{"id":46315,"date":"2023-12-02T15:50:11","date_gmt":"2023-12-02T13:50:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/?p=46315"},"modified":"2023-12-02T15:54:05","modified_gmt":"2023-12-02T13:54:05","slug":"kunniagalleriaan-kolme-uutta-jasenta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/?p=46315","title":{"rendered":"Kunniagalleriaan kolme uutta j\u00e4sent\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliitto juhlisti 85-vuotista taivaltaan lauantaina 2. joulukuuta Finlandia Openin yhteydess\u00e4 Kisakallion Urheiluopistolla, Lohjalla.<\/strong><\/p>\n

Samalla Hall of Fameen eli Kunniagalleriaan nimettiin kolme uutta j\u00e4sent\u00e4 – Matti Launonen postuumisti sek\u00e4 Pasi Valasti ja Katja Kohonen (os. Nieminen).<\/p>\n

Matti Launonen (1944-2019)<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kuopiolainen Matti Launonen oli suomalaisen parap\u00f6yt\u00e4tenniksen pioneereja. H\u00e4n loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa jo lukioik\u00e4isen\u00e4 ollessaan suunnistuksen kilpailumatkalla. H\u00e4n osallistui jo Stoke Mandevillen ensimm\u00e4isiin \u2013 kuten tuohon aikaan sanottiin \u2013 vammaisten MM-kilpailuihin 1971. P\u00f6yt\u00e4tennismitalia ei tullut, mutta uinnista niit\u00e4 tuli per\u00e4ti kaksi. P\u00f6yt\u00e4tennis j\u00e4i kuitenkin suosikkilajiksi ja huikea ura kesti l\u00e4hes puoli vuosisataa. Sen aikana h\u00e4n saavutti paralympia-, MM- ja EM-kisat yhteen laskien per\u00e4ti 44 arvokisamitalia.<\/p>\n

Launonen oli ykk\u00f6sluokan eli vaikeimmin vammautuneiden py\u00f6r\u00e4tuoliluokan pelaaja, jonka k\u00e4teen maila sidottiin puristusvoiman v\u00e4h\u00e4isyyden vuoksi. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen paralympiamitalinsa oli joukkuekisan hopea Torontosta 1976 Pekka H\u00e4tisen kanssa. Ensimm\u00e4inen henkil\u00f6kohtainen mitali oli pronssi Arnheimin kisoista nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Kultamitalin vuoro oli Barcelonassa 1992 ja viimeiseksi paralympiamitaliksi j\u00e4i Sydneyn hopea vuodelta 2000. Paralympiamitaleita h\u00e4nell\u00e4 on kaiken kaikkiaan 11.<\/p>\n

Matti Launonen valittiin Suomessa vuoden vammaisurheilijaksi 1997. H\u00e4n asui ison osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Floridassa, miss\u00e4 my\u00f6s menehtyi. Matti tunnettiin sosiaalisena ja sanavalmiina ihmisen\u00e4, joka nautti tuntemattomien haastamisesta p\u00f6yt\u00e4tenniskamppailuihin. Aikanaan Matista piti tulla insin\u00f6\u00f6ri, mutta t\u00e4m\u00e4 ammatti j\u00e4i h\u00e4nelt\u00e4 saavuttamatta.<\/p>\n

Pasi Valasti (s. 1969)<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Pasi Valasti (1969) aloitti p\u00f6yt\u00e4tennisuransa is\u00e4ns\u00e4 Esan jalanj\u00e4ljiss\u00e4 6\u20137-vuotiaana. Harjoittelu tapahtui p\u00e4\u00e4osin Ruskeasuolla, jossa harjoitteluun tuli 1984 uusi vaihe, kun Esko Heikkinen ryhtyi vet\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoitusryhm\u00e4\u00e4, johon Pasin ohella kuuluivat my\u00f6s Janne Kontala ja Matti Seiro. Jo kahden vuoden kuluttua Pasi p\u00e4\u00e4si pelaamaan mestaruussarjaa ja seuraava merkitt\u00e4v\u00e4 etappi oli valinta Suomen EM-joukkueeseen 1988. Vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n muutti Ruotsiin, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4n pelasi ammattilaisena my\u00f6s Tanskassa ja Saksassa. Erityisesti tanskalaisen H\u00f6rningin keskuudessa h\u00e4n on edelleen eritt\u00e4in arvostettu.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen miesten kaksinpelin SM-kultansa Pasi saavutti 1991, mink\u00e4 j\u00e4lkeen mestaruuksia kertyikin yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n, viimeisen kerran vuonna 2009. Pasi on SE-mies miesten kaksinpelin finaalim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 urallaan h\u00e4n pelasi SM-loppuottelussa yhteens\u00e4 per\u00e4ti 18 kertaa. H\u00e4n on my\u00f6s kahdeksankertainen miesten nelinpelin ja viisinkertainen sekanelinpelin Suomen mestari. Mestaruussarjavoittoja Valastilla on yhdeks\u00e4n ja SM-cupin ykk\u00f6stiloja 11.<\/p>\n

Pelaajana Valasti tunnettiin erityisesti vahvasta rystypelist\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen uransa mieleenpainuvin voitto lienee Erik Lindhin kukistaminen Wega-Maljassa 1991. Ruotsalainen oli tuolloin maailmanlistalla sijalla 7. MM-tasolla h\u00e4n on edustanut Suomea kuudesti ja EM-tasolla viidesti. Uransa j\u00e4lkeen on toiminut \u201dlajil\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4\u201d mm. TV-l\u00e4hetysten kommentaattorina ja on edelleen yksi maamme tunnetuimmista laji-ihmisist\u00e4. Viime vuodet Valasti on istunut my\u00f6s Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliiton hallituksessa.<\/p>\n

Katja Kohonen (s. 1970)<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Katja Kohonen (o.s. Nieminen) aloitti p\u00f6yt\u00e4tenniksen 12-vuotiaana Hiekkaharjun koulussa ja nuorisotalolla 1982. Ura jatkui Tikkurilan kaarihallissa TIP-70:n riveiss\u00e4 Simo Pokin valmennuksessa. H\u00e4n kehittyi nopeasti maan huipulle ja voitti jo 1986 Sonja Grefbergin kanssa naisten nelinpelin Pohjoismaiden mestaruuden. Samana vuonna h\u00e4n oli niin ik\u00e4\u00e4n Sonjan kanssa nelinpelin pronssilla Ruotsin avoimissa mestaruuskilpailuissa. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 h\u00e4n arvostaa huippusaavutuksenaan.<\/p>\n

Kotimaassa Kohosen kovin meriitti on enn\u00e4tysm\u00e4iset 13 kaksinpelin SM-kultaa vuosina 1988\u20132013. Se on eniten kaikista suomalaisista mies- ja naispelaajista. N\u00e4ist\u00e4 mieleen j\u00e4i erityisesti ensimm\u00e4inen, kun h\u00e4n kukisti Sonja Grefbergin kotikisoissaan Tikkurilan Urheilutalolla.<\/p>\n

Kohosella on my\u00f6s useita naisten nelinpelin ja sekanelin mestaruuksia eri pelaajien kanssa. H\u00e4nen vahvuutensa oli nopeat jalat ja erinomainen k\u00e4mmenly\u00f6nti.
\nSuomen ohella Kohonen pelasi my\u00f6s Saksan Bundesliigassa ja Ruotsin naisten p\u00e4\u00e4sarjassa, jonka h\u00e4n my\u00f6s onnistui tukholmalaisen Sp\u00e5rv\u00e4genin joukkueessa voittamaan. P\u00f6yt\u00e4tennisura jatkuu edelleen KuPTS:n valmennustiimiss\u00e4. Vanhemmalla i\u00e4ll\u00e4 Kohonen on kiinnostunut my\u00f6s crossfit-kilpailuista.<\/p>\n

Vuonna 2018 nimetyt Kunniagallerian j\u00e4senet l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/strong><\/a><\/p>\n

SPTL:n 85-vuotisjuhlissa palkitut<\/h2>\n

SPTL:n kunniaj\u00e4senyys: Kimmo Arenius<\/p>\n

Kultainen plaketti: Asko Rasinen, Asko Kilpi, Martti Autio, Kimmo Hovi<\/p>\n

Kultainen ansiomerkki: Jori Haataja, Teemu Oinas, Kimmo Pihkala, Arto Luukkainen, Mika R\u00e4s\u00e4nen, Mattias Bergkvist, Johanna Kaimio, Taneli Keinonen, Rauno P\u00f5ru, Juha Suotmaa, Benedek Ol\u00e1h<\/p>\n

Hopeinen ansiomerkki: Marina Donner, Miikka O’Connor, Otto Tennil\u00e4, Joonas Kivim\u00e4ki, Aino Tapola<\/p>\n

Pronssinen ansiomerkki: Jyrki Pikkarainen, Timo Vesalainen, Mergim Kelmendi, Aatos Vihersalo<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen P\u00f6yt\u00e4tennisliitto juhlisti 85-vuotista taivaltaan lauantaina 2. joulukuuta Finlandia Openin yhteydess\u00e4 Kisakallion Urheiluopistolla, Lohjalla. Samalla Hall of Fameen eli Kunniagalleriaan nimettiin kolme uutta j\u00e4sent\u00e4 – Matti Launonen postuumisti sek\u00e4 Pasi Valasti ja Katja Kohonen (os. Nieminen). Matti Launonen (1944-2019) Kuopiolainen Matti Launonen oli suomalaisen parap\u00f6yt\u00e4tenniksen pioneereja. H\u00e4n loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa jo lukioik\u00e4isen\u00e4 ollessaan suunnistuksen kilpailumatkalla. … Jatka lukemista Kunniagalleriaan kolme uutta j\u00e4sent\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":282,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[10,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/46315"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/282"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=46315"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/46315\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=46315"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=46315"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_test\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=46315"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}