Huom: Nostin tämän jutun ylös, koska tuloksia kaapimalla sain pääkaupunkiseudun juniorimäärään vielä lisäystä. PT Espoon kisoissa oli näet Pingiskoululuokka, jonka tulokset olivat erillisenä tiedostona. Sen unohdin. Luokassa oli mukana kolme pääkaupunkiseudun junioria. Niinpä pääkaupunkiseudun junioreita oli mukana 34 eikä 31 syksyn kolmessa ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kilpailussa. Tämä korjaus oli tärkeä, koska näin lopulta pääkaupunkiseudun kolme kilpailua voittivat  YPTS:n yhden päivän kilpailut, jos verrataan pääkaupunkiseudun juniorien yhteismäärää YPTS:n kisojen junioreiden määrään. Lukemat siis 34-32 pääkaupunkiseudun hyväksi!  😀

Pääkaupunkiseutu – YPTS 34-32

PALJON ONNEA PÄÄKAUPUNKISEUTU! 

Varsinaisen pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on yhteensä noin 1,15 miljoonaa asukasta. Kun mukaan otetaan näissä kiinni olevat naapurikunnat, päästään jo 1,36 miljoonaan ihmiseen. Käytän sanaa pääkaupunkiseutu niin, että siinä ovat mukana nämä ympäröivät kunnatkin. Siis 1,36 miljoonan ihmistä eli melkein 25 % Suomen koko väestöstä.

Luulisi siten, että tämä alue pystyisi tuottamaan edes muutaman juniorikilpapelaajan vuosittain. Puhun siis kilpapelaajista enkä niistä junioreista, jotka pelaavat vain omassa salissa eivätkä osallistu kilpailuihin. Siinä on kyseessä kerhopingis, joka on sinällään hienoa, mutta ei ole osa kilpaurheilua.

Tutkin junioreita, jotka osallistuivat kolmeen ensimmäiseen Helsingissä järjestettyyn kilpailuun tällä kaudella eli Syksyn startti, Stiga Malja ja PT Espoon syyskisat. Näihin kilpailuihin osallistui yhteensä 34 eri junioria pääkaupunkiseudulta, tyttöä tai poikaa. Seuraavassa taulukossa on tutkittu sitä, minkä kauden aikana juniorit osallistuivat ensimmäisen kerran kilpailuihin (PT Espoon pingiskoululuokan osallistujat puuttuvat). Tämä on päätelty siitä, milloin juniorin nimi ilmestyi ensimmäisen kerran ratinglistalle. Todennäköisesti moni juniori aloitti pelaamisen seurassa jo edeltävällä kaudella, mutta unohdetaan se tässä, koska asiaa ei voi tarkistaa mistään.

Viiden vuoden aikana 2009-2014 pääkaupunkiseutu pystyi tuottamaan siis vain SEITSEMÄN sellaista junioria, jotka ottivat osaa mainittuihin kolmeen kilpailuun. Se tarkoittaa siis sitä, että tuolloin lajin aloittaneista 8-12-vuotiaista junioreista on enää seitsemän jäljellä. Kausi 2012/2013 oli todellinen pohjanoteeraus.

Kausina 2014-2018 on sentään saatu uusia junioreita 25 kappaletta. Onhan se turkasen pieni määrä, kun pelaajat jakaantuvat vielä tyttöihin ja poikiin ja eri ikäluokkiin.

Jotain pitäisi kyllä tehdä,  että pääkaupunkiseutu tuottaisi edes 20 uutta kilpailevaa junioria vuodessa. Nykyinen mitätön määrä tekee kilpailut tylsiksi, kun jokaisessa kilpailussa on mukana samat muutamat juniorit.  Asia pomppaa minun silmiini todella selvästi, kun teen videoita ”oman tiimini” pelaajien otteluista. Heillä tuntuu olevan vastassa samat 10 junioria nyt kuin vuosi aiemminkin. Ellei Helsingin kilpailuihin tulisi junioreita esimerkiksi Seinäjoelta, Oulusta, Hangosta, Lappeenrannasta ja Porvoosta, tilanne olisi melkein yhtä paha kuin 90-luvun kuolonkouristuksen vuosina.  Tai joskus vuosina 2009-2014, jolloin junioriluokissa oli aina samat viisi pelaajaa (Tatu Pitkänen, Rolands janssons jne) – kunakin kautena aina vain vuotta vanhempina.

Tilanteen paranemiseen tarvitaan seuraavanlaisia asioita (voi niitä muitakin olla):

Joka tapauksessa se on varmaa, että JOTAKIN pitää tehdä!

Ai niin, tyttöjä saadaan mukaan vain jos heitä saadaan samoihin harjoituksiin useampia samalla kertaa. Tytöt treenaavat kyllä mielellään poikienkin kanssa, mutta ilman muiden tyttöjen antamaa seuraa kato on aivan hirveä.

Tässä kaksi videotani Suomen Pöytätennisliiton 80-vuotisjuhlista.

Myöhemmin on tulossa SPTL:n virallinen ja laadukkaamman kuvan video Tom Kiiakselta!

Pääjuhla

Juhlaillallinen

Ihan aluksi on kiitettävä PT Espoon puuhamiehiä hienon tapahtuman järjestämisestä! Saatiin pelattua isot kisat, kun oli 21 pöytää käytettävissä.  Alasalissahan oli yhdeksän pöytää. Olihan siinä toimintaa, kun samaan aikaan oli pelejä 21 pöydällä. Siten poolit olivat normaalikokoiset ja kaksi pääsi jatkoon. Olipa viidenkin pelaajan pooleja, jotka vedettiin kahdella pöydällä, koska järjestävän seuran ihmisiä riitti tuomareiksi. Järjestäjien edustajat hoitivat tuomaroinnin myös jatkopeleissä. Onhan tällainen aina ylellistä. Kiva että PT Espoossa riittää talkoohenkeä.

Yläsali on kyllä ylivoimainen ottelujen seuraamiseen.

Palkinnot jaettiin tällä kertaa heti tai pian luokan päättymisen jälkeen yläsalissa. Se oli todella loistava juttu, koska se loi tunnelmaa ja tarjosi mahdollisuuden valokuvien ottamiseen. Niitä palkintokuvia seurattiin esim. Narvassa reaaliajassa ja isät ja äiditkin olivat iloisia.

Oli mukavaa, että sunnuntaina oli ”helppoja” luokkia junioreille. Siitä jäi hyvä mieli kaikille. Ainakin Narvan tiimin vähemmän pelanneet tytöt olivat tästä äärimmäisen iloisia ja mitalit olivat kaulassa vielä maanantaiaamunakin. Heidän peliuransa ensimmäiset palkinnot! Koska yksi tyttö jäi kuitenkin ilman mitalia, satamassa oli järjestettävä seremonia, jossa hänellekin luovutettiin mitali (Starin kisojen hakematta jäänyt jättimitali) tunnustuksena hyvistä peleistä ja muistoksi tästä hänen ensimmäisestä kilpailumatkastaan Suomeen.

Isot papukaijamerkit sille PT Espoon nörtille, joka keksi palkinnoksi modernia elektroniikkaa eli esim. varavirtalähteet ja Bluetooth-kaiutin, jolla voi soittaa musiikkia kännykästä. Sain kuulla muussa yhteydessä Narvan tytöiltä , että varavirtalähteet ovat haluttuja 11-12-vuotiaiden tyttöjenkin keskuudessa. Ja se yhden tytön palkinnoksi saama Bluetooth-kaiutin oli riemullinen palkinto, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön sunnuntaisessa päättäjäispartyssä. Tältä osin suunnitelma ei ihan onnistunut, koska kisat kestivät niin myöhään sunnuntainakin. Mutta en minä vaan olisi keksinyt moisia palkintoja! Täytyy pitää mielessä. 🙂

Ruskeasuon kahvilassa saadaan nykyään hyviä ruoka-annoksia! Se osoittautui kerrassaan tärkeäksi Narvan tyttöjen ruokahuollon kannalta. Pelkät leivät ja hedelmät ja vastaavat eivät tahdo riittää, kun pelataan katkeamatta klo 9.00 – 21.00.  Tästä on kokemusta esim. huhtikuun PT Espoon kisoista.

Narvan tytöt olivat todella onnellisia kilpailujen johdosta (toki itse matkakin oli ”cool”) ja Liidia-valmentaja oli iloinen, kun esim. Arina Litvinova sai kovia otteluita. Tulevat varmasti mielellään seuraavallakin kerralla, jos kutsutaan ja päästetään!

Tässä muutamia huomioita kaikesta siitä, mitä satuin näkemään omin silmin tai muuten vaan kokemaan:

Leonid Pullinen pelasi todella kaunista, nopeaa ja tehokasta hyökkäyspeliä. Kansainvälistä meininkiä!

Daniel Tran pelasi myös kerrassaan hienosti. En tarkoita ottelun voittamista vaan tekniikkaa ja asennetta. En nähnyt Danielin lauantaista peliä, jossa hän voitti Toni Ruokasen M-1800-luokassa pisteiden valossa aika hurjassa pelissä 3-2. En nähnyt ottelua mutta Siang Vanuy kertoi). Itse näin, kun Daniel voitti äärimmäisen hyvin pelanneen Maria Zavronkovan Juniori-ratíng-luokassa 3-2 oltuaan häviöllä erin 1-2.

Matias Ylisen näin pelaavan Maria Zavronkova vastaan MJ-14GP-luokassa lauantaina ja vaikka Matias hävisi 0-3, hänen pelinsä oli erittäin lupaavaa ja ennakkoluulotonta hyökkäyspeliä.

Aaro Mäkelä on tehnyt todellisen läpimurron. Hän pelasi erittäin varmaa peliä, joka tuotti tuhoa Narvan uusissa tytöissä. Vasta Juniori-rating 2- luokan finaalissa Ksenia Genite onnistui murtamaan Aaron puolustusmuurin. Kuten kilpailujen aikana puhuttiin, Aaro hyppää vielä korkeammalle tasolle, kun lisää repertuaariinsa myös kovemmat omat hyökkäyslyönnit.

Juulia Kauppisella on näpäkkä kämmentappo! 200 Oulua pohjoisempana sanottaisiin kai kämmenräppäys (verbi räpätä).

Siiri Toffer oli iloinen yllätys! Valtavan hyvä rystyspin ja hyökkäyspeli nättiä muutenkin. Siiri pani lujasti vastaan kahdelle Narvan tytölle Juniori-rating 2 -luokassa.

Martti Kanasuo on kehittynyt valtavasti ja pelasi hienoa peliä!

Joni Kauppinen on kehittänyt jostakin harmittavan (Narvan tyttöjen kannalta) hyvän ballong-puolustuksen tai nostelun siis. Hän liikkuu siinä hyvin ja saa kierrettäkin mukaan. Ei kannata kuitenkaan siirtyä nosteluun pakottamatta, koska nostelulla ei hevillä voita otteluita ylemmällä tasolla.

Yuri Afanassiev on aivan hillittömän hyvä. I like! Yurihan on vasta 2008, joten aikaakin vielä on.  Erittäin komeaa hyökkäyspeliä! Kolmen vuoden kuluttua Suomen kadettijoukkueessa JEMmissä?

Veera Räsänen pelasi hienoa hyökkäyspeliä ainakin Kristina Smirnovaa vastaan Juniorit-1200-luokassa.  Ihastelin erityisesti hänen vastaspiniään läheltä pöytää Kristinan kämmenspinistä. Murhaavaa parhaimmillaan! Veera muuten johti erin 2-1, mutta Kristina voitti jännityskamppailun viidennessä 12-10. Tuollaista peliä aina, Veera!

Yixin Yang oli parhaimmillaan suorastaan häikäisevä. Hän pystyy lyömään virheettömästi alakierrettä vaikka 1000 vuotta, mutta hänellä on myös voimakkaat hyökkäyslyönnit.

Pertti Kainulainen pelasi muutaman uskomattoman hyvän pallorallin Arina Litvinovaa vastaan M-1700-luokan jatkokaaviossa. Ensimmäinen erä muuten Arinalle vain 16-14!

Elmo Räsänen keksi Joona Räsäselle erinomaisen taktiikan Sofija Petrova vastaan M-1300-luokan kvartassa. Sillä tavalla Joona meni erissä 2-1-johtoon vaikka Sofija painelikin sitten ohitse.

Hannu Löppönen hurmioitui M-1700-luokan finaalissa käsittämättömän voimakkaaseen ja aggressiiviseen hyökkäyspeliin Arina Litvinovaa vastaan mennen 2-0-eräjohtoon. Lopulta tuli sentään noutaja mutta hieno suoritus joka tapauksessa!

Lauri Hakaste on mennyt hurjasti eteenpäin kevään jälkeen.  Olemus on sporttinen ja peli kansainvälistä hyökkäystä. Hienoa Lauri!

Henri Kujala alkaa olla jo valmis suurempiinkiin voittoihin. Ainakin hän voitti sunnuntain MK:ssa Joonas Kylliön 3-2 ja meni poolista jatkoon. Oli kuulemma voittanut Joonaksen jo lauantain M-2200-luokassa.  Joonashan oli MJ-17GP-luokan finaalissa.

Risto Jokiranta on turkasen hyvä pelaamaan näppyläpelaajaa vastaan! Tämän huomasi, kun hän pelasi MJ-14GP-luokassa Sofija Petrovaa vastaan. Sofijallahan on rystyllä näppylä. En siis puhu siitä, että hän voitti Sofijan, mikä oli toki odotettua, vaan taidosta.

Siang Vanuyn kanssa jälleen hyvät pingiskeskustelut!

Aleksandra Titievskaja on hyvällä tiellä ja paukautteli kovia tappoja aina, kun ehdin hänen pelejään vilkaista.

Aleksi Räsänen nousi ärsyttävästi ellei sitten peräti harmittavasti  😀 3-2 voittoon (viides takamatkalta 12-10) erätilanteesta 2-1 Narvan valmentajaa Liidia Andreevaa vastaan sunnuntaisen miesten kaksinpelin kvartassa. Hyvää peliä todellakin!