Sarjat: sarjakuri ja tuomarointi

Muistutus jälleen tästä asiasta kaikille seuroille, etenkin viikkopeleinä pelattaviin sarjoihin.


Ohessa kesän pöytätennislehdestä löytyneet sarjakuri- ja tuomarointi-artikkelit myös SPTL:n sivuille.

10 kommenttia artikkeliin ”Sarjat: sarjakuri ja tuomarointi

  1. Tuomaroinnista saa senkin edun, että ei tule laskuvirheitä ja syöttövuorokin vaihtuu kahden syötön välein. Videoinnin avulla olen havainnut, että virheitä sattuu näissä asioissa aika usein, kun pelataan ilman tuomaria.

    Sen lisäksi tuomarointi tietysti lisää tapahtumaan glamouria ja antaa pelaajien keskittyä pelaamiseen.

    Ei kuulu tähän asiaan mutta esitän jälleen toiveen, että kunpa kaikki sarjajoukkueet hankkisivat yhtenäiset pelipaidat. Minimivaatimuksena asusteissa se, että kukaan ei tule pelaamaan virttyneissä kesämökkivaatteissa.

  2. Tämän voisi lykkäistä myös jokaisen joukkueen yhteyshenkilön sähköpostiin. Erityisesti ongelmana viikkosarjoissa on aina otteluiden siirtämiset ja perumiset olemattomalla varoitusajalla. Ja yleensä tähäkin on esitetty syyksi esim. yhden pelaajan sairastuminen tai muu estyminen, joka ei estä ottelun pelaamista… Vai auttaisiko tähän perumisongelmaan vain sääntökirjan pykälien mukaan käsitelty ennakkotapaus …

    1. Toki säännöt on kirjoitettu epäselvästi tältä osin:

      2.6.1 Syöttö alkaa siten, että pallo on vapaana syöttäjän liikkumattomalla ja avoimella vapaan käden kämmenellä.

      2.6.2 Syöttäjän tulee heittää pallo lähes pystysuoraan ylöspäin ilman kierrettä niin, että se nousee vähintään 16 cm irrottuaan vapaan käden kämmenestä ja putoaa sitten mihinkään koskematta ennen kuin sitä lyödään.

      Tuon voi lukea kahdella tavalla:

      Tapa A
      Sen jälkeen, kun vapaa käsi on pysäytetty liikkumattomaksi ja avoimeksi syötön alkamisen merkiksi (2.6.1), käsi saa liikkua vain ylöspäin pallon heittämiseksi (2.6.2).

      Tapa B
      Sen jälkeen, kun vapaa käsi on pysäytetty liikkumattomaksi ja avoimeksi syötön alkamisen merkiksi (2.6.1), vapaata kättä saa veivata nopeasti ylös ja alas, sivuttain ja pitkittäin vaikka kaksi minuuttia ja sitten jossain vaiheessa, kun kättä on taas pudotettu 30 senttiä, pallo päästetäänkiin kohoamaan 16 cm ja sitten nopea kontrisyöttö perään.

      Minusta yleinen tulkinta on A, koska tavan B mukaista syöttöä harrastavat huippupelaajista lähinnä vain Ding Ning ja Emmanuel Lebesson. Jos tulkinta B olisi oikea, useampi yrittäisi mielipuolista vapaan käden veivausta ainakin vaikeassa paikassa. Tapa B tekee vastaanottajalle erittäin vaikeaksi ennakoida, milloin syöttö lopulta tulee. Valmiudessa pitää olla koko veivauksen ajan.

      Minulta muuten onnistuu pallon heittäminen ylös ilman, että käsi kävisi hakemassa vauhtia alempaa. Eli siis kykenen tulkinnan A mukaiseen syöttöön, joten tämä ei ole pelkkää teoriaa.

  3. Tämä on muuten eri tavalla ilmaistu ITTF:n säännöissä.

    2.6.1 Service shall start with the ball resting freely on the open palm of the server’s stationary free hand.
    2.6.2 The server shall then project the ball near vertically upwards, without imparting spin, so that it rises at least 16cm after leaving the palm of the free hand and then falls without touching anything before being struck.

    Tämä antaa aiheen ymmärtää, että pallo on ensin liikkumattoman käden päällä ja sitten sitä työnnetään melkein kohtisuoraan ylöspäin. Miksi suomenkieliset säännöt ovat tässä vähemmän tarkat, en tiedä.

    1. Toden totta! Olin vähän hämmentynyt laittaessani tuon suomenkielisen säännön tuohon, kun jossakin takaraivossa jyskytti ITTF:n säännöt.

      Tuo ”then”-sana on ihan olennainen. Siten tapa A on oikea.

  4. Ja ehkä joillekin yllättäen olen eri mieltä. Mielestäni kättä saa liikuttaa alaspäin kunhan pallo ei käy pöytätason alapuolella. Ehkä tähän löytyisi sääntövaliokunnasta ihan faktaakin ?

    1. ”Ja ehkä joillekin yllättäen olen eri mieltä. Mielestäni kättä saa liikuttaa ”

      Saathan sinä olla vaikka sitä mieltä, että pallon saa heittää syötässä suoraan vastustajan pöytäpuoliskoon. Mutta ei näitä asioita ratkaista sen mukaan, mitä mieltä haluat olla. Sääntöteksti ratkaisee (”then”).

      Lue se, mitä edellä sanottiin ja palaa asiaan sitten, kun osaat kertoa, mikä siinä ei pidä paikkaansa. Koska et tätä varmastikaan aio tehdä, keskustelu taitaa jäädä sitten tähän.

      Niin, mistään valiokunnasta ei löydy muuta faktaa kuin sääntöteksti.

  5. No ei tämä nyt Arto noin yksinkertaista ole. Ehkäpä löydät meille sitten jostain yhden esimerkin, kun syöttö on tuomittu vääräksi, koska ”käsi on lähtenyt alaspäin syötön alkaessa.”

    Vaikka kuinka ivallisesti aina suhtaudut eri mieltä itsesi kanssa oleviin ihmisiin, niin kyllä tässä nyt vähintään epäily omasta tulkinnastasi on olemassa. Kyllä minä mielelläni kuulisin sääntövaliokunnan tulkinnan asiaan. Sääntöjä kun joskus pitää kaikesta huolimatta tulkita. Vaikka ne täydellisessä maailmassa olisivat niin selvät, ettei tarvitsisi,

Vastaa