\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/Bruce-Campbell-1-150x150.jpg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tLiikemies Bruce Campbell (1905-1982) oli Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton ensimm\u00e4inen puheenjohtaja. Campbellia voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 1920\u201330-lukujen t\u00e4htipelaajana. Suomen ensimm\u00e4isi\u00e4 p\u00f6yt\u00e4tenniskilpailuja oli Helsingin Hiihtoseuran kisat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1925, joissa Helsingin Sanomat raportoi Bruce Campbellin hallinneen miesten sarjaa. H\u00e4nen siskonsa Maud Campbell voitti naisten sarjan. SM-kilpailut alkoivat vasta 1938. Campbell voitti maan ik\u00e4miesmestaruudet 1941 ja 1945. H\u00e4nen p\u00f6yt\u00e4tennisuransa oli alkanut jo opintojen yhteydess\u00e4 Hankenilla. Skotlantilaiset sukujuuret omannut mutta Helsingiss\u00e4 syntynyt Campbell perusti oman brittil\u00e4isi\u00e4 tuotteita maahantuoneen yrityksens\u00e4 1933. Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton perustamista valmistelevan kokouksen kokoonkutsujia 1938 olivat Bruce Campbell ja Rolf Biese. Kokous nimesi liiton perustamista varten toimikunnan, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli laatia uudelle lajiliitolle s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja kutsua lajia harrastavat seurat perustavaan kokoukseen. Toimikuntaa johti Bruce Campbell. Bruce Campbell johti Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliittoa seitsem\u00e4n vuotta sen perustamisesta vuoteen 1945. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton kultainen ansiomerkki numero 1. vuonna 1948.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/Sonja-Grefberg-150x150.jpg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tSonja Grefberg (s. 1964) on kaikkien aikojen menestynein suomalainen naispelaaja. H\u00e4n voitti naisten kaksinpeliss\u00e4 yhdeks\u00e4n Suomen mestaruutta vuosina 1978\u20131990, ensimm\u00e4isen vasta 13-vuotiaana. Nelinpelit mukaan lukien h\u00e4nell\u00e4 on yhteens\u00e4 30 Suomen mestaruutta.\nEuroopan arvolistalla vasenk\u00e4tinen Sonja oli parhaimmillaan 17. ja maailmanlistalla sijalla 36. Molemmat ovat kaikkien aikojen parhaita suomalaisnoteerauksia. Junioreiden EM-kisoista Sonjalla on nelj\u00e4 mitalia, joista kirkkaimpana nelinpelin mestaruus Eva Malmbergin kanssa 1980. PM-kultaa Sonja voitti 1983 kaksinpeliss\u00e4, nelinpeliss\u00e4 (Eva Malmberg) ja sekanelinpeliss\u00e4 (Jarmo Jokinen). Naisten nelinpelin toinen PM-kulta on vuodelta 1986 (Katja Nieminen). \n\nUransa parhaana saavutuksena Sonja pit\u00e4\u00e4 viidett\u00e4 sijaa maailman GP-finaalissa Etel\u00e4-Koreassa 1985. Edell\u00e4 oli vain yksi eurooppalaispelaaja. Arvokkaimman yksitt\u00e4isen voittonsa Sonja sai 1986, kun Aasia-Eurooppa-ottelussa kukistui Dai Lili. Kiinalainen oli tuolloin naisten maailman arvolistan kakkonen. Sonja oli yhden karsintaottelun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olympiapaikasta Souliin 1988, kun p\u00f6yt\u00e4tennis oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa olympialajina. Toinen varasija j\u00e4i uran suurimmaksi pettymykseksi.\n\nPeliuran j\u00e4lkeen diplomiekonomi Grefbergist\u00e4 on tullut lajin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton varapuheenjohtajuuden ohella h\u00e4n on edennyt Euroopan p\u00f6yt\u00e4tennisunionin hallitukseen. Vuonna 2017 Sonja valittiin Kansainv\u00e4lisen p\u00f6yt\u00e4tennisliiton valtuustoon (Board of Directors). N\u00e4kyv\u00e4 rooli lajin parissa on tuottanut my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 mm. Lontoon 2012 ja Rio de Janeiron 2016 olympia- ja paralympiakisojen lajijohdossa.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/Esa-Ellonen-150x150.jpg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tEsa Ellonen (1934-2018) on Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton kaikkien aikojen tunnetuin puheenjohtaja. Sen ohella h\u00e4n oli miesten kaksinpelin kaksinkertainen Suomen mestari ja kansainv\u00e4lisesti vaikutusvaltaisimpia suomalaisia p\u00f6yt\u00e4tennisihmisi\u00e4. H\u00e4n ehti my\u00f6s pelata jalkapalloa Kiffeniss\u00e4. Esa oli Ruotsissa asunut sotalapsi, jonka p\u00f6yt\u00e4tennisura alkoi partiossa Tikkurilan Sinisiss\u00e4. Taitavana puolustuspelaajana tunnettu Esa voitti ensimm\u00e4isen miesten kaksinpelin SM-kultansa 17-vuotiaana Turussa 1952 ja toisen viisi vuotta my\u00f6hemmin. Kaiken kaikkiaan h\u00e4n oli miesten kaksinpelin SM-loppuottelussa viidesti. Vuoden 1974 puheenjohtajavaalissa Esa ilmoitti olevansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja tuli valituksi. Erkki Alaja aloitti pian sen j\u00e4lkeen SPTL:n toiminnanjohtajana ja arvioi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 diplomiekonomi Ellonen oli 1970-luvulla varsinkin varainhankinnan ja markkinoinnin suhteen parikymment\u00e4 vuotta edell\u00e4 muita suomalaisia urheilujohtajia. H\u00e4nen kautensa puheenjohtajana kesti 14 vuotta. Vuonna 1977 Esa valittiin Pohjoismaisen P\u00f6yt\u00e4tennisunionin NBTU:n puheenjohtajaksi. Sit\u00e4 seurasi paikka Euroopan Unionin hallituksessa ja kansainv\u00e4lisen liiton ITTF:n valtuustossa 1983\u201387. Esa Ellonen lanseerasi aikanaan sloganin \u201dP\u00f6yt\u00e4tennis- tie onneen ja menestykseen\u201d. Se tunnetaan hyvin edelleen.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/JameJokinen-150x150.jpeg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tJarmo Jokinen (1959-1987) voitti p\u00f6yt\u00e4tenniksess\u00e4 kymmenen miesten kaksinpelin, seitsem\u00e4n nelinpelin ja yhdeks\u00e4n sekanelinpelin Suomen mestaruutta sek\u00e4 Pohjoismaiden mestaruuden sekanelinpeliss\u00e4 1983 Sonja Grefbergin kanssa. H\u00e4n nousi ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisena miespelaajana Euroopan ja maailman arvolistoille ja oli parhaimmillaan maailmanlistalla sijalla 76. \nJarmo ehti voittaa SM-kullan my\u00f6s pes\u00e4pallossa Sein\u00e4joen Maila-Jussien lukkarina. Jarmon is\u00e4 Anssikin oli monipuolinen urheilumies, tilill\u00e4\u00e4n viisi It\u00e4-L\u00e4nsi-ottelua pes\u00e4pallossa. Keravalainen \u201dJame\u201d tai \u201dJamppu\u201d oli ensimm\u00e4iselt\u00e4 ammatiltaan maalari ja sitten palomies.\nP\u00f6yt\u00e4tenniksess\u00e4 Jarmo Jokisella oli aina kirkas ajatus: harjoittele kuten pelaat \u2013 pelaa kuten harjoittelet. H\u00e4nen k\u00e4mmenspinnins\u00e4 oli aikakautensa tehokkaimpia: ei j\u00e4rin kova, mutta eritt\u00e4in nopea ja h\u00f6ystetty valioluokan vartaloharhautuksella. \nJarmo oli taitava taktikko, joka opiskeli p\u00e4\u00e4vastustajansa huolellisesti etuk\u00e4teen. Poikkeuksellisen hyv\u00e4 keskittymiskyky helpotti valitun taktiikan noudattamista. Sit\u00e4 sai maistaa mm. tuore nelinpelin maailmanmestari Ulf \u201dTickan\u201d Carlsson Helsingiss\u00e4 1986 pelatuissa PM-kisoissa. \nJarmo Jokinen menehtyi vain 30-vuotiaana marraskuussa 1987 Sein\u00e4joella pudottuaan katolta. \n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/Kimmo-Jokinen-150x150.jpg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tKimmo Jokinen (s. 1965) on Suomen kautta aikain menestynein parap\u00f6yt\u00e4tennispelaaja. Lukuisten EM- ja MM-mitalien lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 yhteens\u00e4 per\u00e4ti viisi henkil\u00f6kohtaista paralympiakultamitalia kolmissa per\u00e4kk\u00e4isiss\u00e4 kisoissa. \nEnsimm\u00e4iset kaksi ovat 1984 Stoke Mandevillest\u00e4, miss\u00e4 Kimmo voitti sek\u00e4 oman luokkansa ett\u00e4 avoimen pystypelaajien sarjan. Kultaiselle paralympiamenestykselle seurasi jatkoa 1988 Soulissa, jossa h\u00e4n voitti oman luokkansa. Uran huipennus oli 1992 Barcelonassa, jossa Kimmo oli j\u00e4lleen paras sek\u00e4 omassa luokassaan ett\u00e4 avoimessa sarjassa. Viel\u00e4 Sydneyn 2000 kisoista h\u00e4n nappasi oman luokkansa paralympiapronssin. \nVasenk\u00e4tinen Kimmo pelasi monet vuodet my\u00f6s \u201dterveiden\u201d luokissa erinomaisella kansallisella tasolla Suomessa. Parhaimmillaan h\u00e4net noteerattiin miesten arvolistalla sijalle 10. Saavutuksiin kuuluu mm. mestaruussarjan voitto Keravan Pallo-Kerhon riveiss\u00e4.\n\u201dKimppi\u201d Jokinen on ainoa suomalainen p\u00f6yt\u00e4tennispelaaja, joka on saanut Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon. Palkinto my\u00f6nnettiin 2011. Vuonna 1992 h\u00e4net valittiin Suomen vuoden vammaisurheilijaksi. Ammatiltaan h\u00e4n on erityisopettaja.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t<\/div>\n\n\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\tHall of Fame sai kolme uutta j\u00e4sent\u00e4 2.12.2023 Kisakallion Urheiluopistolla Finlandia Openin yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 SPTL:n 85-vuotisjuhlissa.<\/p>\n
\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/1.-Matti-Launonen-1944-2019-150x150.jpg\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tKuopiolainen Matti Launonen (1944-2019) oli suomalaisen parap\u00f6yt\u00e4tenniksen pioneereja. H\u00e4n loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa jo lukioik\u00e4isen\u00e4 ollessaan suunnistuksen kilpailumatkalla. H\u00e4n osallistui jo Stoke Mandevillen ensimm\u00e4isiin \u2013 kuten tuohon aikaan sanottiin \u2013 vammaisten MM-kilpailuihin 1971. P\u00f6yt\u00e4tennismitalia ei tullut, mutta uinnista niit\u00e4 tuli per\u00e4ti kaksi. P\u00f6yt\u00e4tennis j\u00e4i kuitenkin suosikkilajiksi ja huikea ura kesti l\u00e4hes puoli vuosisataa. Sen aikana h\u00e4n saavutti paralympia-, MM- ja EM-kisat yhteen laskien per\u00e4ti 44 arvokisamitalia. Launonen oli ykk\u00f6sluokan eli vaikeimmin vammautuneiden py\u00f6r\u00e4tuoliluokan pelaaja, jonka k\u00e4teen maila sidottiin puristusvoiman v\u00e4h\u00e4isyyden vuoksi. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen paralympiamitalinsa oli joukkuekisan hopea Torontosta 1976 Pekka H\u00e4tisen kanssa. Ensimm\u00e4inen henkil\u00f6kohtainen mitali oli pronssi Arnheimin kisoista nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Kultamitalin vuoro oli Barcelonassa 1992 ja viimeiseksi paralympiamitaliksi j\u00e4i Sydneyn hopea vuodelta 2000. Paralympiamitaleita h\u00e4nell\u00e4 on kaiken kaikkiaan 11. Matti Launonen valittiin Suomessa vuoden vammaisurheilijaksi 1997. H\u00e4n asui ison osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Floridassa, miss\u00e4 my\u00f6s menehtyi. Matti tunnettiin sosiaalisena ja sanavalmiina ihmisen\u00e4, joka nautti tuntemattomien haastamisesta p\u00f6yt\u00e4tenniskamppailuihin. Aikanaan Matista piti tulla insin\u00f6\u00f6ri, mutta t\u00e4m\u00e4 ammatti j\u00e4i h\u00e4nelt\u00e4 saavuttamatta. Matti Launonen nimettiin vuonna 2022 my\u00f6s Paraurheilun Kunniagalleriaan.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/2.-Pasi-Valasti-2001-150x150.png\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tPasi Valasti (s. 1969) aloitti p\u00f6yt\u00e4tennisuransa is\u00e4ns\u00e4 Esan jalanj\u00e4ljiss\u00e4 6\u20137-vuotiaana. Harjoittelu tapahtui p\u00e4\u00e4osin Ruskeasuolla, jossa harjoitteluun tuli 1984 uusi vaihe, kun Esko Heikkinen ryhtyi vet\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoitusryhm\u00e4\u00e4, johon Pasin ohella kuuluivat my\u00f6s Janne Kontala ja Matti Seiro. Jo kahden vuoden kuluttua Pasi p\u00e4\u00e4si pelaamaan mestaruussarjaa ja seuraava merkitt\u00e4v\u00e4 etappi oli valinta Suomen EM-joukkueeseen 1988. Vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n muutti Ruotsiin, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4n pelasi ammattilaisena my\u00f6s Tanskassa ja Saksassa. Erityisesti tanskalaisen H\u00f6rningin keskuudessa h\u00e4n on edelleen eritt\u00e4in arvostettu. Ensimm\u00e4isen miesten kaksinpelin SM-kultansa Pasi saavutti 1991, mink\u00e4 j\u00e4lkeen mestaruuksia kertyikin yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n, viimeisen kerran vuonna 2009. Pasi on SE-mies miesten kaksinpelin finaalim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 urallaan h\u00e4n pelasi SM-loppuottelussa yhteens\u00e4 per\u00e4ti 18 kertaa. H\u00e4n on my\u00f6s kahdeksankertainen miesten nelinpelin ja viisinkertainen sekanelinpelin Suomen mestari. Mestaruussarjavoittoja Valastilla on yhdeks\u00e4n ja SM-cupin ykk\u00f6stiloja 11. Pelaajana Valasti tunnettiin erityisesti vahvasta rystypelist\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen uransa mieleenpainuvin voitto lienee Erik Lindhin kukistaminen Wega-Maljassa 1991. Ruotsalainen oli tuolloin maailmanlistalla sijalla 7. MM-tasolla h\u00e4n on edustanut Suomea kuudesti ja EM-tasolla viidesti. Uransa j\u00e4lkeen on toiminut \u201dlajil\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4\u201d mm. TV-l\u00e4hetysten kommentaattorina ja on edelleen yksi maamme tunnetuimmista laji-ihmisist\u00e4. Viime vuodet Valasti on istunut my\u00f6s Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton hallituksessa.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t\t
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t![\"\"](\"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/wp-content\/uploads\/3.-Katja-Nieminen-Kohonen-2001-150x150.png\")
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\tKatja Kohonen (o.s. Nieminen, s. 1970) aloitti p\u00f6yt\u00e4tenniksen 12-vuotiaana Hiekkaharjun koulussa ja nuorisotalolla 1982. Ura jatkui Tikkurilan kaarihallissa TIP-70:n riveiss\u00e4 Simo Pokin valmennuksessa. H\u00e4n kehittyi nopeasti maan huipulle ja voitti jo 1986 Sonja Grefbergin kanssa naisten nelinpelin Pohjoismaiden mestaruuden. Samana vuonna h\u00e4n oli niin ik\u00e4\u00e4n Sonjan kanssa nelinpelin pronssilla Ruotsin avoimissa mestaruuskilpailuissa. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 h\u00e4n arvostaa huippusaavutuksenaan. Kotimaassa Kohosen kovin meriitti on enn\u00e4tysm\u00e4iset 13 kaksinpelin SM-kultaa vuosina 1988\u20132013. Se on eniten kaikista suomalaisista mies- ja naispelaajista. N\u00e4ist\u00e4 mieleen j\u00e4i erityisesti ensimm\u00e4inen, kun h\u00e4n kukisti Sonja Grefbergin kotikisoissaan Tikkurilan Urheilutalolla. Kohosella on my\u00f6s useita naisten nelinpelin ja sekanelin mestaruuksia eri pelaajien kanssa. H\u00e4nen vahvuutensa oli nopeat jalat ja erinomainen k\u00e4mmenly\u00f6nti. Suomen ohella Kohonen pelasi my\u00f6s Saksan Bundesliigassa ja Ruotsin naisten p\u00e4\u00e4sarjassa, jonka h\u00e4n my\u00f6s onnistui tukholmalaisen Sp\u00e5rv\u00e4genin joukkueessa voittamaan. P\u00f6yt\u00e4tennisura jatkuu edelleen KuPTS:n valmennustiimiss\u00e4. Vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 Kohonen on kiinnostunut my\u00f6s crossfit-kilpailuista.\n\t\t\t\t<\/figcaption><\/figure>\n\t\t<\/div>\n\n
<\/a>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\tKuvaa klikkaamalla p\u00e4\u00e4set tutustumaan tarkemmin kunniagalleriaan valittuihin henkil\u00f6ihin sek\u00e4 heid\u00e4n saavutuksiinsa.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kunnianosoitus p\u00f6yt\u00e4tennissankareille Suomen p\u00f6yt\u00e4tenniksen Hall of Fame on kunnianosoitus lajin suomalaissankareille. Kunniagalleriaan voidaan nimet\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat kuuluneet lajinsa ehdottomaan eliittiin tai joilla muulla tavoin on ollut poikkeuksellinen merkitys suomalaisessa p\u00f6yt\u00e4tennishistoriassa. Kunniagalleriaan valitaan j\u00e4seni\u00e4 Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton liittohallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Valittujen julkistaminen tapahtuu liiton s\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 kokouksissa tai muissa juhlallisissa tapahtumissa. Kunniagalleriaa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n P\u00f6yt\u00e4tennisliiton verkkosivuilla. Valitulle tai h\u00e4nen … Jatka lukemista Kunniagalleria – Hall of Fame<\/span>