Kaikki kirjoittajan Arto Luukkainen artikkelit

Starin syksyn startti 8.9.2018 – Raportti

M-850-luokan neljä parasta

Starin syksyn startti on perinteisesti ollut aika paikallinen tapahtuma ja osanottajia on ollut 60-80. Niinpä vuosi sittenkin pelaajia oli 69. Nyt kilpailun suosio yllätti iloisesti ja ennen poisjääntejä osallistujamäärä oli 112. Lopulta pelaajia oli 103. Startteja kertyi luonnollisesti paljon enemmän kuin 2017 eli 204 (lisäystä 39,2 %).

Pelaajista yli puolet eli 55 oli pelaajia, joiden rating on 1300 tai alempi.  Eli niitä muita oli 47. Tämä kuvaa hyvin sitä, missä pöytätenniskilpailujen voima ja paras kohderyhmä nykyään on. Kun kilpailukutsua laatii, ei kannata niin kauheasti ajatella 70-luvulla tai aiemmin aloittaneiden pelaajien etua.

Seuraava kuva kertoo 1150-luokan ja sitä alempien luokkien yhteenlaskettua osallistujamäärää viimeisten vuosien syksyn starteissa. Välttämättä ei ole ihan sattumaa, että nousu alkoi Rion olympialaisten jälkeen!

Kilpailun kokoon vaikutti alempien ratingluokkien lisäksi se, että mukana oli isot joukkueet Oulusta (The Kauppinens), Seinäjoelta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Hangosta. Monien muiden innokkaiden lisäksi! Pääkaupunkiseudultakin löytyy paljon kilpapelaajia. Lämmin kiitos kaikille! Entäpä jos samanlaisia Kauppisten klaaneja,  seinäjokia ja lappeenrantoja saataisiin edes 10 lisää eri puolille Suomea? Se näkyisi heti kilpailujen osallistujamäärissä!

Sekin oli tärkeä tekijä kisojen yllättävään turpoamiseen, että mukana oli peräti 21 naista ja tyttöä! Hurja määrä! Minä luulen, että pöytätenniksellä on potentiaalia tulla suosituksi naisten lajiksi ensimmäisen kerran Suomen pöytätenniksen historiassa. No, olihan joskus 70-luvulla paljon tyttöjä mukana (pelkästään Tervakoskella jotain 50 ellen väärin muista), mutta se tilanne sitten menetettiin. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu!

Saliin piti tietysti laittaa 14 pöytää, jotta olisi ollut mahdollista saada kilpailut läpi. Sillä tavalla ehti pelata 13 tunnin aikana 2x3x13 = 78 ottelua (about) enemmän kuin 12 pöydällä. Se oli ratkaiseva apu! Niinpä kilpailujen viimeiden ottelu eli M-1150-luokan finaali päättyikin mukavasti klo 21:58 eli jopa kaksi minuuttia ennen kuin sali meni kiinni!

Moraali on nykyään hyvä sen ilmoittamisessa että ei pääsekään tulemaan. Niinpä jokainen tuli pelipaikalle, joka ei ollut perunut tuloaan perjantai-iltaan mennessä. Se tarkoitti sitä, ettei tullut yllättäen kahden tai kolmen pelaajan pooleja pakosta mukana olevien kolmen pelaajan poolien lisäksi. Niin, mitään mahdollisuuksiahan ei ollut viiden pelaajan pooleihin.

Sali oli todella kuuma, koska ulkona oli lämmin päivä. Eipä ollut paljoa hyötyä niistä jätti-ilmastointikoneista (vai ilmanvaihtokoneista?), jotka rakennettiin salin päätyihin vuosituhannen vaihteen remontissa. Sali pieneni 16 pöydän hallista 12 pöydän halliksi ja vastineeksi ilma ei vaihdu sen paremmin kuin ennenkään.

Pallona oli DHS D40+. Se osoittautui hyväksi valinnaksi ainakin siinä mielessä, ettei kukaan esittänyt sitä koskevia valituksia. Pallo oli myös kestävä. Kilpailuissa pelattiin 367 ottelua ja kuusi palloa menetettiin eli noin yksi pallon hajoaminen/61 ottelua. Sitä paitsi osa hävinneistä palloista saattoi vain joutua kadoksiin tai sen päälle astuttiin.

Jälleen on kehuttava nykyään vallitsevaa erittäin korkeaa moraalia kilpailumaksujen maksamisen suhteen. Lähes kaikki maksut maksettiin viimeistään kilpailupäivänä ja muutama heti sen jälkeisinä päivinä. Sellaisia pelaajia ei ole enää ollenkaan, jotka aikoinaan heittivät kilpailupaikalta saadun pankkisiirtokuitin rypistettynä hallin portaikkoon poistuessaan paikalta. Tai jotka kävivät kisoissa, mutta eivät maksaneet maksuja milloinkaan.

Kisavideo:

Tässä paremmuuslista eniten ratingpisteitään lisänneistä pelaajista:

Tässä taas lista epäonnisimmista pelaajista:

Juniori-rating 1

Tässä luokassa pelasivat kahdeksan korkeimman ratingin pelaajaa. Korkeimman ja matalimman ratingin ero oli aivan liian paljon eli 620 mutta sille ei mahtanut mitään. Mutta lähellä oli kuitenkin sen alimman ratingpelaajan tekemä uroteko, sillä Maratonin Nuno Marttinen hävisi palkinnoille asti edenneelle Joni Rahikaiselle vasta viidennessä erässä 10-12!

Finaali oli tiukka. Siinä kohtasivat seurakaverukset TIP-70.stä eli Daniel Tran ja Vili Kinnunen. Ykkössijoitettu Daniel johti jo erin 2-1 mutta Vili puristi voiton viidennessä 12-10. Tämä oli hyvä ottelu mitä nyt ehdin järjestelytöiltä vilkaista.

Kuvassa vasemmalta kakkonen Daniel Tran, voittaja Vili Kinnunen ja kolmanneksi sijoittuneet Sakari Paaso (SeSi) ja Joni Rahikainen (PT Espoo).

Juniori-rating 2

Juniori-ratingin kakkosryhmään tuli lopulta niin monta pelaajaa (13) että olisi ollut ehkä hyvä jakaa se kahteen osaan eli lisätä vielä Juniori-rating 3. Mutta kaikki resurssit kyllä loppuivat kesken tätä ajatellen. Tyttöjä oli mukavasti seitsemän.

Pooleissa nähtiin pari suurempaa yllätystä. Sofia Levchuk voitti 111 pistettä korkeammalla olevan Aku Kastisen 3-2 (Aku johti 2-1). Liisa Kugappi taas purjehti poolinsa nelossijoitetun paikalta kakkoseksi ja jatkokaavioon voittamalla 124 pistettä korkeammalla olleen Juulia Kauppisen. Tuossa poolissa oli muuten kolme tyttöä!

Sofian ja Liisan seurakaveri LrTU:sta Karina Fozilova jyräsi voittoon jatkokaaviossa. Aku Kastinen oli tosin lähellä pudottaa hänet kvartassa. Akulla oli jälleen 2-1 johto erissä, mutta niin vain Karina nappasi kaksi viimeistä erää 12-10 ja 11-9.  Sofia Levchuk puolestaan hävisi kvartassa 2-1-eräjohdon jälkeen. Aaro Mäkelä voitti ja eteni sitten finaaliin asti, jossa Karina oli parempi 3-1.

Luokkavoittaja Karina Fozilova (LrTU) keskellä. Hänen vasemmalla puolella toiseksi sijoittunut Aaro Mäkelä (PT Espoo) ja oikealla puolella toinen kolmonen Sampo Arponen (PT 75).

Toinen kolmonen Akseli Haapoja (SeSi) sai palkintonsa aiemmin, koska hänellä oli kiire junalle:

M-700

Luokassa oli mukana kahdeksan pelaajaa ja voitosta käytiin tasainen vääntö. B-poolissa kolme viisieräistä ja kaksi neljäeräistä peliä.  Pooli kesti hiukka kauan! Tuleva luokkavoittaja Pavel Zinovev hävisi Veera Räsäselle 2-3 vaikka johti erissä 2-0. Pavel ei kuitenkaan kohdannut finaalissa Veeraa uudelleen, sillä Aleksanteri Lähdesluoma voitti Veeran semifinaalissa 3-2. Tällä kertaa Veera oli johtanut erissä 2-1. Ja kuinka ollakaan, 2-1-eräjohto oli turmiollinen myös finaalissa, missä Pavel lopulta voitti Aleksanterin 3-2.

Kuvassa vasemmalta kakkonen  Aleksanteri Lähdesluoma (SeSi), voittaja Pavel Zinovev (Spinni) ja kolmanneksi sijoittuneet Janne Kauppinen (OPT-86) ja Veera Räsänen (HIK Pingis).

M-850

Tässä luokassa sekä miehiä että naisia oli kahdeksan kpl eli tasapeli 8-8! Ratingit jyräsivät aika vahvasti, koska pooleissa ylemmän ratingin pelaaja voitti 20 kertaa ja alemman ratingin pelaaja vain neljä kertaa.

Semifinaalit olivat kerrassaan hurjaa vääntöä. Ilmeisesti 2-0- tai 2-1- eräjohdossa pelaaminen on henkisesti vaikeaa. Alesia Nikkarinen johti Yuri Afanassievia 2-1 mutta Yuri voitti 3-2. Eleonoora Roosioks johti Chen Fangdaa 2-0 mutta Chen Fangda voitti 3-2.  Tyttöjen välinen finaali oli niin lähellä mutta ei vaan tällä kertaa.

Yuri Afanassiev otti toisen peräkkäisen Starin kisojen 850-luokan voiton lyömällä finaalissa Chen Fangdan 3-1. Edellinen voittohan tuli STARUMMER-kilpailuissa toukokuussa.

Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Yuri Afanassiev (PT Espoo), kakkonen Chen Fangda (PT 75), kolmanneksi tulleet Eleonoora Roosioks (Spinni) ja Alesia Nikkarinen (Spinni). Tyttöjen seurana vielä Spinni, koska siirto PT Espooseen tapahtuu vasta kilpailun jälkeen (tämä lienee julkista tietoa jo).

M-1000

Tässä luokassa tapahtui sama juttu kuin M-700:ssa. Eli kolmanneksi sijoittunut Eleonoora Roosioks voitti poolissa tulevan voittajan Katja Kauppisen 3-1.

M-850-luokan voittaja Yuri Afanassiev pelasi viisi ottelua ennen finaalia ja voitti ne kaikki 3-0. Toisella finalistilla eli Katja Kauppisella oli vaikeampaa. Siis jo poolissa tappio ja semifinaalissa hän oli viidettä erää tappiolla 7-9 Tomi Erosta vastaan. Mutta neljä pistettä peräkkäin tämän jälkeen vei Katjan finaaliin. Finaali oli äärimmäisen kova taisteluottelu, mutta Katja vei sen 3-2. Niin, erätilanteessa 1-1 hän oli alla 8-10 Yuria vastaan mutta napakoilla kämmenillä hän voitti 14-12!

Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Katja Kauppinen (OPT-86) ja kolmanneksi tullut  Eleonoora Roosioks (Spinni).

Yuri Afanassiev (PT Espoo) sijoittui toiseksi, mutta tämä kuva on napattu M-850-luokan palkintokuvasta:

Tomi Eronen (MBF) oli nii-iin lähellä selviytyä finaaliin mutta kolmas palkinto oli hänen saaliinsa tällä kertaa:

M-1150

Seuraa tavallista pidempi luokkaraportti.  🙂

Harvoin näkee sellaista, että yksikään poolien ykkössijoitetuista ei ota poolin ykköspaikkaa. Käydäänpä läpi tapahtumat ihan tässäkin.

Pooli A
Kakkossijoitettu Aku Kastinen voitti 206 pistettä korkeammalla olleen ykkössijoitetun Juhani Tevaniemen.

Pooli B
Ykkössijoitettu Mikko Saarinen romahti ja hävisi 137 pistettä alempana olevalle Katja Kauppiselle (Katja ykköseksi) ja peräti 275 pistettä alempana olevalle Chen Fangdalle (kakkoseksi).

Pooli C
Enpä muista sellaistakaan, että poolin kolmonen menee ykköseksi ja nelonen kakkoseksi! Tässä poolissa niin tapahtui, kun kolmossijoitettu Simonas Kaskelevicius otti ykköspaikan ja nelossijoitettu Sofia Levchuk kakkospaikan. Sofia hävisi Simonasille niukasti mutta voitti 194 pistettä ja 266 pistettä ylempänä olleet Hannu Grönlundin ja Jorma Savolaisen ja vieläpä puhtaasti 3-0 kummankin!

Pooli D
Tämä pooli muuttuikin täysin naisvoittoiseksi, kun Aaro Mäkelä vetäytyi luokasta, koska muu ottelukuorma oli niin kova. Pooliin olivat sattuneet toukokuisen STARUMMER-kisan finalistit Tamila Vlasova ja Heli Mäkelä sekä Juniori-rating 2 -luokan voittaja Karina Fozilova. Tamila voitti Helin STARUMMERissa (itse asiassa kolme kertaa) mutta nyt Heli voitti ja otti poolin ykköstilan.

Jatkokaaviossa Sofia Levchuk  oli vahvassa vedossa ja meni finaaliin. Semifinaalissa kaatui Heli Mäkelä 3-1.  Heli oli ollut ahdingossa kvartassa, jossa Chen Fangda johti erin 2-0.

STARUMMER-voittaja Tamila Vlasova marssi jälleen finaaliin. Juhani Tevaniemi pani kyllä semifinaalissa ankarasti kampohin vaikka kello oli jo 21:45, kun ottelu päättyi Tamilan 3-2-voittoon.

Finaalissa Sofia johti ensimmäistä erää jo selvästi. Taisi olla 10-6. Mutta Tamila taisteli ja voitti 12-10. Lopulta hän voitti suoraan 3-0. Kummankaan tytön pelissä ei ainakaan sivullinen nähnyt väsymistä vaikka takana oli jo pitkä päivä kuumassa salissa.

Oli iso pettymys, kun huomasin kilpailun jälkeen, että videokamera ei ollut nauhoittanut enää Tamila – Tevaniemi -ottelun viidennen erän puoltenvaihdon jälkeen. Siten harakoille meni myös Tamilan ja Sofian hieno finaali. Kamera näytti nauhoittavan mutta mitään ei mennyt muistiiin. Oli ehkä jokin ongelma varavirtalähteen kanssa.

Kuten on aiemminkin kerrottu, finaali päättyi klo 21:58 ja sen jälkeen tuli kiire poistua salista!

Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Tamila Vlasova (Spinni) ja toiseksi sijoittunut Sofia Levchuk (LrTU). Jostain syystä Starin valokuvavaliokunnan puheenjohtaja Jukka Heinonen unohti ottaa valokuvat kolmanneksi sijoittuneista Juhani Tevaniemestä (PeTo) ja Heli Mäkelästä (MBF). Valitamme!

M-1300

Poolien ykkössijoitetut pitivät muuten paikkansa, mutta Pasi Taiveelle arviolta laitettu rating 1200 osoittautui liian isoksi.

Luokan ykkössijoitettu Riku Andersson tippui jo kvartassa Maxim Polinile 2-0-eräjohdon jälkeen.  Polinin taival katkesi 0-3-semitappioon Joona Räsäselle.  Finaali oli tiukka. Siinä Jiri Kuronen voitti Joonan 3-2.

Kuvassa vasemmalta toiseksi tullut Joona Räsänen (HIK Pingis), voittaja Jiri Kuronen (Stara), kolmanneksi tulleet Maxim Polin (LrTU) ja Pekka Räsänen (Atlas).

M-1450

On tyypillistä, että jos kolme pelaajaa on samassa voittomäärässä, eräsuhteiden laskun jälkeen pelaajat asettuvat nätisti ratingpistejärjestykseen. Poolissa F meni kuitenkin ihan päinvastoin tai ainakin heikunkeikun:

2. Kellow Ella 5-3 (1018)
3. Paaso Sakari 5-4 (1128)
4. Leppänen Atte 3-4 (1358)

Sakaria ei auttanut viimeisen kierroksen 3-2-voitto Ellasta.  Olisi pitänyt voittaa 3-1 (kolme viimeistä erää 11-13, 13-11, 13-11). Niin, Jussi Hakala voitti poolin puhtaalla pelillä.

Vaikka muitakin yllätyksiä tapahtui pooleissa annettakoon kunniamaininta Matias Yliselle, joka pinnisti poolikakkoseksi voittamalla Joona Räsäsen (51 pistettä ylempänä) ja Lauri Janssonin (186 pistettä enemmän).

Joni Rahikainen yllätti jatkokaaviossa. Poolikakkosen paikalta hän eteni loppuotteluun, jossa hän voitti Riku Anderssonin 3-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Riku Andersson (LeVi), luokkavoittaja Joni Rahikainen (PT Espoo) ja kolmanneksi sijoittunut Vili Kinnunen (TIP-70). Toinen kolmonen, Miika Berghäll (LPTS) onnistui poistumaan paikalta ennen kuvan ottoa.

M-1600

Kunniamaininta poolipeleistä menee Riku Anderssonille (M-1450-luokan kakkonen). Poolinsa nelossijoitetun paikalta kaksi 3-2-voittoa ja poolikakkoseksi ja jatkokaavioon! Hyvin tehty 1273-pelaajaksi.

Jatkokaaviossa kärkisijoitetut pitivät pintansa ja menivät semifinaaliin paitsi ykkössijoitettu Henry Heikkerö, joka siirtyi täksi kaudeksi Stariin. Hän putosi kvartassa Ville Peltolalle 0-3 niin että napsahti.  Daniel Tran selvitti sitten Villen 3-1 ja meni finaaliin, mutta kakkossijoitettu Kari Taive oli alla erin 0-2 Markku Hauhiaa vastaan ennen kuin sai koneistonsa vauhtiin ja varmisti finaalipaikkansa 3-2-voitollaan. Finaalissa Daniel pelasi todella vahvasti ja otti ykköstilan 3-1-voitolla.

Kuvassa vasemmalta kakkonen Kari Taive (Tote), voittaja Daniel Tran (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Ville Peltola (PT Espoo) ja Markku Hauhia (Pa-Po).

M-1750

Pooli A osoittautui pahaksi, koska sen kaksi parasta pelaajaa olivat myös jatkokaavion finaalissa. Kummallakin kerralla Ossi Vesaluoma voitti Mika Kettusen, joka oli luokan ykkössijoitettu.

Semifinaalissa oli dramatiikkaa, kun Risto Pohjanlahti sai ilmeisesti jalkaansa krampin. Ossi Vesaluoma johti siinä vaiheessa ottelua erin 2-0.

Mika Kettunen voitti semifinaalissa Toni Nättilän, TIP-70, mutta hänestä ei huomattu ottaa valokuvaa.

Luokkavoittaja Ossi Vesaluoma, TIP-70:

Toiseksi sijoittunut Mika Kettunen, PT-Helsinki:

Kolmanneksi sijoittunut Risto Pohjalahti, HäKi:

M-1900

Ikuistetaan tähän nyt se toinenkin tapaus, jossa samaan voittomäärään päätyneet menivät eräsuhteiden laskun jälkeen eri järjestykseen ratingpisteisiin nähden (pooli C):

1. Vesaluoma Matti 5-3 (1608)
2. Pullinen Leonid 3-3 (1703)
3. Järvinen Sami 3-5 (1860)

Luokan voitti Krzysztof Petka vain yhden erän menettäneenä. Luokka oli ehdottomasti liian matala hänelle,  mutta tämä lipsahdus pääsi tapahtumaan kisoja edeltäneen työkuorman vuoksi. Hän on kuulemma ollut nuorempana peräti Puolan nelonen omassa ikäluokassaan ja nyt hän on 19-vuotias. Mutta mikä ikäluokka? 10-vuotiaat vai 17-vuotiaat? Ei se siis ollut selvää, koska taukoa saattoi olla 10 vuotta. Ja kun petkoja oli vielä kaksi, mikä hankaloitti ajatustyötä entisestään.

Tiukimmat ottelut käytiin kvartoissa. Stefan Andersson oli häviöllä Matti Vesaluomaa vastaan erin 1-2 mutta voitti 3-2. Antti Marjamäki oli häviöllä Leonid Pullista vastaan 0-2 mutta voitti 3-2.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Heikki Holopainen (JPT), voittaja Krzysztof Petka (Por-83) ja kolmonen Stefan Andersson (MBF). Toinen kolmonen Antti Marjamäki (PT 75) ehti poistua ennen palkintojenjakoa.

MK

Pooleissa 1860-pelaaja Sami Järvinen voitti Krzysztof Petkan, joten ei hänen 1900-ratinginsa nyt ihan kauhean väärin ollut.  Jatkokaaviossa hän sitten kyllä meni finaaliin asti, jossa hävisi Starin kisojen ikimenestyjälle Janne Jokiselle 1-3.

TIlastojen tutkimisen jälkeen paljastui, että tämä oli jo Jannen kuudes MK-ykköstila Starin kilpailuissa.  Ykköstilat eivät kuitenkaan ole tulleet aivan putkeen, koska kahden ensimmäisen ykköstilan välissä hän jäi pooliinsa Starin syksyn startissa 6.9.2014.

Tässä nuo Jannen kuusi ykköstilaa finaalivastuksineen:

Starin kevätstartti 11.1.2014 (Vladimir Tikhomirov )
Starin syksyn startti 12.9.2015 (Arttu Pihkala)
Starin syksyn startti 10.9.2016 (Joonatan Khosravi)
STARXMAS 17.12.2016 (Tomi Penttilä)
Starin syksyn startti 2.9.2017 (Meelis Kärner)
Starin syksyn startti 8.9.2018 (Krzysztof Petka)

Kuvassa vasemmalta kolmanneksi sijoittuneet Sami Järvinen (PT Espoo) ja Meelis Kärner (PT Espoo), voittaja Janne Jokinen (Por-83) ja kakkonen Krzysztof Petka (Por-83).

RAPORTTI ON VALMIS!

 

 

 

 

 

 

 

 

Starin syksyn startti – muutos kisojen alkamisaikaan

Syksyn startin kilpailukutsussa lukee,  että kilpailut alkavat klo 10:00. Nyt tilanne on kuitenkin se, että runsaan osanoton vuoksi meidän on aloitettava jo klo 9:00 ja saliin on laitettava 14 pöytää. Muuten ei vaan onnistu. Parempi näin kuin karsia porukkaa.

Nämä kisat ovat olleet perinteisesti hyvin paikalliset. Eli pelaajia on tullut lähinnä Helsingin seudulta joku 70 kpl. Mutta nythän meillä on ilahduttavasti vieraita melkein joka puolelta Suomea ja todella monesta seurasta. Tämä yllätti iloisesti mutta yllätykseen ei osannut varautua kutsua tehtäessä.

Jos joku ei pääse kulkuyhteyksien vuoksi paikalle yhdeksäksi, kertokoon siitä ennen kisoja. Silloin voidaan tehdä niin, että pooleissa muut pelaavat ottelunsa ensin. Eli odotellaan kyllä. Se ei kuitenkaan kelpaa syyksi, että ei jaksa herätä tuntia aikaisemmin!

Aikataulut julkaistaan huomenna keskiviikkona jossakin vaiheessa.

Niin, palkintoina pokaalit. Tavarapalkintoihin ei ole resursseja.

 

JEM 2018 Cluj-Napocassa – joitakin huomioita

Minulla on kovin vähän aikaa tämän kirjoittamiseen ja hiomiseen. Tässä kuitenkin kaikenlaisia sekavia huomioita ja ajatuksia mitä tuli mieleen Cluj-Napocassa viettämäni ajan aikana.  Minulta jäi vain kaksi viimeistä päivää näkemättä ja kolmaneksi viimeisen päivän ilta. Huomatkaa, että en kirjoita raporttia Suomen peleistä tms. Kaikki on ihan sekalaisessa järjestyksessä. Mitä nyt tuli milloinkin mieleen tajunnanvirrassa.

Hieno halli, hieno kaupunki! Hienot kisat kaikin puolin. Ehdottomasti haluan vierailla Cluj-Napocassa uudelleen. Tuskin kuitenkaan ensi talvena, kun siellä järjestetään  Maailman cup. Cluj-Napoca on Romanian toiseksi suurin tai neljänneksi suurin kaupunki riippuen siitä, mitä lasketaan mukaan. Suur-Clujssa on noin 411000 asukasta.

Kova kämmenlyönti on edelleen arvossaan, vaikka monilta mailta asia on unohtunut. Ainakin Ruotsi on käynyt oppinsa hakemassa ammoisen Nettipingiksen Petteri-treenin dokumenteista.  Hyvin tyypillisiä olivat tilanteet, joissa ”rysty on nykyään tärkeä” –pelaaja  jurnutti varmaa mutta tehotonta rystyään toisen rystyä vastaan kunnes tämä toinen niittasi siitä pommikämmenen ja se oli sen lorun loppu se. Tai sitten nykyaikainen ”varma kierteinen kämmenavaus” –pelaaja päättikin lähteä kämmenhyökkäykseen josta pommikämmenpelaaja niittasi sitten pommin, jonka jälkeen  loru loppui mahdollisesti jonkin hätäblokeerauksen tai kaukaa pöydästä yritetyn epätoivopalautuksen jälkeen. Eli oppi on se, että on hienoa, jos osataan sitä sun tätä, mutta jos et osaa kovaa kämmenlyöntiä, olet täysin sen toivon armoilla,  että vastustajalla ei ole pommikämmentä.

Pommikämmen on pystyttävä lyömään oman syötön jälkeen suoraan syötönpalautuksesta nopeasti nopealla käden liikkeellä. Ei ole todellakaan aikaa hakea Tapio Simonen –kämmentä lattianrajasta. Se kämmen pitää myös osata lyödä minne vaan. Kauaksi vastustajan rystynurkkaan tai kämmeneltä läpi.  Pommikämmen lyödään myös muuten, kun vastustaja ei saa aikaiseksi muuta kuin varmuusrystyä tai tehotonta kämmentä.  Ja se pommikämmen pitää osata vetää aika  lailla lantionkierron ja taakse-eteen-kädenliikkeen avulla.

Rystyltä on osattava pommirysty rystylle tulevista ”kovakierteisistä” kämmenavauksista ja aina muutenkin, kun siihen on mahdollisuus. On tosi vaikea vetää tapiosimonenkämmenen jälkeen toista perään, kun vastustaja pamauttaa ensimmäiseen pommirystyn.

Kämmenspintaistelu on saatava varmaksi. On vaan pakko voittaa nämä taistelut.

Noin lyhykäisesti sanottuna.  Kun pommikämmen, pommirysty ja kämmenspintaistelu ovat hallussa, voi sitten opetella kaikkia muita hienouksia, jotka ovat aika tarpeettomia, jos et osaa noita mainittuja.

Kuten sanottu, Ruotsi on selkeästi panostanut näihin asioihin siinä missä isossa osassa Eurooppaa valmennuksesta vastaavat edelleen erittäinkin vanhan koulukunnan miehet (ehkei naiset). On kamalaa katsottavaa, kun omassa mielessä raikuu huuto ”pommikämmen nyt!” mutta sitten sieltä tuleekin tapiosimonen. Siten esimerkiksi saksalaisten poikien peliä ei kestä katsoa. Ranskan pojat pelasivat komeasti junioripoikien joukkuefinaalissa, kun vastassa oli toinen Ranska eli Venäjä.

Pitää huomata, ettei ole niin, että vain joku erikoislahjakkuus pystyy tähän. Nämä asiat olivat hallussa jokaisella ruotsalaisella pelaajalla kadeteista junioreihin, tytöistä poikiin.

Rystyflippiä kämmeneltä ei juuri näkynyt. Se oli ehkä yllätys.

On osattava muitakin syöttöjä kuin tämä kämmenpendulum-syöttö. Harmikseni on tässäkin sanottava, että ruotsalaiset ovat tehneet hyvää työtä tässäkin asiassa. Tyttöjä myöten.

On kokonaan kadonnut tyttöjen tapa vaihtaa paita kaikkia topologian sääntöjä uhmaten laarin ääressä pelin jälkeen.  Jotkut ehkä muistavat tämän tempun, jossa uusi paita laitetaan vanhan päälle, ja sitten se vanha otetaan jollain ihmeen kummalla tavalla pois sieltä alta. Tämä helpottaa videokuvaajan työtä, kun voi turvallisin mielin kuvata ottelun jälkeisiä tunnelmia penkillä ilman, että joutuisi äkkiä siirtämään kameran pois säädyllisyyden nimissä.

Kuinka voi olla mahdollista, että älyttömän usein siinä käy niin, että kun yrität mennä hallin syrjäiseen paikkaan tai muuallekin istumaan niin, että takana on pelkkiä tyhjiä penkkirivejä, heti kohta juuri oman paikan taakse tulee joku istumaan? Eivätkö voi edes metrin verran mennä viereen? Otti tosiaan päähän, kun itse valitsi rauhallisen paikan tyhjähkössä hallissa, kohta kuului takaa ääni, joka kertoi, että siihen istuutui joku. Vai ovatko ihmiset tuolla eteläisemmässä Euroopassa niin sosiaalisia, että tuntevat olonsa turvalliseksi vasta kun joku muukin istuu ihan lähellä?

Aika tyypillinen tilanne turvatarkastusten suhteen. Ensimmäisenä aamuna oven edessä pyöri iso joukko miehiä ja laukut tarkastettiin. Seuraavina päivinä tämä joukko oli kadonnut ja jäljellä oli yksi nuori mies, joka hoiti asian. Mihin se muu porukka oli kadonnut? Yleisön käytössä ollut ovi oli lukittu ja turvamies avasi oven, kun joku oli pyrkimässä sisään. Muut ovet pysyivät lukittuina. Laukkuun vilkaistiin useimmiten.  Onhan se hyvä katsoa, ettei ainakaan isompia aseita tuoda hallille. Pieni vaiva joka ei ole hauskaa kenellekään mutta silti.

Ensimmäisen kerran noin 20 vuoteen sisäänpääsyyn tarvittiin pääsylippu. Edellisen kerran oli joskus Tsekissä 90-luvulla ja sekin kerta on melkein ainoa kerta, minkä muistan. Hyvä puoli lipussa on se, ettei halliin tule aivan turhaa porukkaa pyörimään. Siis sellaista, joka ei ole kiinnostunut peleistä mutta jostakin epärehellisestä kyllä. Lipun hinta oli yksi euro/päivä tai 8,6 euroa/koko aika. Eipä siis kallista. Se huono puoli oli, että koska lippujenlukulaite oli kuulemma rikki, ranteeseen laitettiin ranneke. Tuntui alussa epämiellyttävältä, mutta nopeasti siihen tottui. Olinhan ostanut sen kokoaikalipun. Vasta Suomessa huomasin ottaa rannekkeen pois, kun olin lounaalla! Näinkö koiratkin tottuvat kaulapantaansa?

Vaikka muuten kisat oli järjestetty hienosti, halli oli komea ja kaupunki viihtyisä, yhdessä asiassa on annettava miinusta. Hallin sisällä ei näet ollut kahvilaa eikä myynnissä ollut muuta kuin virvoitusjuomamukillisia ja sipsejä. No oli siinä vieressä myös hattara- ja popkornikoneet. En käyttänyt hyväksi näitä palveluita. Onneksi viereisen jalkapallostadionin seinämillä oli leivos- ja sämpyläkahvila. Ja olihan pelihallin seinustallakin sellaisia Etelä-Euroopan kahviloita, mutta niissä ei myydä mitään makeaa syötävää kahvin kanssa. Ei ainakaan näissä.

Tässä se aika yksipuolinen  kahvila:

Vessat olivat siistit ja niitä oli riittävästi. Hallin valmistusvuosi oli 2014, joten oli modernia tekoa.  Se on merkittävä asia, kun hallilla luuhaa aamusta iltaan. Esim. Zagrebissa tilanne on vallan toinen.

Olen ehkä joskus aiemmin maininnut tästä mutta ohi ovat ne ajat, kun pelin aikana neuvovia valmentajia heitetään laarin ääreltä pois punaisella kortilla tai joskus jopa vartijan saattelemana. Kaikki on nykyään niin sivistynyttä ja hillittyä. Raivopäisiä valmentajia ei juuri näe. Ovatko säännöt muuttuneet, mutta sallittiin sekin, että laarin ääressä istui kaksi valmentajaa.

Sitäkin ihmettelin videokuvausta harrastavana, miksi niin turkasen moni toimii katsomossa niin, että nousee pystyyn lähteäkseen jonnekin mutta ensin aloittaa kuitenkin vilkkaan keskustelun vierustoverien kanssa ja minun täytyy nousta seisomaan voidakseni jatkaa kuvaamista. Yleensäkin kaikenlainen omituinen seisoskelu katsomossa ottaa päähän. Siis videokuvauksen vuoksi.

Tytöissä näin muistaakseni vain kaksi deffua – ukrainalaisen ja moldovalaisen.  Lisäksi yksi Bulgarian tyttö pelasi ikävällä sikakumilla rystyllä ja palautti siksi hyökkäykset ikävästi. Annika hävisi hänelle joukkuekilpailussa. Poikien puolella oli Israelilla hyvä deffu. Alex hävisi hänelle joukkuekilpailussa. En nyt muista muita deffuja enkä myöskään ”materiaalipelaajia”. Timo Salmelle suosittelen kuitenkin sen Bulgarian tytön pelin analysointia. Siitä tulee joskus videota.

Kuten Mika Räsänen omissa raportoinneissaan kertoi, tilanne on nykyään se, että kaikki joukkueet osaavat pelata. Malta otti molemmissa kadettiluokissa jumbosijan, mutta pelaajat pelasivat oikein kunnon kaunista pöytätennistä. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että pelkän matkustelun vuoksi ei enää jemmiin mennä vaikka taitoja ei olisikaan.  Sellainen  pingisturismi jäi jonnekin 2000-luvun alkuun. Ei ole enää Guernsey-saartakaan mukana.

Suomalaisten noin yleisesti on kehityttävä henkisellä puolella. Siinä oli toisinaan eroa muihin maihin.  Se tarkoittaa armotonta tsemppaamista loppuun asti vastustajia koskaan aliarvioimatta. Kaikki kun osaavat pelata ja ovat vaarallisia.  Pelkkään bollaamiseen ei saa koskaan tyytyä vaan pisteet on pyrittävä ottamaan omalla aktiivisuudella.

Suomalaisten on myös kehityttävä peruspelissä ja liikkumisessa. Tarkoittaa sitä, että peruslyöntien on vaan onnistuttava useammin kuin kolme kertaa peräkanaa (vähän provosoiden). Vastustajan on siis koettava, että hänen ei kannata jäädä varmistelemaan vaan on otettava riskejä. Mutta kyllä  myös oman hyökkäysavauksen on oltava kohtuullisen varma.

Tsiljoonannen kerran: on osattava lyödä mistä tahansa minne tahansa sekä rystyllä että kämmenellä.  On myös osattava palauttaa, kun vastustaja toimii niin. Kun jemmissä ei vaan riitä diagonaaliset lyönnit.

Jos tulee vielä mieleen jotakin, lisään myöhemmin.

Niin, tuo tapiosimonen ei pidä sisällään mitään negatiivista Tapiota ja hänen peliään kohtaan vaan on muistuma 70-80-lukujen pingiksestä ja tuolloisista valmentajakursseista.

Pelihalli:

Sekalaisia turistikuvia:

,

Harjoitteluviikko Narvassa 11-15.6.2018

Torstai-aamun osallistujat yhdessä valmentaja Lida Andreevan  kanssa. Osa pelaajista oli lähtenyt Liettuan avoimiin kadettien ja minikadettien mestaruuskilpailuihin ja osa jäi pois muista syistä.

Kirjoittelen tänne pientä raporttia Narvan vierailustani kesän ratoksi. Lähinnä julkaisen videoitani. Vaikka minä itse saatan esiintyä niissä useampaankin kertaan, ideana ei ole näyttää minun peliäni vaan esitellä eri pelaajia ja heidän taitojaan. Päivitykset menevät niin, että uusimmat ovat aina ylimpänä. Raportti etenee pikkuhiljaa sen mukaan kuinka ehdin tehdä sitä. Kaikki materiaalia tulee ensin YouTubeen ja Facebookiin, mutta tänne laitan videoiden kuvaukset suomeksi ja mahdollisesti myös jotain lisätekstiä.

Saavuin Narvaan sunnuntai-iltana ja maanantaista keskiviikkoon pelasin kahdet treenit päivässä, torstaina ja perjantaina yhdet. Tuli paljon pelaamista ja sen varassa yritetään sitten voittaa pokaaleja talven kilpailuissa. Oli mukava huomata, kuinka tiivis treenaaminen peräkkäisinä päivinä parantaa peliä ja tuntumaa!

Aamuharjoitukset olivat 10-12 ja iltaharjoitukset 16-18. Narvan junioreille järjestettiin joka kertaa fysiikkaa 20-30 minuuttia aluksi ja sitten lopuksikin, joten eivät treenit vielä klo 12 ja 16 päättyneet. Pelaamista oli ehkä 1,5 tuntia joka kerta.

Kilparyhmän harjoitusten lisäksi kello 13-15 pyöri aloittelevien pelaajien harjoitukset, joissa pelasi ainakin yksi tosi kova tyttö, joka pitkän tauon jälkeen ei vielä halunnut osallistua koviin kilparyhmän harjoituksiin tai häntä ei vielä oltu kelpuutettu sinne.

< Tähän yleiseen osaan tulee täydennystä pikkuhiljaa. Varsinaiset pävitykset tämän jälkeen.>

Vitalia Reinol ja Arina Litvinova harjoittelevat

Video näyttää muutaman minuutin Vitalia Reinolin ja Arina Litvinovan harjoittelua. Vitalia pelaa heinäkuussa Viron kadettityttöjen joukkueessa JEM:ssä ja Arina pelaa elokuussa Eurominichampsissa 2006-tyttöjä.

Kohokohdat – Pöytätenniksen riemu – osa 2

Tässä toinen osa videostani, joka tarjoaa kohokohtia Narvassa pelaamistani otteluista.

Pääosassa:

Ksenia Genite
Nikita Lutsinski
Jelisei Reinol
Aleksandra Evstafjeva
Ksenia Kabanova
Maria Ljapunova
Iliya Smigelski
Kristina Smirnova
Konstantin Sokolov

Kohokohdat – Pöytätenniksen riemu – osa 1

Tämä on ensimmäinen osa kahdesta videostani, jotka kuvaavat sitä, kuinka paljon nautin pöytätenniksen pelaamisesta Narvassa. Valitettavasti noin 20 vuotta sitten minulta katosivat pelikaverit enkä sen jälkeen ole pelannut kuin erittäin harvoin eli yleensä 2-3 kertaa vuodessa tai en ollenkaan. Mutta pelaaminen on vaan kivaa ja erityisesti silloin, kun vastustajat ovat muitakin kuin vääntäjiä 🙂 . Videolle on kerätty kohokohtia otteluista, joita pelasin vierailuni aikana. Tällaisesta pöytätenniksestä pidän ja sellaista tykkään pelata! Onneksi nykyään kilpailuissa peli on useimmiten tämänlaista. Takavuosinahan oli harvinaista herkkua, jos sai kohdata kilpailuissa sileillä kumeilla pelaavan hyökkäyspelaajan. Joskus harvoin pelaaja oli jopa oikeakätinenkin (tooo-ooosi harvoin)!

Videolla pääosissa (jotkut useamman kerran):

Arina Litvinova
Aleksandra Bojartšuk
Andrei Zalnin
Maria Zavronkova
Ksenia Genite
Ksenia Kabanova
Aleksandra Evstafjeva
Lev Rojak
Maria Ljapunova

Muut pelaamani ottelut eri pelaajia vastaan

Tällä videolla on kaikki muut pelaamani erät ja ottelut, joita en ole julkaissut aiemmin ja jotka videoin. Jokaisesta kohtaamastani pelaajasta on erilinen video, mutta monia vastaan pelasin kaksi tai useamman kerran. Tällä videolla ovat ne ekstrat.

Tämä on käytännössä vain arkisto tulevia vuosia ajatellen. Mutta koska pääsen pelaamaan vain niin turkasen harvoin (treenit kerran vuodessa), saan peli-iloa katsomalla vain omaa peliäni! Tekisi mieli pelata enemmänkin, mutta ehkä joskus. Toki muutama kilpailu ehkä mahtuu ohjelmaan ensi kaudella.

Tässä on sekin idea, että vastustajani löytävät mahdollisesti omat pelinsä videolta.

Seuraavat erät/ottelut ovat videolla alkamiskohtineen:

Andrei Zalnin – kaksi ottelua (00:20 ja11:33)
Aleksandra Bojartšuk – kaksi ottelua (01:50 ja 07:23)
Ksenia Kabanova – kolme ottelua (03:55, 09:14 ja 51:03)
Maria Zavronkova – 05:51
Ksenia Genite – 14:44
Aleksandra Evstafjeva – kaksi ottelua  (19:45 ja 39:28)
Jelisei Reinol – 23:33
Nikita Lutsinski – 30:08
Maria Ljapunova – 44:45

Perjantain aamutreenit – peloi Konstantin Sokolovia vastaan

Hävisin Konstantin Sokoloville 0-2. Hyvin surullisen alun (1-8) jälkeen ottelussa tuli edes muutamia asiallisia palloralleja. Konstantin on 2007-poikien kakkonen Virossa.

Keskiviikon aamutreenit  – harjoittelua Kristina Vassiljevan kanssa

Harjoittelin Kristinan kanssa ilman erien pelaamista. Siksi tässä vain vähän treenivideota.  Kristina oli vähän liian väsynyt varsinaisiin harjoituksiin tuona aamuna, joten sain mahdollisuuden harjoitella hänen kanssaan.  🙂 Kristina on Viron ykkönen 2005-tytöissä.

Perjantain aamutreenit – peli Jelisei Reinolia vastaan

Hävisin joukkuekilpailussa Jelisei Reinolille 1-2. Jelisei on Viron 2009-poikien kakkonen Viron miesten rankingin mukaan. Jelisei ei luovuttanut vaikka hävisi ärsyttävästi toisen erän 7-1 johdon jälkeen.

Perjantain aamutreenit – peli Nikita Lutsinskia vastaan

Voitin joukkuekilpailussa Nikita Lutsinskin 2-1. Nikita ei ole Viron rankinglistalla mutta erityisesti hänen todella hyvä kämmentapponsa  jopa suoraan syötöstä aiheutti minulle paljon vaikeuksia. Nikitalla on hyvä tuntuma palloon ja häntä vastaan oli kiva pelata!

Perjantain aamutreenit – peli Iliya Smigelskiä vastaan

Voitin edellä mainitussa joukkueottelussa Iliya Smigelskin 2-1. Iliya ei ole VIron rankingilla, joten hän ei taida kilpailla muualla kuin seuran omissa epävirallisissa kilpailuissa.  Hän on selkeästi kuitenkin tärkeä pelaaja Narvalla. Hyvin ystävällinen ja todella urheilullinen.  Vetää aina fysiikkatreenit tosissaan. Sellaiset pelaajat ovat tärkeitä nuoremmille pelaajille. Niin myös Iliya (tai ilmeisesti Ilja).

Perjantain aamutreenit – peli Kristina Smirnovaa vastaan

Hävisin Kristina Smrnovalle yksieräisen ottelun 6-11. Kun olin lähdässä perjantain aamutreenien (ja ainoiden treenien) jälkeen taas kotiin, Kristina oli ainoa Narvan ”uuden sukupolven” tytöistä, jota vastaan en ollut pelannut viikon aikana (kaikkihan eivät siis harjoituksissa olleet kesälomien vuoksi). Niinpä pelasin häntä vastaan yhden erän päivän treenien päätteeksi ja ennen kuin Kristina meni vetämään fysiikkaharjoituksia. Aikaa ei siten ollut pitemmälle ottelulle. Mutta jo tämä yksi erä osoitti, kuinka hyvä Kristina on. Hän sijoittaa rystynsä todella ikävästi ja niin hän tekee kämmenlyöntienkin suhteen.  Molemmat lyönnit tulevat myös napakasti. Kristinalla oli alussa käynnistysvaikeuksia, mutta 3-0-johtoni jälkeen hän meni menojaan. Kristinan ikäluokka on 2007 ja Lasten GP:n tulosten perusteella hän on ehkä Viron viides 2007-tytöissä.

Perjantain aamutreenit – kohokohdat ottelustani Arina Litvinovaa vastaan

Minun vain TÄYTYI tehdä tällainen ”kohokohdat”-video, koska ottelussa oli ainakin muutamia kannaltani hyviä hetkiä, vaikka hävisinkin 0-2. Valitut kohokohdat sattuvat pääasiassa olemaan kohokohtia omaan peliini liittyen.  🙂

Perjantain aamutreenit – peli Arina Litvinovaa vastaan

Pelaajat jaettiin kahteen joukkueeseen ja sitten pelattiin ottelu jokaista toisen joukkueen pelaajaa vastaan. Tässä häviän Arina Litvinovalle 0-2, mutta se oli viikon paras pelini ja annoin kaikkeni. Mukaan mahtui muutamia hyviä palloja! Arinahan on Viron paras 2006-tyttö mutta tietysti korkealla kaikissa ylemmissäkin ikäluokissa.

Keskiviikon iltatreenit – peli Aleksandra Bojartšukia vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Jälleen voitto napsahti tililleni, kun voitin Aleksandra Bojartšukin 3-1. Aleksandran ikäluokka on 2007. Kuluneen kauden Lasten GP:n tulosten mukaan hän on ehkä sijoilla 11-13 Viron 2007-tytöissä.  Hän löi kaunista kämmentä tässä ottelussa ja liikkui hyvin.

Keskiviikon iltatreenit – peli Lev Rojakia vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Nyt onnistuin voittamaan Lev Rojakin 3-2. Hän on vaikea vastus, koska rystyllä näppylä. Lev (2007) on VIron miesten rankingin mukaan viides 2007-pojissa.

Torstain  iltatreenit – Maria Zavronkova ja Ksenia Genite harjoittelevat

Tällä videolla on muutama minuutti Maria Zavronkovan ja Ksenia Geniten harjoittelusta. Kuten aiemmin mainittu Maria on 2007 ja Ksenia 2006. Maria pelaa elokuussa Eurominichampsissa Strasbourgissa. Alkuperäinen ääniraita oli meluisa, joten taustamusiikki laitettu sen tilalle.

Keskiviikon iltatreenit – peli Aleksandra Evstafjevaa vastaan

Myös tämä peli kuului alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Onnistuin voittamaan Aleksandra Evstafjevan 3-0. Aleksandran ikäluokka on 2006. Hän on pelannut vain lyhyen aikaa eli hän aloitti viime syksynä eli pelaamista on takana noin kahdeksan kuukautta.  Hän on noin 20.  Viron 2006-tytöissä.  Hänellä on jo hyvä kämmen ja hän liikkuu hyvin. Kun rysty ja kämmentappo korkeista palloista tulevat samalle tasolle, hänestä tulee kova peluri.  Kunhan harjoitteluhaluja riittää.  Jos riittää, hän on ensi kesänä kova vastus!

Keskiviikon iltatreenit – peli Maria Ljapunovaa vastaan

Tämä peli kuului myös  alempana mainittuun ”kaikki kaikkia vastaan”-turnauksen B-ryhmään. Maria (tai Marija) Ljapunova voitti minut 3-2, vaikka olin aivan varma, että voitan hänet.  Häntä vastaan oli kuitenkin vaikea pelata, koska hänen pelityylinsä on hankala samalla kun hän ei näytä tunteitaan pelissä ollenkaan vaan  on enempi kuin kuollut kala.  Lida vahvisti tämän havainnon. Luulin, että hän oli hävinnyt edellisen pelin ja siksi olisi ollut pelihaluton, mutta se olikin  vain hänelle ominaista. Joka tapauksessa oli turkasen hankala piiskata itseään täyteen tsemppiin! Marian ikäluokka on 2006. Hän oli kahdeksas kuluneen kauden Lasten GP:n Tytöt-2005-luokassa ja hän on ehkä Viron seitsemäs 2006-tytöissä, kun otetaan  2007-ikäluokkakin mukaan. Marian syötöt olivat yllättävän pahoja, vaikka ne saattoivat näyttää petollisen helpoilta.

Keskiviikon iltatreenit – peli Andrei Zalninia vastaan

Treeneissä pelattiin kilpailu, jossa pelaajat jaettiin kahteen ryhmään. Minä olin yllättäen B-ryhmässä, jossa oli seitsemän pelaajaa. ”Kaikki kaikkia vastaan” oli systeemi mutta itseltäni jäi yksi ottelu pelaamatta, kun aika loppui kesken. Tällä videolla on pelini Andrei Zalninia vastaan. Hävisin 1-3. Andrein ikäluokka on 2008. Lasten GP:n kokonaistilanteessa hän oli 11. paras 2007-poika ja oman ikäluokkansa ykkönen. Mutta 2009-ikäluokassa on kolme poikaa häntä ylempänä Viron rankingilla. Kaksi parasta Narvasta.

Torstain iltatreenit – Kristina Vassiljrvan ja Stanislav Strogovin harjoittelua

Kristina Vassiljeva ja Stanislav Strogov vetivät todella hyvät harjoitukset, jota oli ilo katsoa. Tämä video näyttää muutamia hetkiä eri harjoituksista. Kristina on Viron kolmonen 2004-tytöissä ja ykkönen 2005-tytöissä. Stanislav Strogov (2002) on myös  2000-poikien ykkönen ja pelaa heinäkuussa Juniori-EM:ssä Viron joukkueessa. Kristina on jälleen varsin hyvässä kunnossa sen jälkeen, kun hän loukkasi vakavasti polvensa viime kesänä valmistautuessaan Eurominichamps-kisoihin. Hän oli silloin valtavan hyvässä vedossa ja Eurominichampsista poisjääminen oli hurja pettymys. Siinä meni koko kulunut kausi polven paranteluun, mutta nyt polvi on kai jo täysin kunnossa.

Torstai aamutreenit – peli Ksenia Kabanovaa vastaan

Hävisin Ksenia Kabanovalle 0-3 kilpailussa, joka pelattiin Eesti-systeemillä. Mukana oli 15 pelaajaa ja saavutin kunniakkaan 11. sijan. Ksenia oli lopulta vain sijan korkeamalla eli 10. Ksenia on 2006-tyttö ja hän on pelannut vakavasti vain yhden vuoden eikä hänellä ole vielä varsinaista naisten rankingin sijoitusta. Hän oli kuitenkin 13. Lasten GP:n lopputuloksissa Tytöt-2005-luokassa mutta 2006-tyttöjen joukossa hän oli kuudes.  Tässä ottelussa hän pelasi todella hyvin! Aiemmin olin onnistunut voittamaan hänet kahteen kertaan, mutta nyt hän tuli peliin hurjalla sykkeellä. Katsokaa vailla pallorallit, kun hän johti 9-7 toista erää ja 5-3 kolmatta erää.

Hyvin tuttu kävelyreitti Narvassa

Olen kävellyt tämän reitin todella monta kertaa vuosien aikana eli kävely Inger Hotellista pöytätennishallille. Alussahan tosin nukuin aina pelihallin vierashuoneissa.

Tiistai, aamutreenit – peli Ksenia Geniteä vastaan

Vedin harjoitukset Ksenia Geniten kanssa. Pelaaminen oli todella hauskaa, koska Ksenian  focus ja asenne olivat korkeaa luokkaa. Hänen ikäluokkansa on 2006 ja hän on pelannut pöytätennistä vasta vuoden eli hän aloitti viime vuoden toukokuussa jo aiemmin aloittaneen kaverinsa Maria Ljapunovan houkuttelemana. Mutta sen jälkeen hän on ollut mukana melkein joka harjotuksissa. Hänen kehttymisensä niin lyhyessä ajassa on todella vaikuttavaa. Ksenia on Viron 2006-tyttöjen kolmonen heidän naisten rankinginsa mukaan. Treenien lopuksi pelasimme ottelun  ”paras seitsemästä”-systeemillä ja Ksenia voitti 4-1. Hän näytti muutaman erittäin kovan kämmenlyönnin!

Maanantai, iltatreenit – peli Maria Zavronkovaa vastaan

Maanantain aamutreeneissä pelaaminen oli ollut vähän tuskaa, koska edellisistä treeneistä oli aikaa jo vuosi (kilpailuottelut ovat eri asia kuin harjoitteleminen).  Iltaharjoituksissa meni jo paljon paremmin. Treenasin Maria Zavronkovan kanssa, joka kävi PT Espoon kevätkilpailuissa. Hän on siis 2007-tyttöjen Viron ykkönen. Tässä vaiheessa kuitenki videota vain pelaamastamme erästä treenien päätteeksi. Hävisin 6-11. Kauheasti ei tullut menestystä koko sitä seuranneesssa ”ykköspöytä”-kisan erissä. Mutta vasta toiset treenit!