{"id":54618,"date":"2024-11-18T19:05:14","date_gmt":"2024-11-18T17:05:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/?p=54618"},"modified":"2024-12-27T23:26:03","modified_gmt":"2024-12-27T21:26:03","slug":"pt-60n-1970-luvun-tahtipelaaja-pekka-korhonen-on-kuollut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/?p=54618","title":{"rendered":"PT-60:n 1970-luvun t\u00e4htipelaaja Pekka Korhonen on kuollut"},"content":{"rendered":"

Loppuun on tullut uutta aineistoa kappaleesta ”PT-60:n\u00a0 kansainv\u00e4liset 23.1.1972” alkaen<\/strong><\/span><\/p>\n

Mielest\u00e4ni Pekka Korhosen vaikutus Pohjois-Suomen p\u00f6yt\u00e4tennikseen oli niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen muistelemisensa on paikallaaan. T\u00e4ss\u00e4 samalla my\u00f6s muuta sen ajan historiaa.
\n<\/strong><\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 kantautui Ruotsista surullinen uutinen. Rovaniemen PT-60:n entinen 1970-luvun aikainen t\u00e4htipelaaja\u00a0 Pekka Korhonen oli kuollut. H\u00e4n oli ilmeisesti\u00a0 67-vuotias kuollessaan, koska oli syntynyt 1956. H\u00e4n oli muuttanut Ruotsiin kai 80-luvun alussa.\u00a0 Valitettavasti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ei ollut sittemmin aina niin hyv\u00e4\u00e4 siell\u00e4. Olisipa vain j\u00e4\u00e4nyt Rovaniemelle ja p\u00f6yt\u00e4tenniksen pariin!<\/p>\n

Ainoa kuva Pekasta<\/strong><\/p>\n

Oheinen kuva on ainoa tuntemani valokuva Pekasta. Se on otettu Lapin piirin mestaruuskilpailuista joulukuussa 1971 eli 53 vuotta sitten. Pekka voitti mestaruuden. H\u00e4n oli silloin 15-vuotias.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miten Pekka tuli p\u00f6yt\u00e4tennikseen<\/strong><\/p>\n

Rovaniemen toinen 70-80-lukujen t\u00e4htipelaaja Antti Ruonaniemi muisteli, ett\u00e4 monia lajeja harrastanut Pekka tuli p\u00f6yt\u00e4tennikseen ehk\u00e4 kaupungissa eritt\u00e4in virke\u00e4n\u00e4 py\u00f6rineen firmaliigan kautta. Eli Pekka otettiin jo pikkujuniorina er\u00e4\u00e4n autoliikkeen joukkueeseen mukaan. Siit\u00e4 se sitten ehk\u00e4 l\u00e4hti. Jotain tekemist\u00e4 voi olla seuran pitk\u00e4aikaisella johtohahmolla Tauno V\u00e4is\u00e4sell\u00e4, joka toimi my\u00f6s jalkapallovalmentajana RoPSissa. H\u00e4n varmaan tiesi Pekan, joka oli monilahjakkuutena varmuudella t\u00e4hti my\u00f6s Rovaniemen juniorijalkapallossa.<\/p>\n

PT-60:ll\u00e4 oli\u00a0 kaksi t\u00e4htipelaajaa tuohon aikaan<\/strong><\/p>\n

Pekan huippuaikana PT-60:ll\u00e4 oli kaksi kesken\u00e4\u00e4n kilpailevaa t\u00e4htipelaajaa. Toinen oli muutaman vuoden vanhempi Pertti Parikka. N\u00e4iden kahden v\u00e4liset ottelut PT-60:n kuukausittaisissa ”cupeissa” olivat ikimuistettavia. Kutsu cupiin oli aina oikein Lapin Kansan seuratoiminta -palstalla. Cupin pelisysteemi oli j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4. Jokainen kierros arvottiin paperilapuilla ja kahdella tappiolla putosi pois. Ei sijoituksia! Samaa vastustajaa vastaan pelattiin vasta finaalissa korkeintaan. Loistavia tapahtumia torstai-iltaisin!<\/p>\n

Harjoitukset olivat Valistustalolla<\/strong><\/p>\n

Pekan aktiiviaikana PT-60:n harjoitukset pidettiin vuonna 1958 valmistuneen Valistustalon kellarikerroksen urheilutilassa. Sinne mentiin noiden kahden talon v\u00e4liss\u00e4 olleesta p\u00e4\u00e4ovesta ja sitten portaat alas. Tilaan mahtui kaksi p\u00f6yt\u00e4\u00e4. Kolmas p\u00f6yt\u00e4 saatiin tarvittaessa painimatolle. Talo valitettavasti purettiin 2016. Samassa salissa oli my\u00f6s Lapin Lukon painonnostolava sek\u00e4 painimaton lis\u00e4ksi nyrkkeilys\u00e4kit. Rovaniemen Reipas vastasi painiharjoituksista. PT-60.ll\u00e4 taisi olla harjoitukset tiistaina, torstaina ja lauantaina.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pekalla oli kova itsetunto – se koitui my\u00f6s pt-uran kohtaloksi<\/strong><\/p>\n

Pekan itsetunto oli aivan huipussa. H\u00e4n oli omasta mielest\u00e4\u00e4n paras kaikessa. Siten my\u00f6s p\u00f6yt\u00e4tenniksess\u00e4. H\u00e4n ei ollut mik\u00e4\u00e4n harjoittelufani eik\u00e4 k\u00e4ynyt kaikissa treeneiss\u00e4. Pelasi l\u00e4hinn\u00e4 pelej\u00e4. Siit\u00e4 h\u00e4n saikin armottoman ottelutuntuman. Ja h\u00e4n halusi voittaa jokaisen ottelun. Esimerkkin\u00e4 olkoon er\u00e4s komea A-luokan finaali Kemij\u00e4rvell\u00e4, miss\u00e4 Pekka voitti Halexin A-luokkalaisen Erkki Kankaan. Kangas pelasi paljain jaloin ja oli erinomainen puolustuspelaaja kovalla n\u00e4ppyl\u00e4mailalla. Pekka voitti. Fantastinen peli!<\/p>\n

Antti Ruonaniemi kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n itse oli oppinut etel\u00e4n leirinkin vuoksi treenaamaan kovaa, joten h\u00e4nen modernimpi ja kovempi varma k\u00e4mmenspinins\u00e4 oli myrkky\u00e4 Pekalle, jonka rysty oli j\u00e4\u00e4nyt suhteellisen heikoksi. Pekka oli k\u00e4mmenpelaaja.\u00a0 Niinp\u00e4 Antti alkoi voittaa Pekan melkein joka kerta. T\u00e4st\u00e4 tuskaantuneena Pekka vaihtoi kev\u00e4\u00e4ksi 1975 rystylle siihen aikaan muodissa olleen n\u00e4ppyl\u00e4kumin, joka oli ns. materiaalin\u00e4ppyl\u00e4. EI hy\u00f6kk\u00e4ysn\u00e4ppyl\u00e4 vaan toisen ly\u00f6nnist\u00e4 vauhdin pois ottava n\u00e4ppyl\u00e4. Sill\u00e4 kumilla Pekka tuli henkil\u00f6kohtaisiin SM-kilpailuihin helmikuussa 1975. TIP-70 j\u00e4rjesti ne Myyrm\u00e4en urheilutalossa. Tuloksena oli t\u00e4ydellinen katastrofi. Taisi olla vuoden 1972 Suomen mestari Max Laine heti ensimm\u00e4isen\u00e4 vastustajana. Vasenk\u00e4tinen k\u00f6ril\u00e4s, jolla oli kaikki vasenk\u00e4tisen metkut hallussa. H\u00e4n py\u00f6ritteli Pekan ulos suurinpiirtein t\u00e4llaisilla numeroilla; 21-7, 21-6, 21-7. Siihen p\u00e4\u00e4ttyi Pekan SM-taival. Siihen p\u00e4\u00e4ttyi my\u00f6s Pekan p\u00f6yt\u00e4tennisura. Se oli vaan niin t\u00e4ydellinen n\u00f6yryytys Pekalle, jonka taivaita\u00a0 hipova itsetunto ei n\u00f6yryytyksest\u00e4 selvinnyt. Muistaakseni t\u00e4m\u00e4 oli Pekan viimeinen kilpailuottelu. Pekka k\u00e4vi Ruonaniemen mukaan viel\u00e4 aina silloin t\u00e4ll\u00f6in PT-60:n harjoituksissa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ura oli siin\u00e4. Siis 18-vuotiaana!<\/p>\n

Pekka loi legendoja pohjoisessa<\/strong><\/p>\n

Pekan merkitys legendojen luojana oli uskomattoman iso aikana, jolloin ei ollut netti\u00e4, kaukopuhelut olivat kalliita ja matkustaminenkin kallista. H\u00e4n oli hyvin pitk\u00e4lti saman tyyppinen ihminen v\u00e4h\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin ja vartaloltaan kuin Jarmo Jokinen. H\u00e4ness\u00e4 oli karismaa ja h\u00e4n taisi itsekin tiedostaa sen. Pelkk\u00e4 nimi R-kirjaimineen s\u00e4v\u00e4hdytti: Pekka Ko-R-honen. Sit\u00e4 on vaikea selitt\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 haastaneet muut A-luokan pelaajat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4in n\u00e4hneet. H\u00e4n oli vain pelaaja muiden joukossa. Ainakin Ruonamiemi muisteli nyt. Mutta jopa Pekan arkkikilpailija Pertti Parikka kunnioitti ja arvosti Pekkaa. H\u00e4n nautti suuresti heid\u00e4n keskin\u00e4isest\u00e4 kilpailustaan!<\/p>\n

Pekka ilmestyy P\u00f6yt\u00e4tennis-lehteen<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen merkint\u00e4 Pekasta P\u00f6yt\u00e4tennislehdess\u00e4 oli numerossa 1\/1971, jossa oli tulokset PT-60:n kansainv\u00e4lisist\u00e4 kilpailuista tammikuussa 1971. Siihen aikaan kilpailuissa oli tyypillisesti vain yksi junioriluokka eli MJ-17. Pekka sijoittui siin\u00e4 14-vuotiaana toiseksi h\u00e4viten finaalin Luulajan pelaajalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pekka junioreiden rankinglistoilla<\/strong><\/p>\n

Kilpailukosketuksia etel\u00e4n junioreihin oli v\u00e4h\u00e4n, joten Pekka ei p\u00e4\u00e4ssyt kunnolla mittaamaan tasoaan heit\u00e4 vastaan. Jo kilpailumatkat Ouluun olivat kilpailumatkoja ”etel\u00e4\u00e4n” Pietarsaaresta puhumattakaan. Mutta kyll\u00e4 Pekka oli l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4rke\u00e4. Ihan Jarmo Jokisen takana. Niinp\u00e4 kauden 1970\/1971 p\u00e4\u00e4tteeksi julkaistulla 1.7.1971-listalla Pekka oli MJ-14:ss\u00e4 hienosti sijalla 3. Jarmo Jokinen oli toisena. Hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa siis!\u00a0 MJ-17:ss\u00e4 sijoitus oli 9. Jokinen oli 5. ja Martti Autio 7.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Pekka oli viel\u00e4 muutaman kerran MJ-17:n listalla:<\/p>\n

31.12. 1971: MJ-17:n listalla sijalla 12. Jokinen oli 4. ja Autio 7.
\n1.7.1972: MJ-17:n listalla sijalla 17. Jokinen oli 5. ja Autio 3.
\n31.12.1972: Ei ollut listoilla.
\n1.7. 1973: MJ-17:n listalla sijalla 7. Autio oli 1. ja Jokinen 4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Pekka ei en\u00e4\u00e4 ollut MJ-17:n listalla, vaikka olisi saanut pelata junioreissa\u00a0 viel\u00e4 kauden 1973\/1974. T\u00e4m\u00e4 voi liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 PT-60:ssa vallitsi virheellinen tieto, jonka mukaan ”alle 17-vuotiaat” tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 kauden aikana ei saanut t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 17 vuotta. J\u00e4i siis pelaamatta yksi vuosi junioreita.<\/p>\n

Ikuiseksi arvoitukseksi j\u00e4\u00e4, miten Pekka olisi menestynyt saadessaan pelata s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti etel\u00e4n parhaimpia junioreita vastaan. Minun mielest\u00e4ni h\u00e4n olisi ollut junioreiden maajoukkuetasoa. AInakin sen j\u00e4lkeen, kun olisi p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4h\u00e4n harjoittelemaankin heid\u00e4n kanssaan ja olisi harjoittelusta my\u00f6s innostunut.<\/p>\n

Pekan luokittelu<\/strong><\/p>\n

Pekalle tuli menestyst\u00e4 aika pian pelaamisen aloittamisen j\u00e4lkeen. 14.3.1971 Pekka nostettiin B-luokkaan 14-vuotiaana h\u00e4nen voitettuaan pronssimitalin B-luokassa ABC-luokkien SM-kilpailuissa. Sit\u00e4 tietoa ei ole, pelasiko h\u00e4n my\u00f6s C-luokassa. Ainakaan kahdeksan parhaan joukossa h\u00e4n ei ollut.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 B-luokan tulokset:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaudella 1973-1974 Pekka nousi sitten jo A-luokkaan.<\/p>\n

Kehitys jatkui ja Pekka nousi edelleen Valioluokkaan 27.10.1974.<\/p>\n

Uran k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 loppusuoralle h\u00e4n putosi B-luokkaan kaudeksi 1976\/1977. Lopulta kauden 1977\/1978 alussa Pekka ei ollut en\u00e4\u00e4 B-luokassakaan. Varsinainen ura oli paketissa. Silloin t\u00e4ll\u00f6in k\u00e4vi kuulemma viel\u00e4 pelaamassa PT-60:n harjoituksissa. Lopulta muutti Ruotsiin, eik\u00e4 sielt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tietoja tullut.<\/p>\n

Muita saavutuksia<\/strong><\/p>\n

Siihen aikaan oli kolme urheilun keskusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4: SVUL, TUL ja TUK. PT-60 oli liittynyt TUK:iin saadakseen helppoa rahaa. Sit\u00e4 se my\u00f6s sai TUK:lta.<\/p>\n

Pekan paras kilpailusaavutus olikin TUK:n mestaruuskilpailujen miesten kaksinpelin mestaruus 1975. Esko Heikkinen muisteli Korhosen voittaneen n\u00e4iss\u00e4 kilpailuissa Hannu Kajanderin, joka oli miesten rankinglla sijalla 16. Pt-lehden julkaisemista tuloksista ei valitettavasti saa vahvistusta t\u00e4lle.<\/p>\n

Pekan finaalivahvistus Juhani Taskinen vahvisti Kajanderin olleen paikalla. Kajander oli luonnollisesti miesten kaksinpelin ykk\u00f6ssijoitettu, koska kerran oli miesten rankingilla sijalla 16. Ilmeisesti Pekka oli pudottanut h\u00e4net jo kvartassa, koska h\u00e4n ei kerran p\u00e4\u00e4ssyt edes palkinnoille.<\/p>\n

Esko oli n\u00e4hnyt kilpailujen j\u00e4lkeen Kajanderia Turun hallilla, ja t\u00e4m\u00e4 oli ollut ihan ”j\u00e4rkyttynyt” h\u00e4vi\u00f6n johdosta.<\/p>\n

Kajander oli hallinnut kilpailua t\u00e4t\u00e4 ennen ja oli voittanut mestaruuden vuonna 1968 ja vuosina 1970\u20131974.<\/p>\n

PT-60:n tuolloisessa joukkueessa mukana ollut Jyrki Mella kertoi pari hauskaa tarinaa Pekasta. Ensimm\u00e4inen tarina liittyi kai juuri n\u00e4ihin kisoihin.<\/p>\n

Pekka tuli pari viikkoa ennen kilpailua salille oltuaan kai pitk\u00e4\u00e4n pelaamatta. Pyysi joltakin millin paksuisilla vihreill\u00e4 kumeilla varustettua Stigan Cobra-mailaa lainaan, pelasi sill\u00e4 ja voitti sill\u00e4 my\u00f6s mestaruuden.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kuvassa Stigan Cobra-maila:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kilpailujen j\u00e4lkeen Turun rautatieasemalla tapahtui ik\u00e4v\u00e4 sattumus, kun mestari-Pekka unohdettiin aseman laiturille. Pekka l\u00e4hti viel\u00e4 viime hetkell\u00e4 ostamaan jotakin aseman kioskista ja j\u00e4tti laukkunsa muiden hoidettavaksi. Juna kuitenkin kuulutettiin l\u00e4htev\u00e4ksi ja muut pelaajat eli joukkueenjohtaja Tauno ”V\u00e4sse” V\u00e4is\u00e4nen, Mika Oksman, Jyrki Mella ja Taisto Arkko hypp\u00e4siv\u00e4t junaan ja j\u00e4ttiv\u00e4t Pekan laukun laiturille.\u00a0 Juna l\u00e4hti ja Pekka tuli yksin\u00e4isen laukkunsa luo. Pekalla ei ollut edes junalippuja, koska ne oli V\u00e4ssell\u00e4. Pekka py\u00f6ri asemalla ja kyseli lipunmyynnist\u00e4, miten h\u00e4nen V\u00e4ssell\u00e4 oleva lippunsa (ryhm\u00e4lippu) voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavaan junaan. Siin\u00e4 varmaan soiteltiin asemien v\u00e4lill\u00e4 ja selviteltiin asiaa, kunnes V\u00e4sse p\u00e4\u00e4si n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lipun Toijalassa tai Tampereella.<\/p>\n

Pekka oli tosi tuohtunut saavuttuaan Rovaniemelle. Oli se V\u00e4ssekin kuulemma aika h\u00e4t\u00e4\u00e4ntynyt ja nolo.<\/p>\n

Miesten kaksinpelin tulokset:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pertti Parikan muisteluita<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n liity vain Pekkaan mutta mukavia muisteluita ainakin PT-60:n v\u00e4elle!<\/p>\n

Pertti Parikka oli kolme vuotta Pekkaa vanhempi ja oli toinen PT-60:n Valioluokkapelaajista. Pertti ja Pekka olivat seuran t\u00e4htikaksikko ennen Antti Ruonanieme\u00e4, Mika Oksmania ja\u00a0 Taisto Arkkoa. H\u00e4nkin kertoi, ett\u00e4 puulaakip\u00f6yt\u00e4tennis oli Rovaniemell\u00e4 tavattoman suosittua 60-70-luvuilla. Silloin partiolaisillakin oli oma joukkueensa. H\u00e4n ei ole ihan varma, aloittiko h\u00e4n pelaamisen 7-8-vuotiaana partiolaisten joukkueessa vai is\u00e4ns\u00e4 Pentti Parikan (my\u00f6s PT-60:n pelaajia) ty\u00f6paikan Pohjolan Auton joukkueessa. Valistustalolle h\u00e4n meni pelaamaan, kun perhe muutti aivan sen viereen Pekankadulle h\u00e4nen ollessa 10-11-vuotias eli joskus 1963-64. Muita pelaajia olivat tuolloin esimerkiksi Tauno V\u00e4is\u00e4nen, Erkki R\u00e4nn\u00e4li, Heikki Kentt\u00e4 ja Matti Luomala.<\/p>\n

Pertti oli vasenk\u00e4tinen muuten mutta p\u00f6yt\u00e4tennist\u00e4 pelasi oikealla k\u00e4dell\u00e4. Oli siis sen verran molempik\u00e4tinen. Mutta sen vuoksi h\u00e4n ei oikein saanut voimaa k\u00e4mmenly\u00f6ntiin vaikka k\u00e4mmenspinni kyll\u00e4 sujui.\u00a0 Rysty oli parempi ja sit\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s pyrki k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Pekkaa vastaan, jonka k\u00e4mmen oli vahva. PT-60 k\u00e4vi kilpailumatkoilla esim. Luulajassa, Haaparannalla ja Pietarsaaressa. Pertti muisti ainakin Ronny Br\u00e4nnbackan Pietarsaaresta. Kuulemma kommunikointi oli siell\u00e4 hankalaa, kun ne puhuivat vain ruotsia. Tietysti PT-60 k\u00e4vi my\u00f6s eri SM-kilpailuissa etel\u00e4ss\u00e4. K\u00e4vip\u00e4 h\u00e4n jossain kilpailuissa Porvoossakin.<\/p>\n

Nuorten ryhm\u00e4n vanhimpana h\u00e4n sai ajokortin ensimm\u00e4isen\u00e4 t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 18 vuonna 1971. Niinp\u00e4 joukkue p\u00e4\u00e4si h\u00e4nen kyydiss\u00e4\u00e4n Ruotsiin kilpailuihin. Paluumatkalla Suomen tulli pys\u00e4ytti heid\u00e4t Torniossa, koska ilmeisesti porukka oli nuoren kuljettajan vuoksi ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4.\u00a0 Auto piti ajaa sis\u00e4lle johonkin halliin, jossa auto tutkittiin niin perusteellisesti, ett\u00e4 penkitkin otettiin pois. Se oli todella aikaa, jolloin pelikortitkin piti salakuljettaa Ruotsista housunlahkeisiin piilotettuna pelikorttiveron maksamisen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Pelikorttipakkahan maksoi 20-30 euroa Suomessa nykyrahaksi muutettuna.<\/p>\n

Pertti muisteli l\u00e4mpim\u00e4sti Pekkaa, vaikka ei ollutkaan t\u00e4m\u00e4n kanssa tekemisiss\u00e4 pelisalin ulkopuolella. Miellytt\u00e4v\u00e4 ihminen. Muisti kyll\u00e4 sen, ett\u00e4 pelasivat aina kovia otteluita kuukausicupeissa. Muuten h\u00e4nell\u00e4 ei ollut paljoa kerrottavaa Pekasta. Nuo p\u00f6yt\u00e4tennisajat ovat muutenkin v\u00e4h\u00e4n kadonneet muistista.<\/p>\n

Pertti itse lopetti pelaamisen joskus 70-luvun lopulla muutettuaan Ouluun opiskelemaan, Oulussa kun oli silloin huonot pelimahdollisuudet. H\u00e4n aikoo kyll\u00e4 aloittaa pelaamisen uudelleen PT-60:ss\u00e4. Mailakin on jo ostettu vaikkakin viel\u00e4 paketissa.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1974 otetussa kuvassa harjoitukset Valistustalolla. Ensimm\u00e4isell\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 vasemmalla Pertti Parikka ja oikealla Antti Ruonaniemi. Taaemmalla p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 vasemmalla Jyrki Mella ja oikealla Tauno V\u00e4is\u00e4nen. Heid\u00e4n takanaan\u00a0 oli painimatto. Kuva on otettu painonnostolavan p\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

PT-60:n\u00a0 kansainv\u00e4liset 23.1.1972<\/strong><\/p>\n

Viimein l\u00f6ytyi pari Pekka Korhosen kasvokuvaakin. T\u00e4m\u00e4 leike l\u00f6ytyi Pertti Parikan \u00e4idin ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 leikekirjasta. Se on Lapin Kansan juttu PT-60:n kansainv\u00e4lisist\u00e4 kilpailuista tammikuussa 1972.\u00a0 Kilpailut j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Rovaniemen ammattikoulun uudessa salissa,. jonka \u00e4\u00e4nett\u00f6myytt\u00e4 jutussa kehutaan. Se \u00e4\u00e4nett\u00f6myys piti todella paikkansa, koska salissa oli tummanvihre\u00e4 kokolattiamattomainen karhea p\u00e4\u00e4llystys. En ole sellaista miss\u00e4\u00e4n muualla n\u00e4hnyt.<\/p>\n

H\u00e4kan Nybergkin mainitaan, kun ei tullut pelaamaan miesten kaksinpeli\u00e4 Pentti Kunnaksen kanssa. Olivat silloin sijoilla 5 ja 8 Suomen miesten rankngilla. PT-60 aina kutsui Suomen huippupelaajia kilpailuihinsa ja taisi maksaa kulut.<\/p>\n

Pekka votti 17-vuotiaat ja Pertti C-luokan raitahousuissaan, joissa taisi pelata valtaosan uraansa. He pelasivat yhdess\u00e4 nelinpoeli\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Toinen kasvokuva Pekka Korhosesta<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuva Pekasta on irrotettu h\u00e4nen serkkunsa Olli Kothosen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4kuvasta vuodelta 1973. Pekka ty\u00f6skenteli silloin mittamiehen\u00e4,\u00a0 ja kuvassa oli\u00a0 joukko mittamiehi\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pekan serkun Olli Korhosen muisteloita<\/strong><\/p>\n

Olli muisteli, ett\u00e4 Pekka oli ”sutki” positiivisella tavalla eli juonikas, ovela.\u00a0 Sellainenhan h\u00e4n oli. Otti sill\u00e4 tavalla aina paikkansa v\u00e4h\u00e4n muiden yl\u00e4puolella. Tai paljonkin ylemp\u00e4n\u00e4. Mutta ei sanonut mit\u00e4\u00e4n pahaa. Itse tulkitsen sen karismana.<\/p>\n

Pekka oli siis monilahjakkuus, ja pelasi 1970-luvun lopulla jalkapalloa Rovaniemen Pallossa., Joukkue oli ilmeisesti 3. divisioonassa.<\/p>\n

Pekka tunsi vanhastaan Jukka Ik\u00e4l\u00e4isen. Niinp\u00e4 h\u00e4n meni Ruotsissa katsomaan Ik\u00e4l\u00e4isen valmentaman joukkueen ottelua vaihtopenkin taakse. Joukkue oli v\u00e4h\u00e4n pulassa ja Pekka meni kertomaan Ik\u00e4l\u00e4iselle, mit\u00e4 joukkueen pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotta tekisi maalin. No Ik\u00e4l\u00e4inen otti neuvosta vaarin ja ohjeisti joukkuettaan. Ja maalihan siit\u00e4 tuli! Ottelun lopputulos ei kuitenkaan ole tiedossa.<\/p>\n

Suomen maajoukkuettakin valmentanut Martti Kuusela on muuten Pekan serkku. Kuuselahan syntyi Rovaniemell\u00e4 ja pelasi alussa RoPSissa.<\/p>\n

Pekka l\u00e4hti Ruotsiin pikkuveljens\u00e4 Jukka Korhosen per\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s Jukka pelasi PT-60:ssa jonkin aikaa, mutta taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 C-luokkaan. Sit\u00e4 tietoa Ollilla ei ole, milloin Pekka muutti Ruotsiin. Varmaan 80-luvun alussa kuitenkin.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Loppuun on tullut uutta aineistoa kappaleesta ”PT-60:n\u00a0 kansainv\u00e4liset 23.1.1972” alkaen Mielest\u00e4ni Pekka Korhosen vaikutus Pohjois-Suomen p\u00f6yt\u00e4tennikseen oli niin merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen muistelemisensa on paikallaaan. T\u00e4ss\u00e4 samalla my\u00f6s muuta sen ajan historiaa. Kes\u00e4ll\u00e4 kantautui Ruotsista surullinen uutinen. Rovaniemen PT-60:n entinen 1970-luvun aikainen t\u00e4htipelaaja\u00a0 Pekka Korhonen oli kuollut. H\u00e4n oli ilmeisesti\u00a0 67-vuotias kuollessaan, koska oli syntynyt 1956. … Jatka lukemista PT-60:n 1970-luvun t\u00e4htipelaaja Pekka Korhonen on kuollut<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-54618","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=54618"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54618\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56266,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/54618\/revisions\/56266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=54618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=54618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sptl.fi\/sptl_uudet\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=54618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}