Kauden 2016/2017 starttimäärä kasvoi 12,1 % edelliskauteen verrattuna

Huom: YPTS:in kisat oli jälleen pudonneet pois mutta nythän tilasto vaan kaunistui. Lisätty loppuun ”Huom”-kappale.

Kaikkien kansallisten kilpailujen yhteinen starttimäärä kasvoi kaudella 2016/2017 lopulta vain melko maltillisesti eli 12,1 % edelliseen kauteen verrattuna. Mahdollisuuksia suurempaankiin nousuun oli, koska moni kilpailu kasvatti kokoaan merkittävästi. Yhteisstarttimäärää pudotti eniten se, että Spinni ei järjestänyt helmikuussa kaksipäiväisiä kisojaan ja MBF järjesti ARF-cupinsa vain junioreille,  mikä romahdutti osallistujamäärän. Näin menetettiin noin 450 starttia samalla kun jotkut muutkin kilpailut pienenivät.

Toistan sen edellisessä starttimääräartikkelissani mainitsemani asian että meillä on sellainen positiivinen ongelma, että kauhean paljon ei ylöspäin voida enää mennä starteissa nykyisillä kilpailumäärillä, koska monet kilpailut ovat aika lailla täynnä. Pitäisi saada uusia kilpailuita kalenteriin!

Jos täysin ainutlaatuinen kilpailutapahtuma Silja Malja poistetaan tilastoista (mukana kamala määrä ruotsalaisia), edellisen kerran startteja oli tätä enemmän kaudella 2009/2010 (5984). Pohjakosketus otettiin kaudella 2014/2015,  jolloin startteja oli ilman Silja Maljaa vain 3766. Siitä on tultu ylöspäin jo 41 %.

Kauden 2017/2018 tavoitteena voisi olla edes nykyisen tason säilyttäminen, mikä sekään ei ole aivan helppoa.  Toivottavasti starttimäärä kuitenkin jatkaa kasvuaan!

Eniten lisäsivät kokoaan seuraavat kilpailut:

  1. OPT-86:n Tikakoski-ratingkilpailut +106,6 %
  2. PT Espoon syyskisat GP +85,3 %
  3. Wega Malja +68,4 %
  4. Kemin kansalliset +67,0 %
  5. KuPTS, Syyskisat +51,4 %
  6. STARXMAS +40,0 %
  7. Oulun Silmälaser Open +30,9 %

Seuraavassa kuvassa koko kauden tilasto:

Jonkin kilpailun starttimäärä on siis kaikkien kilpailuluokkien yhteinen osallistujamäärä, jolloin ne pelaajat lasketaan mukaan, jotka ovat pelanneet ainakin yhden ottelun.

Huom: SM-kilpailut ja piirinmestaruuskilpailut eivät ole mukana starttiluvuissa historiallisten syiden vuoksi. Eli ne eivät ole mukana, jotta vertailu aiempien vuosien lukemiin olisi mahdollista. Kun aloin tehdä tilastoja ensimmäisen kerran joskus 1990, laskentaurakan pienentämiseksi päätin jättää nuo kilpailut pois. Olin muutenkin eniten kiinnostunut siitä, miten paljon pelaajia on kansallisissa kisoissa, koska se kuvasi parhaiten kilpapöytätenniksen vireyttä. Tämä ratkaisu kaunistaa nykyisiä lukemia noiden aikojen lukemiin, koska SM-kisoissa, pm-kisoissa, TUL:n pm-kisoissa, TUK:n mestaruuskilpailuissa ja aluemestaruuskisoissa oli silloin tosi paljon strartteja,

Oheisessa Excel-tiedostossa on myös aiempien kausien tiedot siitä lähtien, kun aloin tietoja taas kerätä:

Kilpailuaktiivisuustutkimus_30.06.2017

 

4 kommenttia artikkeliin ”Kauden 2016/2017 starttimäärä kasvoi 12,1 % edelliskauteen verrattuna

  1. Näkisin myös että Ruskeasuon kilpailujen 12 pöydän rajoitus syö paljon startteja. Rusan sijainnilla ja esim. 24 pöydällä saisi aikaa kerran kuukaudessa isot kisat halutessaan. Pelaajamäärä kyllä riittää. Oulussa meillä on mahdollisuus käyttää vähintään 16 pöytää, ja itseasiassa käytimme viime kaudella kisoissa muistaakseni jopa yli 20 pöytää kun otimme käyttöön myös pienemmän salin. Tämä tuo automaattisesti isommat luokat ja enemmän startteja. Oulussa on myös kannettu täksi kaudeksi kortemme kekoon, lisäsimme kilpailujen määrää aikaisemmista vuosista 90-luvun tasolle. Resepti hyviin kisoihin:

    Monipuolisesti ja runsaasti luokkia
    Pitävät aikataulut
    Kisojen hyvä maine pelaajien keskuudessa
    Hyvä paikka kilpailukalenterissa
    Sitoutunut ja aktiivinen kisojenjärjestäjäporukka

    1. Teemun huomautus Ruskeasuon 12 pöydän rajoituksesta pitää todellakin paikkansa. Itse en äkännytkään mainita sitä, vaikka olen asiaa jokaisen Starin kilpailun aikana manannut. Rusalla oli ihan toinen juttu järjestää kisoja ennen vuosituhannen vaihdetta, kun siellä oli vielä 16 pöytää. Mielelläni järjestäisin Ruskeasuon alakerrassa 20-24 pöydän kisat, jos löytyisi pöydänkantajia, jotka eivät vaadi palkkaa!

      Teemun lista hyvän kisan ominaisuuksista pitää myös paikkansa. Ehkä voisi lisätä vaikkapa kisojen jälkiraportoinnin ja erilliset palkintojenjaot.

  2. Jälkiraportointi olisi hyvä tottakai myös ja palkintojenjaot. Piirinmestaruuskisoissa me luonnollisesti jaettiin kaikki palkinnot ja otettiin niistä kaikista kuvat. Löytyvät Facebookista ja myös Instagramista. Voisi kyllä panostaa enemmänkin kisoista tarinointiin jälkikäteen.

    Mihin kisaan muuten Arto vertasit Tikakoski-ratingkisojen kokoa? Oliko meillä edes vastaavaa kisaa edelliskaudella? En muista 🙂

    1. On muuten osoittautunut, että ne palkintojenjakokuvat saavat usein suosiota tuttavien ja sukulaisten keskuudessa ainakin jos niitä onnistuu tägäämään. Suomen rajojen ulkopuolellakin! SIksikin ne ovat tärkeitä. Liiton sivuilta löytyvät myös ilman tägäämistä. Kiva on katsoa aina teidänkin kisojen palkintopallikuvat. Saa ihan toisen käsityksen tapahtumista kuin pelkistä tuloksista! Raportin väsäämiseen on kenellä tahansa vain vähän voimavaroja kisojen jälkeen. Ja jos vähänkin viivyttelee, iso osa hyvistä ideoista katoaa aivoista taivaan tuuliin! On kyllä kamalaa, että aiempina vuosina ei palkintojenjakoja järjestetty oikein missään puhumattakaan siitä, että olisi kuvia otettu.

      Näitä kisoja vertasin keskenään:

      27.02.2016 OPT-86:n ratingkisat
      18.02.2017 OPT-86:n Tikakoski-ratingkilpailut

Vastaa