Liittohallitus kokoontui Pitäjänmäen Sporttitalolla keskiviikkona parin tunnin kokoukseen.
Alku otettiin tavan mukaan valiokuntien tilannekatsauksesta. Työvaliokunta on puuhaillut viime ajat erilaisten sopimusten kanssa. Niistä myöhemmin tuonnempana. Matti Kurvinen välitti kuitenkin riemastuttavan tiedon: Ilkka Keisala pisti jo Benedekin Mesenaattikampanjan aikana kuukausittain 100 euron panoksen. Nyt hän ilmoitti jatkavansa tätä vuoden loppuun ja maksaa liiton tilille siis satasen joka kuukausi! Aikamoista.
Taneli Keinonen raportoi seuratoiminnasta. Seuraleirit järjestetään nyt uudella tavalla teemalla ”koko seuran juttu”. Nollatason valmentajakoulutus uusille pingisihmisille on lähtenyt hyvin, kuten myös kouluissa pelattava ”hallitsijakilpailu”. Mailapeliyhteistyössäkin on nykyään 3-4-luokkalaisten kilpailu ja uutuutena myös kummikoulutoiminta. Hankkeen tuleva rahoitus ratkaistaan OKM:ssa kuluvalla viikolla. Kotkassa on myös perusteilla uusi seura eli Smash.
Seuravaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Henri Pelkosen kanssa Pekka Korva, Tero Naumi, Teemu Oinas ja Taneli. Työn alla on Henrin vetämänä seuratoiminnan kehittämisen työkalu.
Valmennusvaliokunta on perustettu, mutta jäseniä ei ole nimetty vielä. Taneli palaa tähän asiaan seuraavassa kokouksessa toukokuussa.
IT-puolella järjestelmät pyörivät ja uusi kisanvetosofta pitäisi laittaa kesän aikana kuntoon, raportoi Kimmo Pihkala. Muitakin kehityshommia on päällä.
Sääntövaliokunnassa on Kimmo Areniuksen mukaan ollut hiljaista, kun uusia esityksiä liittokokoukseenkaan ei ole tulossa.
Paravaliokunnan Hannu Sihvo kertoi, että parapelaajat olivat Italiassa kisoissa ja aika hyvin meni: (muiden kuin Esan) ensimmäiset rankingvoitot ovat tosiasia. Toukokuussa Slovenian Laskoon ovat menossa Aino, Anna, Aaro, Esa ja Timo. Leirejäkin on ollut ja Asko Rasinen on ollut aktiivinen sekä tuomaroinnissa että luokituskoulutuksessa (ks. erillinen juttu). Para-SM järjestetään syksyllä.
Parakatsauksen päätteeksi hallitus kunnioitti äskettäin menehtyneen Matti Launosen muistoa hetken hiljaisuudella. Matti oli paralympiavoittaja ja todella moninkertainen arvokisamitalisti, jonka poismenon myös ITTF huomioi.
Kilpailuvaliokunnassa on pohdittu monenlaisia muutostoiveita, jotka eivät kuitenkaan ainakaan vielä tässä vaiheessa ole johtamassa sääntömuutoksiin. Mestaruussarjassa on ehdotettu, että kotijoukkue saisi kotietuna nähdä vierasjoukkueen arvonnan ennen omien pelaajien sijoittamista. Esitetty on myös lisäpelaajan käyttöä neljännen ottelun jälkeen.
13- ja 15- vuotiaiden SM sen paremmin kuin 12- ja 17-SM:kään eivät tällä hetkellä toimi kaikkien mielestä tyydyttävästi. Nyt on pohdittu, voisiko ne hajauttaa ”normaalikisojen” yhteyteen. Myös alasarjojen lyhyempää ottelumuotoa (mestaruussarjan tapaan) on pohdittu, kuten myös ykkösdivarin joukkuemäärän supistamista. Ensi kauden kilpailukalenteria valmistellaan ja myös kilpailujen kategorisointiraportti on juuri valmistumassa.
Totesimme myös, että henkilökohtaisissa SM-kisoissa saimme todennäköisesti ensimmäistä kertaa koko lajin historiassa mestarit, joita ei aikaisemmin oltu Suomessa nähty. Onnittelut vielä kerran, Marina Donner & Johan Pettersson.
Huippu-urheiluvaliokunnan puolesta Mika R totesi, että Budapestin MM on tulossa: Suomea edustavat Benedek, Alex, Anna ja Annika. Kotikentän EM-karsinta on toukokuussa (kaikki paikalle!) ja Pena kiertelee maailmalla Tokio-pisteiden haussa.
Veteraanien asioista tiedetään, että kesän EM-kisoihin – jotka nekin pelataan Budapestissa – on menossa aika paljon suomalaisia.
Sonja ei päässyt kokoukseen, mutta kansainvälisiä asioita käsittelimme ITTF:n kummallisen tilanteen verran. ETTU ehdottaa, että MM-kisojen supistamisesta puhuttaisiin uudestaan, mitä ITTF ei halua. Vielä kummallisempaa on se, että ITTF:n kunniapuheenjohtaja Adham Sharara on asetettu oman järjestönsä puolesta toimitsijakieltoon. Sharara puolestaan reagoi tähän uhkaamalla haastaa ITTF:n oikeuteen kunnianloukkauksesta. Voi tulla kuuma kokous Budapestissa.
SPTL:n (toivottavasti rauhallisempi) kevätliittokokous on Leppävaarassa (Veräjäpellonkatu 6) Espoon kisojen yhteydessä ensi sunnuntaina klo 16. Esillä ei ole sääntömuutosehdotuksia, joten asioiksi jäävät lähinnä vuoden 2018 tuloksen hyväksyminen (noin +2500 €) sekä toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. Kaikki jäsenseurat ovat tervetulleita paikalle.
SPTL on solminut uudet yhteistyösopimukset sekä Serres Group Oy:n että Gumbostrand Konst o Formin kanssa. Yhdessä Mesenaattikampanjan kanssa ne takaavat ainakin sen, että Pena saa metsästää Tokio-paikkaansa täydellä panostuksella.
YLE on tarjonnut liitolle toukokuun EM-karsinnan televisiointia siten, että SPTL vastaa lähetyksen tuotannosta. Se tarkoittaa muutaman tuhannen euron kustannusta, mutta toivottavasti myös jonkin verran tuottoja. Päätimme lähteä mukaan.
Päätimme myös, että syksyllä järjestettävään Parakilpailuun rekrytoidaan oma pääsihteeri. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja vastaavat sopimusneuvotteluista. Vielä päätimme jatkaa pöytätenniksen tukirahaston kehittelyä. Idea on alun perin ”vanhojen mestareiden” liiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä esittämä ja varsinkin Tapio Penttilä on ollut ideoinnissa innokkaasti mukana.
Tulorekisteri on HS:n artikkelin jälkeen aiheuttanut paljon puhetta. Kyse on siitä, että periaatteessa pienemmätkin palkinnot pitäisi ilmoittaa verottajalle. Käytännössä mikään ei ole muuttunut, asia on nyt vain nostettu esille. Selvää on, että varsinkin rahapalkinnot kannattaa maksaa seurojen kautta, jolloin ollaan varmasti turvallisilla vesillä. Tilannetta seurataan liiton toimesta koko ajan.
”Myös alasarjojen lyhyempää ottelumuotoa (mestaruussarjan tapaan) on pohdittu,”
Suomeksi: ”Lex Veteran” eli ”Lex 70-luvun pelaajat”.
En ymmärrä, miksi esim. nelosdivisioonan tai kolmosdivisioonan pelejä halutaan lyhentää, koska ”veteraanit eivät jaksa ja paikat jäykkinä”-
On tylsä mennä pelaamaan kolmospelaajana, jos saa pelata vain yhden kaksinpelin/joukkueottelu. Tai jos liikkeellä ollaan neljällä pelaajalla, vielä vähemmän keskimäärin.
Niin. Jotkut varmaan haluavat pelata sarjaviikonlopun aikana 20 peliä. Mutta eivät välttämättä kaikki. Iästä riippumatta. Tästä voisi noin yleisestikin käynnistää keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa. Asiallisesti, tottakai?
Parempi ratkaisu olisi perustaa omat veteraanisarjat ”paikat jäykkinä” -veteraaneille ja sitten nuoret tai sporttisemmat pelaisivat sarjat nykymuotoisena.
Yksikään ainakaan alle 30-vuotias ei muistaakseni ole koskaan valitettanut sarjaturnauksen raskaudesta. Hyvin harva alle 40-vuotiaskaan. Eli kyllä tämä kitinä menee tiettyjen mutta vain tiettyjen veteraanien piikkiin aika lailla.
Neljännen divisioonan turnauksessa Starin paras tyttö pelasi 23 ja toiseksi paras 24 ottelua. Heillä ei ollut tämän seurauksena paikat jäykkinä. Kumpikaan ei ollut millään tavalla väsynyt. Mutta sehän on siis väärin, että urheilussa saa etua nuoruudesta ja/tai fyysisestä kunnosta? Niin, mestaruussarjasysteemillä pelattaessa kolmostyttömme olisi pelannut seitsemän ottelua 17:n erittäin opettavaisen pelin sijaan. Siis 17 –> 7.
Sorry, näen tässä vain muutamien pelaajien itsekkään oman edun ajamisen enemmistön edun vastaisesti. Järjestötyössä inhoan sellaista yli kaiken. Väsyttää tästä asiasta länkyttäminen vuosikymmenestä toiseen. On nimenomaan hyvin epäasiallista käyttää SPTL:n koneistoa tällaisten omien asioiden ajamiseen.
Mutta minulle kelpaavat kyllä erilliset veteraanisarjat, joissa voitaisiin pelata hyvinkin lyhyillä peliformaateilla. Kukaan ei väsyisi eikä kenenkään paikat tulisi jäykiksi! Näin voitaisiin vähentää esim. kolmannen divisioonan lohkojen määrä neljään ja kakkosdivisioonan lohkojen määrä kahteen. Lonkalta heitettynä.
Se on OK, että ensimmäisessä divisioonassa ja mestaruussarjassa pelataan lyhennetyllä formaatilla. Se on aivan eri keskusteluaiheensa eikä liity tähän asiaan.
Sellaistakin vaihtoehtoa voisi harkita, että joukkueissa olisi neljä pelaajaa. Silloin yksi voisi aina levätä turnauksissa.
Saisinko tänne nimilistaa niistä pelaajista, joiden fysiikka ei kestä sarjaturnauksia ja he haluavat siksi lyhentää pelien määrää sen sijaan, että he kohentaisivat fysiikkaansa?
Minusta on Arto väärin verrata neljännen divisioonan pelejä esim. 2-divisioonan peleihin fyysiseltä vaativuudeltaan. Laatu > määrä, aina. 1-divisioonan turnauspäivä on todella raskas, en pidä itseäni järin huonokuntoisena mutta kyllä minulla menee useita päiviä turnauspäivästä toipumiseen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Viimeisellä kierroksella on nähty kierroksesta toiseen väsyneiden pelaajien taistelukestävyyspelejä. 2-divisioonan neljän sarjaottelun päivä ja 3-divisioonan neljän+kolmen sarjaottelun viikonloppu on oikeasti ongelma joka pitäisi korjata. Miten meidän Suomen pelisysteemi jossa pelataan kymmeniä pelejä päivässä tukee sitä, että kansainvälisissä turnauksissa pelataan vain muutamia pelejä päivässä ja sieltä pitäisi se voitto silloinkin kaivaa?
Pitää pelata enemmän merkityksellisiä pelejä mahdollisimman täysissä voimissa. En ole ihan varma kuinka paljon 20-30 ottelun pelaaminen viikonlopussa enemmän tai vähemmän puolivaloilla joko henkisesti tai fyysisesti kehittää verrattuna siihen, että pelaisi esim. 10 todella tärkeää ottelua ja valmistauduttaisiin niihin huolella.
Käyn Teemu kirjoituksesi läpi kohta kohdalta lainausten kera vaikka voikin olla hankala lukea sillä tavalla.
”Minusta on Arto väärin verrata neljännen divisioonan pelejä esim. 2-divisioonan peleihin fyysiseltä vaativuudeltaan.”
No miksi Teemu haluat siten viedä mestaruussarjakaavion myös 4-6. divisiooniin?
”Laatu > määrä, aina. ”
No ei se mene ihan noin. Yksi laadukas 0-3-ottelu ei välttämättä ole parempi kuin 10 tavallista ottelua. Sarjaturnauksissa määrä on itse asiassa nimenomaan junioripelaajille erittäin tärkeä asia, koska on todella hyödyllistä pelata useita eri pelaajia ja eri tyyleillä pelaavia pelaajia vastaan. Ei sitä mikään ”laatu” niin vain korvaa. On erityisen hyödyllistä pelata myös itseään heikompia vastaan, koska voiton ottaminen ei vaan ole niin helppoa-
”1-divisioonan turnauspäivä on todella raskas, en pidä itseäni järin huonokuntoisena mutta kyllä minulla menee useita päiviä turnauspäivästä toipumiseen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Viimeisellä kierroksella on nähty kierroksesta toiseen väsyneiden pelaajien taistelukestävyyspelejä. ”
Teemu, minähän kirjoitin:
”Se on OK, että ensimmäisessä divisioonassa ja mestaruussarjassa pelataan lyhennetyllä formaatilla. Se on aivan eri keskusteluaiheensa eikä liity tähän asiaan.”
Eli tietysti puhumme vain 2-6. divisioonista tässä.
”2-divisioonan neljän sarjaottelun päivä ja 3-divisioonan neljän+kolmen sarjaottelun viikonloppu on oikeasti ongelma joka pitäisi korjata.”
Eivät ole ongelmia eikä 50 vuotta käytössä ollutta systeemiä pidä alkaa muuttaa siksi, että muutama nimeltä mainittu pelaaja ei jaksa. Jos jossakin joukkueessa on pelaaja, joka ei jaksa, joukkueeseen on otettava neljäs pelaaja mukaan sen sijaan, että sääntöjä muutettaisiin sen pelaajan vuoksi, joka ei jaksa.
”Miten meidän Suomen pelisysteemi jossa pelataan kymmeniä pelejä päivässä tukee sitä, että kansainvälisissä turnauksissa pelataan vain muutamia pelejä päivässä ja sieltä pitäisi se voitto silloinkin kaivaa?”
Miten ihmeessä meidän 2-6. divisioonien pelisysteemi liittyy tähän? Eikä kukaan kyllä yhden päivän aikana edes pelaa kymmeniä pelejä. Mutta en siis näe mitään yhteyttä Suomen 4. divisioonan turnausten ja ITTF:n Platinum-sarjan turnausten välillä.
”Pitää pelata enemmän merkityksellisiä pelejä mahdollisimman täysissä voimissa”
Useimmat pelaajat ovat olleet aina ihan hyvissä voimissa näkemissäni 3-5. divisioonien turnauksissa, ja kaikki ottelut ovat olleet hyvää harjoitusta. Tämä piti aikanaan paikkansa myös sen 1. divisioonan kaksipäiväiseen turnauksen suhteen, joka pelattiin Oulussa joskus aikanaan.
”Pitää pelata enemmän merkityksellisiä pelejä mahdollisimman täysissä voimissa. En ole ihan varma kuinka paljon 20-30 ottelun pelaaminen viikonlopussa enemmän tai vähemmän puolivaloilla joko henkisesti tai fyysisesti kehittää verrattuna siihen, että pelaisi esim. 10 todella tärkeää ottelua ja valmistauduttaisiin niihin huolella.”
Divisioonissa 2-6 tarkoituksena on pelata pöytätennistä eikä tavoitella kansainvälistä huippua. En edelleenkään ymmärrä, miksi systeemiä pitää muuttaa siksi, että 3-6 nimeltä mainittua pelaajaa sitä haluaa. (Itse tiedän nimeltä vain kolme.) En muuten ole nähnyt turnauksissa mitään puolivaloilla pelaamista, vaan sarjapisteistä on pelattu tosissaan sunnuntain viimeisissä peleissäkin.
Mitenkä ihmeessä 2-6. divisioonissa ”valmistauduttaisiin huolella” johonkin 10 otteluun. Meinaatko, että näiden divisioonien joukkueissa toiminta on hyvinkin ammattimaista tässä suhteessa?
LOPUKSI
Pitää muistaa se, että puolet 2. divisioonan ja 3. divisioonan lohkoista pelataan arki-iltaisin, ottelu/päivä -systeemillä. Onko varmaa, että näiden lohkojen joukkueet haluavat lyhentää otteluita? Sama pätee Uudenmaan 4-6. divisiooniin.
Tämä oli epäselvästi sanottu:
”Sellaistakin vaihtoehtoa voisi harkita, että joukkueissa olisi neljä pelaajaa. ”
Tarkoitin siis sitä, että joukkueet tulisivat mukaan neljällä pelaajalla. Jos se ei muuten ole mahdollista, seura vähentäisi sarjoissa pelaavien joukkueidensa määrää.
AL:n kirjoitus ei mielestäni kaikilta osin täytä asiallisen mielipiteenvaihdon tunnusmerkkejä, enkä siksi lähde mukaan tähän väittelyyn ainakaan näin julkisesti. Yksi selkeä asiavirhe on kuitenkin pakko korjata: mainitun esimerkkipelaajan pelimäärä ei suinkaan olisi ollut mestaruussarjasysteemillä seitsemän vaan 15. Tuokin luku on toki arvio, mutta on merkittävästi lähempänä totuutta kuin esitetty seitsemän.
Sarjamuotoisten eli arki-iltaisin pelattavien divariottelujen ottelumäärää ei ole syytä vähentää nykyisestä. Olisi kerrassaan outoa istua autossa yli kolme tuntia pahimmillaan vain yhden kaksinpelin tähden.
Yritäpä Are keskustella asiallisesti äläkä lähde asiattomuuksien ja henkilökohtaisuuksien tielle vaikkapa syyttämällä toista asiattomuuksista jopa ennen kuin tämä on mitään kirjoittanut tai ilman että tämä olisi sellaiseen aiemminkaan syyllistynyt. Jatkossa keskustelemme säännöistä ja vastaavista vain kirjallisesti, jottei tule väärinkäsityksiä.
Kuten sanoin, minusta on erittäin epäasiallista jatkuvasti vihjailla, että SPTL:n liittokokouksiin ujutetaan sääntömuutoksia, joita juuri kukaan ei ole tilannut tai halunnut ja jotka menevät aina läpi muutaman hengen kokouksissa. Minua rasittaa se, että joudun aina olemaan tarkkana ja lukemaan sääntömuutosehdotukset läpi siltä varalta, että niihin on ujutettu älyttömyyksiä.
Kyllä! Erehdyin ottelun pelimuodosta, koska kirjoitin kommenttini erittäin heikossa kunnossa juuri ennen kuin vaivuin monipäiväiseen flunssauneen. Olisi pitänyt tarkistaa asia sääntökirjasta tilanteessa, jossa muisti ei toiminut. Mutta en jaksanut.
Joten tosiaan kolmospelaajakin pääsee pelaamaan kaksi kaksinpeliä, ellei peli pääty 5-0 tai 0-5. Mutta kyllä siinä voi niin käydä, että hän matkaa Helsingistä Kimitöön keskiviikkoiltana ja pelaa siellä vain yhden kaksinpelin ja sitten takaisin Helsinkiin. Kiva vielä jos on päässyt pelaamaan vain vastustajan ykköstä vastaan. Kun alasarjoissa tärkeintä on kuitenkin vain päästä pelaamaan paljon.
Minusta perinteinen kaavio on kuitenkin täydellinen, koska siinä parempi joukkue voittaa aina. Mestaruussarjasysteemiä käytettäessä perinteisen kaavion mukainen 6-4-voitto voi esimerkiksi muuttua 3-4-tappioksi. Joku voi olla sitä mieltä, että tämä on hyvä asia. Minusta se ei alasarjoissa sitä ole.
Niin, tilanne muuttuisi tietysti toiseksi, jos muutos valmisteltaisiin asiallisesti. Eli kysyttäisiin asiasta mielipidettä jokaisen 2-6. divisioonissa pelaavan joukkueen yhdyshenkilöltä. Jos sieltä tulisi vihreää valoa otteluiden lyhentämiselle, siitä sitten vaan. Olisihan otteluiden lyhentämisestä se positiivinen seuraus pelaajien mahdollisen liiallisen rasittamisen vähentämisen lisäksi, että päivän aikana voisi olla hieman aikaa rauhalliseen syömiseen ja levähtämiseen. Mutta mitä vastaisivat Uudenmaan alueen joukkeet, jotka pelaavat yksi ottelu/päivä -systeemillä? Pitäisikö aina pelata kaikki pelit nelinpeliä myöten?
Juu, kyllä Starinkin joukkueen ykköspelaaja Viktorija Majorova mainitsi urakkansa kovuudesta 3EF-divisioonien ylemmässä loppusarjassa Turussa tänä viikonloppuna vaikka välillä pelasikin taktisesti kolmospelaajana eikä joutunut pelaamaan 3+1 vaan 2+1 riitti. Menestyksemmehän oli aika lailla hänen varassa. Eikä hän ole veteraanipelaaja.
Ykköspelaajaa voi muuten suojella sillä, että laittaa hänet kolmospelaajaksi. Siitähän olisi vain se seuraus, että mahdollinen tappio olisi selvempi tai voitto niukempi tavalliseen järjestykseen verrattuna.
Mutta tosiaan inhoan sitä, että isoja sääntömuutoksia ajetaan ”pienellä tekstillä” kirjoitettujen sääntömuutosehdotusten avulla muutaman ihmisen liittokokouksissa, missä mikä tahansa voi lipsahtaa läpi. Se on ns. teiniliittomeininkiä se.