OPT-86 ja SPTL järjestivät Ratamotien pöytätennishallilla jo toista vuotta peräkkäin yhdistetyn pohjoisen alueen nappulaleirin sekä vanhempien junioreiden kutsuleirin. Halliin mahtuu mainiosti noin 30 junioria, joten koska nappulapelaajien määrä pohjoisessa on tällä hetkellä melko pieni, leiritunnelmaa saatiin hyvin lisättyä yhdistämällä kaksi eri ryhmää samaan tapahtumaan.
Nappulapelaajien vähäinen määrä pohjoisessa on kuitenkin hieman huolestuttavaa. Isäntäseurakaan ei saanut houkuteltua mukaan omia uusia pelaajiaan, vaikka heitä olisi ollut tarjolla lähes kymmenen. Sen sijaan Jyväskylälle täytyy nostaa hattua – he osallistuivat leirille kahden nappulapelaajan voimin. Heille saatiin treenikavereiksi neljä nappulapelaajaa Oulusta. Lisäksi kaksi oululaista pelaajaa harjoitteli vanhempien junioreiden ryhmässä, sillä heidän taitotasonsa oli siihen jo riittävä.
Leirille kutsuttiin myös runsaasti valmentajia. Nappulaprojektin päällikkö, SPTL:n Taneli Keinonen, oli luonnollisesti mukana. Muut valmentajat tulivat isäntäseurasta. Tällä kertaa panostettiin määrään ja laatuun: OPT-86:n valmennuspäällikkö Vladimir Brilin ja Teemu Oinaksen lisäksi mukana olivat myös Matias Ojala sekä uusi tuttavuus Zhendai Huang.
Kuva: Leirikuvassa kaikki pelaajat ja valmentajat
Vanhempien junioreiden harjoitusten päälinjat määritteli Vladi, ja nappulaleiriläisten harjoituksista vastasi Taneli. Harjoitusten vetovastuuta kierrätettiin valmentajien kesken vanhempien junioreiden ryhmässä. Lauantaina harjoituskertoja oli yhteensä kolme, joista viimeinen oli lyhyempi ja rennompi – nelinpeliin painottuva peliharjoitus.
Aamun ensimmäisessä harjoituksessa vanhemmat juniorit keskittyivät perustason jalkatyöskentelyyn ja lyhytpeliharjoituksiin Matiaksen johdolla. Vladi vastasi pallolaatikkoharjoituksista ja Zhendai toimi sparraajana. Nappulaleiriläiset puolestaan tutustuivat kämmenlyöntien ihmeelliseen maailmaan.
Kuva: Taneli valvomassa leiriläisten harjoittelua
Leiriläisille tarjottiin mahdollisuus helppoon ruokailuun viereisessä ravintola Tarantellassa, jossa oli seisova pöytä. Tarjolla oli perinteistä kotiruokaa, monipuolinen salaattipöytä sekä jälkiruoka. Lähes kaikki leiriläiset hyödynsivät tämän vaihtoehdon, ja sama järjestely pyritään tarjoamaan myös tulevilla Oulun leireillä – mikäli ravintola sattuu olemaan auki leirin aikana.
Lauantain iltapäiväharjoituksissa Vladin johdolla keskityttiin pidempiin jalkatyökuvioihin erityisesti varmuutta painottaen. Lisäksi ohjelmassa oli lyhytsyöttöharjoittelua ja flippaamista. Matias vastasi pallolaatikkoharjoittelusta ja Zhendai jatkoi sparraajana. Nappulaleiriläisillä ohjelma eteni hieman yllättäen rystylyöntien harjoitteluun. He saivat viikonlopun aikana runsaasti pallolaatikkotreeniä, sillä Taneli ja Teemu pitivät molemmat ”boksikonttorit” avoinna suurimman osan harjoitusajasta.
Illalla pelattiin vielä puolitoista tuntia nelinpelejä. Pareja vaihdettiin jatkuvasti, mikä toi harjoitukseen mukavan lisähaasteen – myös valmentajat osallistuivat peleihin.
Sunnuntaina harjoitukset alkoivat vasta klo 10, mikä mahdollisti kunnon yöunet. Se näkyi myös tekemisessä: aamun harjoituksissa fokus oli selvästi kohdallaan. Zhendai veti vanhempien junioreiden treenin, jossa keskityttiin syöttöön ja syötön palautukseen. Harjoituksen alussa käytettiin aikaa syöttämisen perusteisiin, ja Zhendai esitteli näkemyksiään syötöstä tavalla, joka ei ole Suomessa aivan jokapäiväistä – Matiaksen toimiessa taustatukena. Erityisesti harjoitus, jossa pelaajia kehotettiin panostamaan syöttöihin saadakseen mahdollisimman paljon suoria pisteitä, osoittautui tehokkaaksi. Usein syöttöharjoittelu tehdään huolimattomasti, mutta tämä näkökulma toi tekemiseen heti lisää intensiteettiä.
Kuva: Zhendai ja Matias luennoimassa syötöstä
Sunnuntain tauko oli tarkoituksella lyhyt – vain tunnin mittainen – jotta kaikki ehtivät ajoissa kotimatkalle ja juniin. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia. Pikainen ruokailu ja treenien jatkuminen turnauksella simuloi melko hyvin sitä, miten kilpailupäivät etenevät myös oikeissa turnauksissa.
Itse turnauksen suunnittelu vaati hieman pohdintaa, jotta siitä saatiin toimiva ja motivoiva kaikille. Lopputulos vaikutti onnistuneelta: yrittämisen taso oli korkealla, tsemppiä riitti ja jokainen sai pelattua useita intensiivisiä otteluita.
Turnaus pelattiin kahden hengen joukkuekilpailuna 16 parhaan rating-pelaajan kesken. Kahdeksalle parhaalle arvottiin joukkuekaverit sijoilta 9–16. Pelimuotona oli joukkuekisa, jossa pelattiin yksi nelinpeli sekä kaksi kaksinpeliä (1 vs. 1 ja 2 vs. 2). Ottelu ratkesi joko 2–1 tai 3–0. Ohjelmassa oli puolivälierät, välierät, finaali sekä sijoitusottelut sijaan 8 asti, eli jokaiselle joukkueelle kertyi kolme ottelua. Voiton veivät Zhendai ja Konsta Leppänen, ja toiseksi sijoittuivat Eetu Mäkelä ja Jiali Lu.
Kakkostasolla pelattiin samalla formaatilla, mutta mukana oli neljä joukkuetta eli kahdeksan pelaajaa. Jokainen joukkue pelasi kolme ottelua kaikkia vastaan. Kaikki ottelut päättyivät lukemin 2–1, mikä kertoo tasaisesta kilpailusta. Mukana oli myös niin sanottu jokerijoukkue, “isäjoukkue”, jossa pelasivat Vitali Trofimov ja Aleksandr Zashyvailo.
Alimmalla tasolla pelattiin neljän pelaajan kesken kaikki kaikkia vastaan viiden erän otteluina, eli tulokset olivat 5–0, 4–1 tai 3–2. Lopuksi ehdittiin pelata vielä ylimääräinen nelinpeli Jyväskylä vs. Oulu/Pello – myös siinä nähtiin tiukkoja 3–2 -lukemia.
Lopuksi pidettiin lyhyt palautesessio ja valittiin leirin tsemppipelaaja. Tittelin sai Konsta Leppänen, perusteluina erinomainen menestys joukkuekisassa, positiivinen asenne ja käytös sekä täysillä yrittäminen Zhendain sparritilanteessa. Sparriharjoituksen jälkeen Konsta oli kuin olisi käynyt uimassa – juuri niin pitääkin treenata!
Leirin ytimekäs palaute pelaajille kuului:
More training, more footwork, more service practice and service returning.
Kiitos kaikille leiriläisille, taustajoukoille ja valmentajille – takana on hieno viikonloppu ja jatkoa seuraa varmasti. OPT-86:n somekanaviin tulee myöhemmin vielä koostevideo leirin tapahtumista.
Reload document 
Open in new tab