ALOITUS

Ottelu aloitetaan arpomalla. Arvonnan voittaja voi valita seuraavasta:

·         aloittaa syöttäminen

·         ottaa vastaan syöttö

·         valita puoli

·         antaa valinta vastustajalle

2.2 SYÖTTÖ JA SYÖTÖNVAIHTO

Peli aloitetaan syötöllä. Ensimmäisenä vuorossa oleva pelaaja syöttää aluksi viisi syöttöä. Tilanne ensimmäisen syöttövuoron vaihtuessa voi olla 5-0, 4-1 tai 3-2 jommankumman hyväksi. Sen jälkeen syöttövuoro siirtyy vastustajalle, joka syöttää viisi syöttöä jne.

Oikea syöttö suoritetaan seuraavasti:

1 ) pallo lepää syöttäjän avoimella kämmenellä

2) syöttökäsi ei saa lähteä pöydän pintatason alapuolelta, kuten ei mailakäsikään. Palloa pitävä käsi ei myöskään saa olla pöydän päällä syöttöheittoa aloitettaessa.

3)pallon pitää mailaan osuessaan olla pöydän ja sen kuvitellun jatkeen takana

4) palloa on heitettävä ylöspäin vähintään 16 cm = noin verkon korkeus

5) palloa ei saa lyödä ennen kuin se on käynyt lakipisteessään. On siis lyötävä laskeutuvaan palloon.

6) pallon pitää ensin koskettaa syöttäjän omaa pöytäpuoliskoa ja pompata siitä verkon yli vastustajan puolelle. Jos pallo syötettäessä osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikea, se uusitaan.

HUOM!
- Peli on käynnissä, kun pallo on ilmaan heitettäessä irronnut syöttäjän kämmeneltä. Eli jos syöttäjä lyö ohi pallosta, saa vastaanottaja pisteen.

- Syöttö saa olla kuinka lyhyt tahansa eli on luvallista syöttää niin lyhyt syöttö, että se pomppaisi useamman kerran pöydällä jos vastustaja ei palauttaisi syöttöä. Luonnollisesti syöttö palautetaan heti ensimmäisen pompun jälkeen.

- Syötön ei myöskään tarvitse mennä päädystä ulos. Sivuista ulos menneet syötöt ovat myös hyväksyttyjä.

2.3 PISTE, ERÄ, OTTELU

Kun pelaaja lyö pallon verkkoon tai pöydän ulkopuolelle, saa vastustaja pisteen. Ensimmäiseksi 21 pistettä saanut voittaa erän. Erän voittamiseen tarvitaan kuitenkin kahden pisteen ero eli jos tilanne on tasan 20­20, pelataan ns. jatkopalloja niin kauan kunnes vaadittava kahden pisteen ero syntyy, esim. 22­20, 23­21 jne. Jatkopalloilla pelattaessa vaihtuu syöttö jokaisen pisteen jälkeen.

Ottelut pelataan tavallisesti "paras kolmesta ­menetelmällä, ts. ensin kaksi erää voittanut pelaaja voittaa koko ottelun (2­0 tai 2­1).

Pelipuolia vaihdetaan joka erän jälkeen ja ratkaisevassa erässä toisen pelaajista päästessä 10 pisteeseen. Erien välillä on kahden minuutin tauko.

Syöttäjä vaihtuu joka erässä, eli ensimmäisessä erässä aloittanut on toisen erän alussa vastaanottaja. Kolmannessa erässä aloittaa taas ensimmäisen erän syöttäjä.

2.4 NELINPELI ­ KAKSI PELAAJAA KUMMALLAKIN PUOLELLA

Nelinpelissä lyövät saman parin pelaajat palloa VUOROTELLEN

Syöttö lyödään viistoon syöttäjän kannalta siten, että pallo ensin osuu oman pöytäpuoliskon oikealle puolelle ja sitten verkon ylitettyään vastustajan vasemmalle pöytäpuoliskolle. Jos syöttö epäonnistuu eli osuu jommalla kummalla puolella viivan väärälle puolelle, saa vastustaja pisteen.

- syötön saa palauttaa minne tahansa syöttäjän pöytäpuoliskolle.

- vastaanottojärjestyksen tulee vaihtua joka erässä.

- ratkaisevassa erässä puolten vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös vastaanottajaa.

Nelinpelin syöttö­ ja vastaanottojärjestys:

Parin A ja B vastustajana on pari X ja Y

Pari AB voittaa arvonnan ja valitsee syöttövuoron:

1. erä: Pari AB valitsee A:n aloittamaan syötön. Sen jälkeen pari XY saa valita vastaanottajan, tässä tapauksessa Y:n.

1. A syöttää Y:lle viisi ensimmäistä syöttöä

2. Y syöttää B:lle

3. B syöttää X:lle

4. X syöttää A:lle

5. A syöttää Y:lle, jne.

2. erä: Pari XY syöttää ensimmäisen syöttövuoron ja valitsee ensimmäisen syöttäjän, vastaanottaja

määräytyy sen mukaan kumpi aloittaa syöttämisen. Jos syöttäjä on X, asettuu vastaanottajaksi B.

Lyöntijärjestys on siis vastakkainen verrattuna ensimmäiseen erään.

3. erä: Pelataan kuten 1. erä, aloittajana joko A tai B. Kun johdossa oleva pari pääsee 10 pisteeseen,

vaihtuu syötön vastaanottaja vastaanottovuorossa olevassa parissa.

2.5 MUITA YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ

Vastustaja saa pisteen, jos:

- pelaaja siirtää pöytää pallon aikana tai pelaaja koskettaa verkkoon pallon aikana

- pelaaja pallon aikana nojaa pöytään vapaalla kädellään

- pallo osuu pöydän sivureunaan ­ hyväksytty "kanttipallo" hipaisee pöydän pelipintaa.

Pallo saa kulkea verkon ohitse ja verkon pidikkeiden alitse pelin aikana.

3. MAILAOTE JA PERUSLYÖNNIT

3.1 MAILAOTE

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Tärkeitä ohjeita:

- ranteen tulee olla suorana

- mailaa ei saa puristaa liian voimakkaasti. Liian voimakas puristus jäykistää ranteen ja estää sen liikkuvuuden.

- sama ote säilytetään niin rysty- kuin kämmenlyönneissä.

Tyypillisimmät virheet:

- etusormi keskellä mailaa, ei siis poikittain (vaikeuttaa rystypuolen kehittymistä)

- peukalo keskellä mailaa, ei siis poikittain (vaikeuttaa  kämmenpuolen kehittymistä)

3.2 KIERTEET

Keskeinen osa pöytätennistä on kierteiden hallitseminen. Kyse ei kuitenkaan ole mistään taikuudesta, vaikka aloittelijasta voi joskus siltä tuntua.

Ennen kuin voimme perehtyä kierteisiin ja myöhemmin lyöntitekniikoihin, meidän tulee kuitenkin opetella erottamaan käsitteet avoin ja suljettu maila.  

Jos näet mailasi lyöntipinnan on kyseessä avoin maila. Tällöin mailalavan ja pöytätason välinen kulma on yli suorakulman.

Jos et näe pallon osumista mailaasi on mailakulma suljettu.

Kierteiden jaottelu

Alakierre

Alakierre lyödään avoimella mailalla, joka suuntautuu samalla eteen- ja alaspäin. Vastustajan lyödessä alakierteen pyrkii palautus suuntautumaan verkkoon.

Yläkierre

Yläkierre lyödään suljetulla mailalla, joka liikkuu eteen- ja ylöspäin. Vastustajan lyödessä yläkierteen pyrkii palautus suuntautumaan ylöspäin.

Sivukierteet

Sivukierteisessä lyönnissä maila liikkuu sivuttain. Vastustajan lyödessä sivukierteen palautus pyrkii suuntautumaan siihen suuntaan, johon lyöjän maila on liikkunut.

3.3 PERUSASENTO

Pöytätennis on erittäin nopea laji ja jotta kaikkiin palloihin ehtisi, on perusasennon tasapainon turvaamiseksi oltava oikea.

* Asetu pöydän keskiviivan kohdalle siten, että yletyt käsi suorana koskettamaan mailalla pöydän päätyyn

* Taivuta jalkojasi polvista

* Taivuta ylävartaloa eteenpäin

* Jalat ovat kapeassa haara­asennossa, n. 1/2 metrin päässä toisistaan

* Paino päkiöillä

* Maila vartalon edessä

* Siirrä maila aina lyönnin jälkeen perusasentoon vartalon eteen

3.4 RYSTYPALLOTTELU

Rysty- ja kämmenpallottelussa palloon lyödään kevyt alakierre.  

- Lyönti suoritetaan kyynärvarrella.

- Mailakulma on avoin

- Käsivarren liike suuntautuu rauhallisesti eteenpäin kunnes käsivarsi on lähes täysin ojentunut.

- Jalat ovat suurin piirtein rinnakkain.

Tyypillisimmät virheet:

- Lyöntiliike on liian pitkä (liikaa sivulle) tai liian hätäinen.

- Lyönti tapahtuu liiaksi koko kädellä, ei siis kyynärvarrella.

- Oikea jalka on edessä.

- Kyynärpää nousee liian ylös.  

3.5 KÄMMENPALLOTTELU

3.6 RYSTYKONTRAUS

Kontraukseksi kutsutaan hieman yläkierteistä lähellä pöytää lyötyä nopeahkoa lyöntiä.

3.7 KÄMMENKONTRAUS

- Jalat ovat rinnakkain.
- Mailakulma on avoin
- Päätyön lyönnistä tekee kyynärvarsi.
- Lyönti suuntautuu vartalon edestä eteenpäin. Loppuvaiheessa lyöntiin otetaan ranne mukaan.  

Tyypillisimmät virheet

- Alkuvaiheessa maila on pöydän alla.

- Oikea jalka edessä.

- Mailan pää osoittaa ylöspäin.

- Palloa työnnetään, ei siis lyödä.

- Lyödään pelkällä ranteella.

3.8 SYÖTTÖ

Syötöllä on pingiksessä todella tärkeä merkitys. Syöttö ei ole vain sitä varten, että pallo saadaan peliin ja varsinainen ottelu pääsee alkamaan. Se on ainoa lyönti, johon ei vastustaja pysty vaikuttamaan. Syöttö ja mahdollisesta palautuksesta suoritettava lyönti ovat nykypäivänä pingiksessä ratkaisevimpia aseita. Siispä sinun kannattaa uhrata aikaa syöttöjen harjoitteluun.

Pallo on syötettäessä heitettävä avoimelta kämmeneltä lähes pystysuoraan verkon korkeuden verran ylöspäin.

* Palloon saa lyödä vasta kun se on laskeutumassa.

* Pallo ja maila on syötön aikana oltava pöydän pinnan yläpuolella

Syötön tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä:

* SIJOITUS * VAUHTI * KIERRE

Alakierteinen syöttö

Alakierteinen syöttö suoritetaan avoimella mailalla. Mitä vähemmän avoin mailakulma on, sitä vähemmän on syötössä kierrettä.

Maila viedään alakierresyötössä eteenpäin­alaspäin. Jotta palloon saataisiin enemmän kierrettä suoritetaan ranteella terävä liike juuri kun maila osuu palloon.

Alakierresyöttö kannattaa opetella antamaan sekä pitkänä että lyhyenä. Lyhyt alakierresyöttö on ehkä eniten käytetty otteluissa. Lyhyt syöttö saadaan aikaan siten, että pallo omalla pöytäpuoliskolla osuu mahdollisimman lähelle verkkoa. Harjoiteltaessa lyhyttä syöttöä, voidaan testata onko se lyhyt, antamalla sen pompata vapaasti toisella puolella. Jos se pomppaa vähintään kaksi kertaa, voidaan puhua lyhyestä syötöstä.

Yläkierteinen syöttö

Yläkierteinen syöttö suoritetaan suljetulla mailalla. Maila suuntautuu eteenpäin­ylöspäin.

Nopea, pitkä yläkierresyöttö on tehokkain. Se onnistuu lyömällä pallo omalla pöytäpuoliskolla lähelle pöydän päätyreunaa.

Sivukierteiset syötöt

Puhtaassa sivukierresyötössä on mailakulma lähes suorakulma. Käytännössä sivukierresyöttöön on lähes aina lisätty joko alakierre tai yläkierre eli mailakulma vaihtelee sen mukaan. Sivukierteisessä syötössä mailan liike voi suuntautua sivusuunnassa joko oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle ja se voidaan suorittaa joko rysty­ tai kämmenpuolelta kuten kaikki muutkin syötöt.

Syötön vastaanotto

Syötön vastaanotto määräytyy syötön kierteen ja pituuden mukaan.

Vastaanottajan on ensin pyrittävä näkemään, onko syöttö ylä­ vai alakierteinen. Yleensä syötöissä on aina mukana myös sivukierrettä. Silloin pallo pyrkii syötönpalautuksessa suuntautumaan siihen suuntaan, johon syöttäjän maila liikkuu syöttöhetkellä.