Kamilla Eurominichampsissa. Lähde: LGETT.

Tämä on iso kertomus, jonka haluan nyt kertoa.

”Kamilla Eurominichampsiin” -projektin perustaminen

Nyt minulla on ilo ja ylpeys kertoa se asia, minkä moni on varmaan arvannutkin. Eli ”Star gives back” –rahasäiliö on tukenut Kamillaa.  Hän oli ihan ensimmäisiä tuen saajia ollen ”projekti” numero 2.  Projektejahan on nyt 11. Jotkut isoja, jotkut ihan pieniä mutta kuitenkin. Kamilla-projekti on kuitenkin tärkein.

Kamillan lahjat eli erityisesti aggressiivinen peliasenne ”aina täysillä” ja nopea, vahva käsi olivat olleet selvillä jo pitkään. Mutta hänen palattuaan 8-vuotiaana kesälomalta 2023 tajuntaani iski se karu totuus, että Kamillassa menee valtava potentiaali hukkaan, jos hän jatkaa vapaamuotoista pelaamista ilman osaavaa valmentajaa. Oman seuran ja piirin yhteistreenit eivät johtaisi mihinkään.  Eikä vapaa bollaaminen. Tuloksena olisi vain ns. suomalaiskansallinen – vaikka todella hyväkin – pelaaja, joka ei pärjäisi kansainvälisesti.

Kauden alussa Kamillan rating oli 867 mutta rating oli noussut lokakuussa jo 1005:een. Silmäni avautuivat kuitenkin lokakuussa, kun näin Kamillan pelaavan Tanelin kanssa, kun tämä oli tuuraamassa piirin harjoitusten vetäjänä. Kamilla seisoi paikallaan ja lämi korvan korkeudelta kämmenläiskäisytappoja.  Sillä tavalla olisi tullut jatkossakin voittoja matalissa ratingluokissa, mutta raja olisi tullut pian vastaan. Väärällä tekniikalla ja ilman jalkatyötä tehokas treenaaminen ei olisi ollut mahdollista. Mitä pidempään tämä olisi jatkunut, sen vaikeampaa tekniikkaa olisi ollut korjata myöhemmin. Aikansa Kamilla olisi menestynyt sillä, että hän saa kilpailupeleissä usein hienon flow-tilan päälle, jossa hän ylittää treeneissä osoittamansa tason kirkkaasti. Sekin on yksi Kamillan lahjakkuuden osasista ja tärkeä sellainen.

Niinpä päätin, että asialle pitää tehdä jotakin. Jo samana keskiviikkona 25.10., kun edellä mainitut Tanelin vetämät piirin harjoitukset olivat,  puhuin ensin Leventen kanssa ja sitten keskusteluun tuli myös Ildiko, kun hän peleiltään  ehti.  Kerroin asiasta ja siitä,  että Kamilla tarvitsee valmentajan. Kerroin myös, että voin auttaa asiassa Starin kautta, koska valmentajan pitää tehdä sitä työkseen, joten valmentaminen maksaa. Ehdotin, että pyydetään Mika Räsästä Kamillan valmentajaksi. Mattias mahdoton, koska piti toimia suomen kielellä!

Niinpä jo torstaina 26.10. lähetin Mikalle tämän viestin:

’

Mika vastasi pian, että on valmis, jos se vaan on mahdollista aikataulujen osalta. Ei siis esimerkiksi samaan aikaan PT Espoon treenien kanssa tietenkään. Hienoa! Tiimi alkoi olla kasassa.

Seuraavaksi piti saada tiimiin lisäapua, joka tarkoitti Maria Girleaa. Lähetin hänelle seuraavana päivänä tämän viestin:

Maria vastasi pian olevansa ilman muuta valmis olemaan tiimissä mukana vaikka ilman korvausta. Mutta totta kai työstä pitää korvaus antaa! Ainoana rajoituksena tietysti ne päivät kun hän on esimerkiksi Ruotsissa pelaamassa.

Näin tiimi oli kasassa:

Arto (koordinaattori, rahoituksessa auttaminen), Mika (päävalmentaja), Maria (apuvalmentaja ja kova sparrari), Ildiko, Levente ja KAMILLA!

Erinomainen tiimi!

Projektille annoin nimeksi ”Kamilla Eurominichampsiin”. Siitä oli kysymys. Kamillan peli oli saatava siihen kuntoon, että hän on valmis pelaamaan siellä jo elokuussa 2024 vaikka olisikin kaksi vuotta ali-ikäinen.

Normaali viikko-ohjelma oli se , että Mika veti Kamillalle kahdet harjoitukset ja Maria yhdet. Lisäksi Kamilla osallistui piirin harjoituksiin keskiviikkoisin ja alussa oli myös Mattias Bergkvistin opissa maanantaisin puolen tunnin verran kai.

Ensimmäiset Mikan vetämät treenit olivat 8.11. ja siitä se sitten alkoi!

Alussa oli kaikenlaisia vaikeuksia, mutta niiden selvittäminen kuului projektiin. Onneksi viestintä toimii WhatsAppissa, joten kaikki vaiheet ovat mukavasti tallessa. Siellä on erittäin paljon keskustelua! Minulla on myös oma piilotettu YouTube –soittolista, josta löytyy kokonaisia videoita Kamillan harjoituksista ja Ruotsin kilpailuista (kts. myöhemmin).

Koska pienten vaikeuksien jälkeen kaikki oli erinomaisessa mallissa, lähetin Ildille 21.1. alla olevan viestin. Vähän yli kaksi kuukautta (miinus joulutauko) oli harjoiteltu , ja muutosta oli tapahtunut. Tuohon aikaan sattui vaan kaikenlaista, ja harjoituksia oli ollut liian vähän. Vain jotain pelaajaa yksilötasolla valmentanut henkilö voi ymmärtää, mistä tässä oli kyse. Muutosten tekeminen suhteellisen nopeasti ei ole helppoa!

Mikalle kirjoitin näin 25.2., kun ensimmäisistä harjoitusten alkamisesta oli kulunut jo 3,5 kuukautta:

Tämä sitten viimeinen esimerkki eli viestini Ildille 13.3., kun projekti oli kestänyt neljä kuukautta. Eurominichampsin ja Strasbourgin –vibat olivat jo näkyvissä!

Ilmoittautuminen Eurominichampsiin

Kamilla saatiin Eurominichampsiin, koska kysyin 31.5. Tanelilta ilmoittautumisesta. Kun Ildi varmisti Tanelille sen, että ovat lähdössä, Taneli hoiti Kamillan ilmoittamisen mukaan. Eurominichamps on kilpailu, jonne otetaan vain kunkin maan liiton ilmoittamat pelaajat.

Kilpailumatka Ruotsiin

Sami Koivumäki lähetti 23.4. viestin ja kertoi Hammarbyn kilpailuista Ruotsissa touko-kesäkuun vaihteessa. Voisiko Kamilla lähteä sinne, kun Jimi ja Joel olivat menossa? Ilman muuta asia otettiin mielenkiinnolla käsittelyyn tiimissä.

Lopullisen päätöksen tekeminen siirtyi, vaikka ilmoittautumiset kilpailuun olikin tehty heti. Tarkastusmatka Mikan vetämiin harjoituksiin 24.5. ratkaisi kaiken. Eikun Ruotsiin eli Kamilla on hyvässä vedossa. Niinpä perhe lähti sinne projektin avustamana ja viimeiset matkavaraukset tehtiin 27.5.

Kilpailuissa ei ollut muita tyttöjä ja pojissa hän joutui pelaamaan omaa ikäluokkaansa ylemmissä (2013, 2014) luokissa ja miehiä vastaan plus kolme ottelua perhenelinpelissä. Tämä oli Kamillan ensimmäinen ulkomaan kilpailu ja muutenkin ensimmäinen kilpailu, jossa hän pelaa lähinnä junioreita vastaan. Junioreita vastaan pelit taisivat mennä 8-7, mutta Kamilla olisi voinut voittaa jokaisen pelin kilpailuissa, myös miehiä vastaan, mutta kämmenlyönnin käyttö jäi liian vähälle. Joka tapauksessa mahdottoman arvokasta kokemusta Strasbourgia varten.  Matkustaminen toiseen maahan ja pelaaminen suhtkoht ikäisiään ja kokoisiaan vastaan. Kullanarvoista!  Lämpimät kiitokset vielä tässäkin, Sami ja Maaret!

Viimeinen vahvistus – Kamilla on valmis!

Viimeinen vahvistus sille, että Kamilla on valmis Eurominichampsiin, tuli treeneistä Mikan kanssa 20.8. eli kaksi päivää ennen lähtöä Strasbourgiin.

Vaikka koko 1,5 tunnin aika ei sentään mennyt täysin auvoisesti, olin erittäin tyytyväinen tähän 11,5 minuutin pätkään, jonka laitan historiaa varten tännekin:

Kamilla oli  valmis!

Euro Mini Champs 2024

Viimein koitti aika matkustaa Strasbourgiin torstaina 22.8. Kilpailuja pelattiin perjantaista sunnuntaihin.

Tässä lyhyt kertomus tapahtumista. Pelaajathan jaetaan ensin luokasta riippuen 3-4 pelaajan ensimmäisen vaiheen eli Stage 1:n pooleihin. Kaksi parasta menee jatkoon toisen vaiheen eli Stage 2:n pooleihin. Jälleen kaksi parasta menee kolmannen  vaiheen eli Stage 3:n pooleihin. Niistä kaksi parasta pääsi 2013-tyttöjen tapauksessa pääkaaviolle eli 32 parhaan joukkoon, missä kaikki sijat ratkaistaan. Kun ei ole kahden parhaan joukossa, tippuu consolationiin, jossa jokaisella on mahdollisuus olla koko kilpailun 33. 2011-luokissa oli vielä Stage 4.

Stage 1-vaiheessa pelattiin kolmen pelaajan pooleissa. Kamilla voitti kovassa ottelussa ranskalaisen 2015-tytön 3-1. Googlettamalla voi päätellä,  että hän on ihan Ranskan parhaita 2015-tyttöjä. Toisessa ottelussa Kamilla hävisi kovalle tsekki-tytölle 1-3. Kamilla johti vielä 6-3 erätilanteessa 1-1 ja johti neljättäkin 3-2.  Tsekkityttö on kai Tsekin 2013-tyttöjen toinen  ja meni lopulta pääkaaviolle ja siellä sijalle 23. On ETTU:n U11-tyttöjen 11. Kamilla pääsi siis poolikakkosena Stage 2:een.

Myös Stage 2-vaiheessa pelattiin kolmen pelaajan pooleissa. Kamilla kohtasi ensin ”Sveitsin Kamillan” eli 8-vuotiaan (2016) erittäin taitavan vasenkätisen Elina Wu:n, jonka rystyn näppyläkumi aiheutti hankaluuksia Kamillan avauksissa. Kamilla voitti hienon taistelun 3-1. Kun poolin kolmas pelaaja oli helpompi  – mutta vaarallinen – Kamilla  meni 3-1-voitolla pooliykkösenä Stage 3:een. Wu voitti muuten Stage 3:ssa saksalaisen tytön, joka meni pääkaaviolla sijalle 19. Joutui kuitenkin consolationiin, jossa oli hienosti 6. eli koko kilpailun 38.

Stage 3:ssa Kamillalla oli todella huono arpaonni. Kun 24 Stage 2-poolien poolivoittajaa arvottiin Stage 3:n 16 pooliin, välttämättä kahdeksassa poolissa oli kaksi poolivoittajaa. Kamillan pooliin tuli kaikista kovin noista kahdeksasta eli Turkin Aybige Feride Üstündağm joka sijoittui kilpailun neljänneksi häviten pronssiottelun viidennessä 10-12.  Arpaa vaikeutti se, että kolmas pelaaja oli myös kova eli sijan 29 ottanut Ukrainan Diana Didukh, joka on ETTU:n U11-tyttöjen rankingilla peräti sijalla 3! Siten 16 poolista Kamilla sai toiseksi pahimman poolin pääkaavioon menoa ajatellen. Yksi pelaajahan piti voittaa.  Mutta Eurominichamps on aina myös arpapeliä erityisesti ellei ole hyvää ETTU:n rankingsijoitusta tukena. Ensimmäisessä ottelussa Kamilla hävisi Didukhille 1-3. Toisessa erässä Kamilla johti 8-4, mutta erä meni jatkopalloille, ja siellä Didukh vei erän. Didukh oli parempi mutta oli voitettavissa. Toisessa ottelussa Kamilla hävisi edellä mainitulle Turkin huipputytölle tiukan ottelun 0-3. Kolmatta erää Kamilla johti 9-6. Näin Kamilla joutui jatkamaan pelejä consolationissa tämän todella pahan poolin jälkeen.

Consolationissa Kamilla joutui 32 pelaajan kaavioon, jossa yhdellä voitolla pääsi 16 joukkoon, jossa sitten saisi pelata neljä peliä, kun kaikki sijat pelattiin auki. Hävinneet jakaisivat sijat 49-64 eli pelit päättyisivät siihen. No totta kai Kamillan ensimmäinen vastus oli Italian Serena Rossati, joka on Italian ylivoimainen U11-tyttöjen mestari parin kuukauden takaa. Mutta Kamillapa pelasi kerrassaan upeasti ja oli murskata Rossatin. Unelmapelillä 2-0 ja kolmannen erän 4-1-johto! Sitten Italian valmentaja keksi jotkut ikävät myrkyt ja Rossati voitti viidennessä 11-9. Kamillan viimeinen kämmentappo hänen mielipaikastaan epäonnistui. Todella katkera tappio. Jäi neljä mukavaa lisäpeliä saamatta ja Kamillan sijoitus – jaettu 49-64 – oli aivan liian alhainen Kamillan taitoihin nähden. Mutta ensi vuonna sitten uudelleen!

Mitä opimme?

Kamilla sai ensimmäistä kertaa mahdollisuuden pelata sellaisia suurin piirtein ikäisiään tyttöjä vastaan, jotka ovat vahvoja pelaajia.  Hänen pelinsä oli kiitettävän aggressiivista. Ratkaisupalloillakin hurja kämmenavaus. Vähän paremmalla arpaonnella olisi sijoitus voinut olla paljon parempi. Tästä on hyvä jatkaa. Nyt hän tietää, mistä pöytätenniksessä on kysymys. Pelaaminen Suomen kilpailuissa on hyödyllistä, vaikka vastustajat ovatkin ns. ”vanhoja miehiä” (sama ilmaisu joka maassa), joilla on omaperäinen pelityyli. Usein myös väärät syötöt. Mutta se varsinainen oppi tulee peleistä ulkomaalaisia saman ikäisiä tyttöjä vastaan, koska niissä pelirytmi ja vastustajan taitavuus on ihan eri tasolla ja erilainen. Siispä on päästävä kansainvälisiin kilpailuihin ja leireille mahdollisimman paljon!

Kamilla pelaa varmaan jatkossa Suomen kilpailuissa paljon yliluokissa ja naisten kaksinpelissä ratingista välittämättä, koska hänen pitää päästä pelaaman hyökkäyspelaajia vastaan. Alakierretuuppaajat, kaukaa nostelevat ja välillä kovan rysty- tai kämmentapon lämäävät eivät opeta riittävästi. Yksikään tyttö kun ei pelaa niin. Tämä ei ole missään tapauksessa mitään negatiivista pelaajia kohtaan mutta asian on vaan näin! Älkää pahastuko!

Kaikki vaan mukaan Eurominichampsiin, jos taito riittää!

Eurominichamps ei ole todellakaan mikään pingiskoululaisten turnaus vaan EM-tason kilpailu, vaikka toki siellä on aina mukana muutamia ”turistejakin”. Mutta tänäkin vuonna siellä olisi aivan hyvin voinut olla Max Takkavuori, Joel Koivumäki, Lu Jiali ja Jaimielee Enriquez. Esim. Virosta ja Latviasta sinne mennään rohkeasti isolla porukalla. Ei tarvitse olla niin hyvä, että menee semifinaaleihin! Eurominichamps on vaan niin mahtava kokemus ja motivaation antaja kaikille eli pelaajien lisäksi vanhemmille ja muille taustajoukoille, että ei sitä edes pysty kertomaan niille, jotka eivät ole siellä olleet. Mukaan vaan!

SPTL tarvitsee vastuuhenkilön, jonka vastuulla on myös Eurominichamps

Tämä ei ole kritiikkiä ketään kohtaan! SPTL tarvitsee kuitenkin henkilön, joka suunnittelee muutaman kärkijuniorin ulkomaisia kilpailuja ja ehkä leirejäkin. Kukaan ei tee sitä vapaaehtoistyönä, joten se voisi kuulua Tanelin työlistalle (jos siihen vielä mahtuu). Minun on hirveän vaikea keksiä, kuka voisi olla sellainen pitkäjänteinen luottamushenkilö! Kuten moneen  kertaan on sanottu, menetimme 30 sukupolvea seurojen toimihenkilöitä kuolleina vuosina. Nyt se näkyy tällaisessakin. Tarvitsisimme Kärkijunioreiden tukivaliokunnan.

Olihan se ihmeellisen kuuloista, että kisassa löytynyt Kamillan serbialainen ystävä (puhuu unkaria ja näkyy Kamilla-videolla) kertoi, että hänet ”valittiin” Eurominichampsiin ja hän oli siitä erittäin ylpeä. Pelasi ihan saman sijoituksen kuin Kamilla. Putosi Stage 3:ssa ja hävisi ensimmäisen consolation-pelinsä. Näin sen pitäisi toimia meilläkin. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa se ei toimi näin. Kukaan ei siis täällä ”valitse”.

Loppusanat

Tärkeintä on päästä tästä hyvin tyypillisestä suomalaisesta lannistavasta ilmapiiristä eroon:

Ensin pelaaja on liian nuori  menemään ja vähän vanhempana hän on liian huono menemään, kun ei taida voittaa mitalia.

Missään muussa Euroopan maassa ei tuollaista ilmapiiriä ole.

Kamilla-video

Tässä lopuksi luvattu projektin yhteenvetovideo! Kuvissa olevien  tekstien suomennokset lopussa. Teksteissä on virhe eli sanotaan, että treenit alkoivat joulukuussa kun ne alkoivat marraskuussa.  Kirjoitin kuvatekstejä väsyneenä hallia lähellä olevassa kanta-Mäkkärissä, kun kello läheni jo puolta yötä. En jaksanut tarkistaa mitään vaan otin ulkomuistista.

Kuvien tekstit:

Kamilla on syntynyt huhtikuussa 2015. Hän oli aika hyvä 7-vuotiaana, mutta hän ei harjoitellut kunnolla. Hänellä ei ollut valmentajaa.

Mutta Kamillan käsi on erittäin nopea ja vahva!

Joulukuussa 2023 Kamilla sai valmentajan, joka alkoi opettaa hänelle, miten harjoitella, oikeaa tekniikkaa, liikkumista ja keskittymistä.

Tavoitteena oli ”Kamilla Eurominichampsiin 2024”! Monet olivat sitä mieltä, että Kamillan pelitaso ja tekniikka eivät olleet tarpeeksi hyviä.

Kaksi viikkoa ennen Eurominichampseja, kahdeksan kuukauden kunnon harjoittelun jälkeen, oli 100 % varmaa, että Kamilla on valmis!

Kamilla ei ollut koskaan pelannut vahvoja tyttöjä vastaan, jotka eivät olleet häntä 4-8 vuotta vanhempia. Eurominichamps oli ensimmäinen kerta!

Kamilla ylitti kaikki odotukset, mutta hänellä oli huonoa tuuria. Stage 2 -poolin voittajana hän sai toisen poolivoittajan Stage 3 -pooliinsa.

Tämä vahva turkkilaistyttö oli pääkaaviolla neljäs. Kamilla pelasi hyvin myös häntä vastaan, mutta ei päässyt pääkaaviolle.

Ennen lohdutussarjaa Kamilla hävisi kolme ottelua pelaajille, joiden loppusijoitukset olivat: 4, 23, 29. Hänellä oli mahdollisuuksia jokaisessa ottelussa.

Lohdutussarjassa Kamillalla oli jälleen huonoa tuuria, sillä ensimmäinen vastustaja oli Italian U11-mestari. Kamilla johti kuitenkin 2-0 ja 4-1! Kamilla johti myös 2-2 ja 5-4 mutta hävisi, ja italialainen tyttö voitti lohdutussarjan ollen siis koko kilpailun 33.

Ei tällä kertaa, mutta Kamillalla on vielä kaksi vuotta jäljellä alemmassa luokassa. Olemme niin ylpeitä sinusta, Kamilla! Kiitos! Kiitos kuvista, Ildi!

 

Otsikon kysymystä tuli pohdituksi varsin paljon Malmön JEM-kisoja kotoa käsin seuratessani. Toki olen näitä asioita aina pohtinut myös silloin, kun olen ollut seuraamassa kisoja paikan päällä.

Lyhyt katsaus suomalaisten peleistä Malmössä

Suomella oli pieni mutta aika vahva joukkue matkassa.  U19-poikien joukkuekilpailussa tuli kuitenkin selväksi, että taso ei vaan riitä 16 parhaan joukkoon, vaikka Aleksi olikin hienossa vireessä. Onneksi vältyttiin ensimmäisen ottelun katastrofilta Viro-ottelussa.
Mahdollisuuksia olisi ollut U19-poikien nelinpelissä. Hyvin Aleksi ja Sam taistelivat 16 parhaan joukossa paria Samuel Arpas/Balazs Lei vastaan. Eka erä kotiin ja kovaa vääntöä muissakin erissä. Tosin jossittelemaan ei päässyt. Arpas/Lei-pari meni kuitenkin semifinaaliin, jossa vielä johti ranskalaista paria vastaan erin 2-0 ja hävisi kolmannen 14-16 ja viidennen 9-11.

Maria pelasi U19-tyttöjen kaksinpelissä ainakin tuloksellisesti hyvin. Vain yksi otteluhan oli striimipöydällä eli se viimeinen. Kiitos Ruotsi! Espanjan ykkönen Silvia Coll oli täysin voitettavissa. Olisihan paikka 16:n joukossa ollut vaan makeaa. Coll hävisi seuraavan ottelun Italian Miriam Carnovalelle 3-4. Siis suurinpiirtein Collin tasoinen pelaaja olisi Marialla ollut vastassa myös 16:n joukossa. Carnovale hävisi puolestaan kvartassa Portugalin Mariana Santa Comballe 3-4 johdettuaan erin 2-1. Edelleenkin saman tasoinen pelaaja! Semifinaalissa Santa Comba sitten hävisi 0-4. Näin laskien mitalikaan ei olisi ollut mahdoton! Olisi toki vaatinut hurjan onnistunutta peliä uudelleen ja uudelleen. Jossittelua tietysti mutta totuutta siinä kuitenkin jonkin verran. Siitä on tainnut kulua jo 40 vuotta, kun viimeksi on päästy tytöissä edes jossittelemaan tällä tavalla!

Mutta miksi olemme vain jossittelemassa? Vuodesta toiseen.

Tietysti vastaus piilee valmentajien määrässä, valmentajien laadussa, pelaajamateriaalin määrässä ja pelaajamateriaalin urheilullisuudessa jos raha, treenipaikka ja vanhempien tuki unohdetaan. Sekä tietysti myös suomalaisen pöytätenniskulttuurin ohuudessa. On turkasen vähän alle 30-vuotiaita aktiivisia pelaajia, jotka osaavat ihan oikeasti pelata. Tai alle 40-vuotiaitakaan.

On myös vähän sellaisia aktiivisia valmentajia, jotka tietävät kuinka paljon, mitä ja kuinka kovaa pitää juniorin harjoitella, jotta hän voisi tavoitella JEM-joukkueessa pääsyä 16 parhaan joukkoon. Siihen sitten vielä lisää, jotta hän voisi elätellä toivoa pääsystä kaksinpelissäkin 16 parhaan joukkoon. Tätä tietoa voi saada vain valmentamalla henkilökohtaisesti pelaajaa, joka on valmis tarvittavaan työhön. Valmentajan on myös mielellään vierailtava kansainvälisissä kilpailuissa katsomassa, miten saman ikäiset kansainvälisen tason pelaajat pelaavat. Mitä pitää siis oman pelaajan osata? Myös se, mitä pitää osata, että saa vastustajan lyömän pallon palautettua pöytään! 10 päivän viettäminen JEM-turnausta katsomassa aamusta iltaan on tässä mielessä todellinen tiedon korkeakoulu. Sinne ei saa mennä shoppailemaan ja nähtävyyksiä katsomaan. Totta kai myös kansainvälisille leireille osallistuminen on opettavaista. Tarkoitan siis sitä, että JOS valmentaa henkilökohtaisesti jotain junioria, JEM-vierailu (tai Euro Mini Champs -vierailu) tarjoaa hurjasti oppia ja ideoita. No varmaan myös jokin WTT-junioriturnaus tarjoaa paljon tietoa tiiviinä pakkauksena. Huomatkaa, että en tarkoittanut sitä, että siellä istuminen pätevöittää valmentajaksi!

Mutta entä sitten, kun meillä on juniori, jonka kotimainen valmennus on kaikin puolin kunnossa? Seuraava ongelma on vastaavien juniorien tavaton vähyys. Yleensä on saanut olla onnellinen, jos on samaan aikaan edes yksi toinen saman ikäinen ja yhtä tavoitteellinen juniori muiden ollessa ns. kansallisia pelaajia niin tavoitteiltaan kuin harjoittelultaan. Hyvä esimerkki on ollut jo vuosikaudet parivaljakko Aleksi Räsänen ja Sam Khosravi. He eivät ole enää vuosikausiin oppineet juuri mitään keskinäisistä peleistään. Toisen peli osataan unissakin. Pitäisi olla edes 10 kovaa pelaajaa kussakin ikäluokassa, jotta kotimainen kova kilpailu kirittäisi jokaista ylemmäksi. Alle 14-vuotiaana on myös huipputärkeää pelata ikäisiään ja kokoisiaan vastaan. Suurempi ja fyysisempi vanhempi  pelaaja pystyy palauttamaan palloja ulottuvuudellaan sillä tavalla, että saman kokoiset eivät siihen pysty. Silloin ei pysty oppimaan luonnollista tapaa voittaa pisteitä. Toisaalta suurikokoisempi lyö niin kovia lyöntejä, että ikätoverit eivät lyö. Silloin ei opi palauttamaan sellaisia lyöntejä, joita tulee kansainvälisissä kilpailuissa. Eikä pääse yrittämään omaa hyökkäystä oikealla tavalla.

Koska Suomessa ei ole näköpiirissä tilannetta, jossa samassa ikäluokassa (kahden vuoden tarkkuudella kumpaankin suuntaan) olisi leveä kansainvälinen taso, niiden muutamien kansainvälisen tason juniorien on osallistuttava mahdollisimman paljon kansainvälisiin kilpailuihin ja ulkomaisille leireille. Ei ole muuta mahdollisuutta, jos asuu kuitenkin Suomessa. Erityisesti Keski-Eurooopassa tämä on arkipäivää. Koko eurooppalainen laaja kärki pelaa toisiin vastaan pienestä pitäen säännöllisesti ja tuntee toisensa. Ei sellaisia pelaajia vastaan voi pärjätä pelaamalla Suomen kilpailuissa 50+ -vuotiaita vastaan. Tekniikka, pelityyli ja tempo ovat ihan erilaisia. Syötöistä puhumattakaan.

Tytöille tämä on erityisen tärkeää, koska täällä tytöt joutuvat ottamaan koko ajan vastaan miehisen kovia lyöntejä. Kansainvälisen kärjen tytötkin lyövät toki kovaa mutta eivät samalla tavalla kuin Suomen miesten kärki.

Ulkomaille meneminen on tietysti ajan ja rahan haaskaamista, ellei satsaus ole Suomessa 100-prosenttista niin harjoituksissa kuin kilpailutoiminnassa. Ei sieltä ulkomailta saa kotiin tuomiseksi mitään, jos ne asiat eivät ole kunnossa. Erityisesti asenne ei sillä parane. Kaikki muiden maiden kansainvälisen tason juniorit tekevät kovaa työtä päivästä päivään. Tsillaamisella ei pitkälle pääse.

Tosiaan suomalaisten on tavattoman vaikea voittaa sellaisten maiden pelaajia, joissa kussakin ikäluokassa on laaja taso. Niiden maiden pelaajien rutiini on vaan niin kova, vaikka he eivät sinänsä olisi juuri parempia kuin suomalaiset. Tämä tulee selvimmin näkyviin joukkuekilpailussa. Kovatkaan pallolaatikkoharjoittelut eivät korvaa kovien kilpailupelien tuomaa osaamista ja kokemusta.

Arto Luukkainen

 

Kansallisissa kilpailuissa oli kaudella 2023/2024 startteja 6483 . Se oli upeasti 17,2 % enemmän kuin edellisellä kaudella.  Se oli myös 7,7 % suurempi kuin viimeisellä koronaa edeltäneellä kaudella 2018/2019. Kasvussa siis ollaan!

Starttimäärä oli jopa kolmanneksi suurin kaudella 2008/2009 alkaneen seurannan aikana. Startteja oli 6724 kaudella 2008/2009 ja 6872 kaudella 2009/2010. Silloin elettiin pitkälti kolmipäiväisen Silja Maljan varassa, jossa oli startteja melkein 1000.

Kilpailupäiviä oli 68 (32+36). Se oli 10 enemmän kuin kaudella 2022/2023 (58). Hienosti on siis tullut lisää mahdollisuuksia kilpailla. Koskahan viimeksi on ollut niin paljon kilpailupäiviä?

Starttien kokonaismäärä lisääntyi 1193 startilla.

Tässä on kilpailujen TOP-10 starttimäärän mukaan:

Tässä koko kauden tilasto:

Tietoa starttimäärätilastoista

Jonkin kilpailun starttimäärä on kaikkien kilpailuluokkien yhteinen osallistujamäärä, jolloin ne pelaajat lasketaan mukaan, jotka ovat pelanneet ainakin yhden ottelun.

Huom: SM-kilpailut eivät ole mukana starttiluvuissa historiallisten syiden vuoksi. Piirinmestaruuskilpailut on viime vuosina otettu mukaan, koska ne ovat aina avoimia kilpailuja.

Oheisessa Excel-tiedostossa on myös aiempien kausien tiedot siitä lähtien, kun aloin tietoja taas kerätä (aion täydentää taaksepäin mutta 2007/2008 on vielä kesken):

Kilpailuaktiivisuustutkimus – 2023-2024

Päivitetty Star Gives Back -tilanteeksi tilanne 31.5. mennessä.

Star Tour 2023/2024:n menestyksekkäin pelaaja oli Jaimielee Enriquez ja toiseksi menestynein oli Andrei Räisänen.

Todella paljon osallistujia tässä Star Tourin viiimeisessä osakilpailussa 

Oli pieni arvoitus, paljonko pelaajia osallistuu STARUMMMERiin äitienpäiväviikonloppuna. Moni vakiokävijä olikin poissa, mutta tilalle saatiin paljon uusia pelaajia. Runsaasta viime hetken poisjääntien määrästä huolimatta pelaajia oli todella hienosti 145.  Enimmillään lukema oli lähes 160.

Startteja oli 282. Jossain vaiheessa startteja oli jopa pelottavat 310, mutta sekä peruttamisaalto että loukkaantumiset pudottivat lukua reilusti.

Eri seuroja oli 29. Otteluita pelattiin 533, joista jatkokaavioissa 125.

Kilpailut loppuivat lauantaina kello 22:10 ja sunnuntaina kello 20.30. Lauantaina meni taas pitkäksi. Se asia pitää ensi kaudella jotenkin ratkaista. Sitä käsittelen myöhemmin omassa luvussaan.

Videot kilpailuista

Kaikki kilpailun videot laitetaan YouTubeen. Jokaisella pöytäryhmällä (”1-4”, ”5-8” ja ”9-12”) oli oma kamera.

Videoiden otsikko YouTubessa on muotoa ”Sunday’s stream, part 2 (STARUMMER 11-12.5.2024)”.

YouTube-kanavan osoite:

https://www.youtube.com/@ArtoLuukkainen

Tässä kuitenkin suorat linkit striimivideoihin:

Lauantai
Osa 1 (pöydät 1-4)
Osa 2 (pöydät 5, 6, 13, 7, 8, 14) 
Osa 3 (pöydät 5, 6, 13, 7, 8, 14) 
Osa 4 (pöydät 9-12)
Osa 5 (pöydät 9-12)

Pöytien 1-4 striimistä puuttuu alusta noin tunti, koska olin laittanut kameran aamulla väärään pussiin. Sellaiseen, joka ei ollut lähdössä Ruskeasuolle. Piti lähteä hakemaan kameraa kotoa.

Sunnuntai
Osa 1 (pöydät 1-4)
Osa 2 (pöydät 5-8)
Osa 3 (pöydät 9-12)

Tällä kertaa pöytien 5-8-striimistä puuttuu lopusta pätkä, koska muistikortti tuli täyteen. Videointi kun oli jäänyt päälle koko yöksi.

Naisten ja tyttöjen määrä

Naisia ja tyttöjä oli mukana 19 eli 13,1 % pelaajista. Naisten kaksinpelikin oli taas ohjelmassa kahdeksalla osanottajalla.

Suurimmat seurat pelaajamäärän mukaan

TIP-70:n ja PT Espoon kamppailu ykköspaikasta jatkuu. Nyt PT Espoo nousi taas yksin ykköseksi 23 pelaajallaan. Hieno määrä oli myös TIP-70:n 20 pelaajaa. TuPy tuli mahtavalla 11 pelaajan joukkueella ja otti kolmannen paikan. Kolme seuraavaa seuraa olivat samat kuin viimeksikin eli MBF, Smash ja PTS Sherwood.  Äitienpäivän avittamana Smash meni hieman PTS Sherwoodin edelle.  Huomattava on myös NuPS:n seitsemän pelaajaa! Helsinkiläisseurojen pelaajien määrä oli 24  eli 16,6 % osallistujista. Ei kovin hyvin. Vähemmän kuin pitkään aikaan.

Tässä on seurojen TOP-10 osanottajamäärän mukaan:

Parhaat seurat

PT Espoo nousi taas mitalitilaston kärkeen isolla marginaalilla muihin. TuPy teki kovaa työtä ja  olikohan ensimmäistä kertaa upeasti tilaston kakkonen? Sen jälkeen tuli hieman harvinaisempia seuroja: NuPS, Halex ja BF-78.  Helsinkiläisseurojen menestys 3-2-8 ei ollut niin kovin kummoinen vaihteeksi.

Peräti 24 seuraa sai pelaajansa palkinnoille! Eli vain viiden seuran pelaajat eivät päässeet palkinnoille. Aika demokraattista!

Junioreita hienosti yli kolmannes

Juniori-ikäisiä (2005 ja nuoremmat) oli mukana taas todella hyvä määrä eli 53. Se oli 36,6 % kaikista pelaajista. 40 % ei ole enää kaukana!

Jaimielee Enriquez oli kauden menestynein pelaaja toistamiseen

Star Tourin yhdeksässä  osakilpailussa yhteensä 334 pelaajaa pääsi pisteille ”Menestynein pelaaja kaudella 2023/2024” -kilpailussa. Kahden kauden aikana heitä on ollut jo 420.

Jaimielee Enriquez (TIP-70) ja Andrei Räisänen (MBF) kävivät kauden aikana huikean kamppailun ykköspaikasta, kuten seuraavasta tilannehistoriasta voi nähdä:

Vielä lauantain päätteeksi Andrei oli noussut miesten nelinpelin kakkospaikan voimin johtoon pistein 121-120. Hän lisäsi vielä johdokseen sunnuntain aamupäivän jälkeen 123-120 miesten kaksinpelin kvarttapaikallaan. Mutta sen jälkeenJaimielee keräsi 10 pistettä naisten kaksinpelistä ja M-2100-luokasta tehden lopullisiksi pisteiksi 130-123.

Jaimielee sai ykkössijastaan hienon karhupokaalin ja 200 euroa. Andrei sai kakkossijastaan hienon pandapokaalin ja 100 euroa. Tässä Jaimielee ja Andrei palkinnot saaneina:

Tässä pokaalit lähikuvassa:

PTS Sherwoodin Eeka Vihreälaakso oli kolmas ja Noel Metsätie neljäs. He saavat oheiset suklaapalkinnot myöhemmin:

Suklaapalkinnot luovutettiin viimein Finlandia Junior Openin aikana. Kolmanneksi sijoittunut Eeka Vihreälaakso oikealla ja neljänneksi sijoittunut Noel Metsätie vasemmalla. Noelin suklaapakkauksesta puuttuva koristeköysi löytyi myöhemmin jääkaapistani.

Pokaaliverstas oli toiminnassa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä noin kello 03:00:

Luokkavoitosta sai 10 pistettä, toisesta sijasta kuusi, kolmannesta sijasta neljä, sijoista 5-8 kaksi ja sijoista 9-16 yhden pisteen. Nelinpeleissä kummatkin pelaajat saavat täydet pisteet.

Tässä kilpailun TOP-20. Max Takkavuori hienosti kuudes ja Aku Kaura kahdeksas!

Seuraavassa on annettu täydellinen pistetaulukko:

Star Gives Back

Kuten aiemmin on kerrottu, Starin kisojen tuottoja käytetään eri tavoin Suomen pöytätenniksen hyväksi.

Star on nyt mukana 11 projektissa.

Yhteensä rahaa on käytetty 9158,19 euroa.

Tämä on tilanne kun kaikki on maksettu 31.5. asti. Palataan asiaan syksyllä!

Viisieräisten otteluiden määrä

Yhteensä pelattiin 130 viisieräistä ottelua. Se merkitsee peräti 24,4 % otteluista! STARPRILissä lukema oli 21,8 %. Ei ihme, kun aikataulut vähän paukkuivat!

Olin sairas kilpailujen aikaan

Tämä asia pitää tässäkin yhteydessä kertoa, koska henkinen kapasiteettini oli hyvin heikoilla kisan aikana. Sairastuin johonkin flunssaan keskiviikkona/torstaina ja perjantaina olin jo sangen huonossa kunnossa. Siksikin pääsin laittamaan Ruskeasuota kilpailukuntoon vasta klo 19.30. Tulinhan Tampereelta, jossa palkinnot jaksoin hakea aamun sijaan vasta iltapäivällä ja muutenkin lähtö kohti Helsinkiä viivästyi, koska ei vaan jaksanut. Näin hallin laitto jäikin vähän kesken. Kyniä en ehtinyt laittaa pöydille. Pöytänumeroita jäi puuttumaan. Lauantain palkintoja en ehtinyt laittaa esille. Jne. Salista piti lähteä 2,5 tunnin työn jälkeen, kun se meni kiinni klo 22. Onneksi minua autettiin pöytien siirrossa, kun tehtiin 14 pöydän sali. Kiitos: Andrei Räisänen, Lassi Lehtola, Rocka Merilahti. En kai unohda jotakuta?

Kun sali ei ollut kunnossa perjantain työn jälkeen, salin laittamisen piti jatkua heti lauantaina klo 08.00. Kynät, pöytänumerot, kameratelineet, telineiden suojat, johdot… Valmista tuli klo 08.54 ja kilpailut saattoivat alkaa!

Ääneni oli huonossa kunnossa, joten oli ikävä kuuluttaa. Mutta ihan hyvin kisat pyörivät. Tökkiminen alkoi kuitenkin lisääntyä illemmalla, kun M-2000-luokan 11 poolia alkoivat valmistua ja piti laittaa valtava määrä jatko-otteluita. Aivot alkoivat lakata toimimasta ja siirtelin esim. käsittelemättömiä poolikaavioita käsiteltyjen kaavioiden joukkoon takana olevaan hylltkköön. Ei vaan tajunnut mitään, vaikka katsoi kaaviota. Sieltä sitten ne löytyivät toki, kun jatkokaaviolta puuttui pelaajia. Sitten jäi yksi käsittelemätön poolipaperi nenäni eteen lojumaan, enkä sitä huomannut. Sitten vasta huomasin, kun pelaaja A tuli kysymään, miksi pelaajan B ottelua ei tule, vaikka muut ovat jo pelanneet. Sitten näin sen paperin!  Mutta kun laitoin pelaajan B pelaamaan, olin jo niin lopussa, että jaksoin vain sanoa ”yrittäkää löytää tuomari”. Olin vaan lopussa.

Sitten tuli tämä kamala poolipaperi loppuillasta.

Siis neljä viisieräistä peliä ja kahden pelin tulokset oli laitettu väärään kohtaan. Tämä pooli kesti todella kauan, mutta siihen vaikutti se, että pöydällä pelattiin joku toisen luokan jatkopelikin välillä. Minä olin joka tapauksessa jo niin uupunut, että kaikki vaikutti vain joltain ikiluupissa olevalta flunssaunelta. Pooli ei tuntunut päättyvän koskaan, mutta toisaalta en pystynyt edes ajattelemaan sitä, että menisin jakamaan poolin kahdelle pöydälle. Ja totta kaikki sitten poolin päätyttyä huomasin pelipöydän ääressä, että kolmella pelaajalla on erät tasan 5-5, joten minun piti laskea pisteet. Sanoin jotakin, että ”tämä on loppu” ja lähdin laskemaan pisteitä. Siitä ei tahtonut tulla yhtään mitään, koska muisti oli lähes lakannut toimimasta. Siksi oli tolkuttoman vaikea ottaa tuolta vähän hankalalta kaaviolta irti tasavoittoisten pelaajien eriä. Ensin tein virheen, että laskin Aku Kauran pisteet ja julistin, että hän on se toinen jatkoonmenijä. Mutta Aku huusi tähän ”mä voitin kaikki!”. No eikun laskemaan uudelleen. vaikka se oli HYVIN vaikeaa ja kirjoitin Excelille jotain sekavaa. Lopulta tajusin merkata X:llä ne ottelut, jotka piti ottaa laskuun mukaan ja onnistuin! Periaatteessa tilanne oli se, että koko elimistö vaati minua nukkumaan välittömästi, mutta taistelumoodi piti minua hereillä kisan loppuun asti.

No niin, kilpailut päättyivät lauantaina klo 22:10 ja pääsin kotiin – valmistelemaan sunnuntaita. Piti vielä arpoa pari luokkaa uusiksi. Piti tehdä ja printata seinälle tulevat kaaviot ja piti printata pöydille tulevat kaaviot. Tosi raskasta. Mutta sitten oli edessä vielä ”Kauden menestynein pelaaja”- pokaalien teko. Sekä tietysti MK:n ja NK:n rahakuorien teko. Ja eikun nukkumaan pariksi tunniksi.

Aamulla oli vuoteesta nousu todella hankalaa mm. kurkkukivun vuoksi. Pakottauduin ylös kuitenkin. Otin Buranan ja ilokseni se auttoi kurkkukipuun. Ikinä en ollut moista kokeillut, mutta ei minulla olekaan kurkkukipua kuin ehkä kerran 10-15 vuodessa. Unohdin autuaasti sen, että kisat oli siirretty alkamaan klo 10. Tajusin sen vasta matkalla lähdettyäni liikkeelle klo 7. Mutta näin olin ainakin hyvissä ajoin viimeistelemässä salia.

Sunnuntain sain vedettyä ihan kohtuullisesti, vaikka olo oli mikä oli.

Laitan tähän pätkän Facebook-postauksesta kuvineen:

Viimeinen finaali eli M.1100:n finaali päättyi kello 20.34. Sen jälkeen jatkui työ salin purkamiseksi ja tavaroiden kuljettamiseksi autoon. Se oli vaikeaa, kun piti taistella sitä vastaan, että nukahdan kävellessäni. Vaikka portaikossa. Hävitin puhelimeni, joka löytyi kaapistani, jonne sen olin laittanut kilpailun järjestämiseen liittyvien tavaroiden kanssa. Löytyi, kun pyysin vahtimestaria soittamaan puhelimeeni.

Ensimmäinen kuva on otettu kello 21.57, kun kaikki on valmista 1,5 tunnin työnteon jälkeen.

Toinen kuva on otettu kello 00.32 herättyäni 2,5 tunnin nukkumisen jälkeen. Nukahdin sekunnissa, kun menin autoon. Sen jälkeen oli turvallista lähteä ajamaan. Oli vaan aika koleaa, koska ulkona lämpötila oli +10.

On sitkeä tauti, joka ei tahdo lähteä kokonaan sitten millään. Vielä kolmen viikon jälkeen oli tänään sairas olo. Yskää, ääni surkea, kurkussa jotain. Ensi viikolla lääkärille sitten varmaan.

Ei enää viiden pooleja kello 17:n ryhmässä

Jotain on pakko tehdä sen varmistamiseksi, että saamme kilpailut pelattua loppuun lauantaina klo 22 mennessä, jolloin sali menee kiinni.

Tärkein keino on se, että viiden poolien käyttö on pakko lopettaa, jos pooleja on enemmän kuin yksi. Viisieräisten otteluiden ryteikkö saa yhdellä pöydällä pelatun viiden poolin kestämään helposti 3,5 tuntia. Ei siinä ehdi enää jatkopelejä pelata. Tämä merkitsee sitä, että kolmen poolien käyttö pitää hyväksyä niin tylsää kuin se onkin.

Jos klo 17:n ryhmä on myyty loppuun, ei ole tyhjiä pöytiä kello 13:n ryhmästä vuotaville jatkopeleille. Siksi myös kello 13:n ryhmässä pitää varmaan tällöin välttää viiden pooleja.

Tarvittaessa klo 17:n ryhmässä pitää jakaa jopa neljän pooli kahdelle pöydälle. Hätätapauksessa vaikka ilman tuomaria.

Eri pelaajia oli yhteensä 382 ja eri seuroja 46

Star Tourin yhdeksän osakilpailua keräsivät yhteensä 382 eri pelaajaa. Hieno määrä! Kun noin iso pelaajamäärä on mukana, osanottajia riittää joka kilpailuun, vaikka kaikki eivät olisikaan aina mukana. Koska ”menestynein pelaaja” -kilpailussa pisteille pääsi 334 pelaajaa, 87 % pelaajista pääsi nauttimaan edes jonkinlaisesta menestymisestä eli pääsivät poolista ainakin kerran jatkoon ja olivat jatkokaaviolla vähintään 16 parhaan joukossa.

Eri seuroja oli mukana peräti 46.

Seuraavassa taulukossa on seurojen TOP-20 sen mukaan, kuinka monta eri pelaajaa kustakin seurasta kävi kauden aikana Starin kilpailuissa:

Tässä seurojen TOP-20 aktiivisuuden mukaan eli on laskettu kilpailujen osanottajamäärä yhteen. Esim. PT Espoosta oli siis yhteensä 184 osallistujaa yhdeksässä kilpailussa,

Ahkerimmat osallistujat

Kahdeksan pelaajaa pääsi osallistuja-aktiivisuudessa kultamitaliluokkaan eli he olivat mukana jokaisessa yhdeksässä Star Tourin kilpailussa:

Hopeamitaliluokkaan kuuluvat ne pelaajat, jotka osallistuivat kahdeksaan kilpailuun eli yhtä vaille jokaiseen. Heitä oli 13:

Pronssimitaliluokkaan kuuluvat ne pelaajat, jotka osallistuivat seitsemään kilpailuun eli kahta vaille jokaiseen. Heitä oli 23:

Jälleen kerran – älkää tulko kysymään ollaanko aikataulussa ja mitä kuuluu

Tuo otsikko tarkoittaa erityisesti ryhmän vaihtumisen aikaa. Nyt oli lauantaina 14 pöytää käytössä. Kun kello 13:n ryhmän loppuvaiheessa pelattiin jatkopelejä 14 pöydällä, se tarkoitti sitä, että tunnissa pelattiin noin 40 ottelua. Siten kerran 1,5 minuutissa piti tehdä kaikki tämä parin tunnin ajan:

1. Ota vastaan päättyneen ottelun tulos ja kirjoita se ylös.
2. Etsi seuraava ottelu ja kirjoita sen pöytäkirja.
3. Etsi tuomari ottelulle ja kirjoita hänen nimensä pöytäkirjaan (yleensä hävinnyt pelaaja).
4. Kuuluta ottelu ja laita tuomaripöytäkirja kuppiin.
5. Jos tuomari on kadonnut, etsi uusi tuomari.

Samaan aikaan pitää jo kuulutella seuraavan ryhmän pooleja ja vastata uuden ryhmän pelaajien asiallisiin kysymyksiin.

Tuossa rumbassa jokainen menetetty 1,5 -minuuttinen vaikuttaa kisan etenemiseen.

Älkää taas ymmärtäkö minua väärin. Ihan mielelläni rupattelisin ihan jokaisen kanssa, mutta kun se rupattelu voi hidastaa merkittävästi kilpailun etenemistä. Uhkana kun on koko ajan salin meneminen kiinni kello 22.

Kilpailumaksujen suhteen ollaan jatkossa tiukempia

Jo pitkään Starin kisoissa on ollut käytäntö, että joutuu maksamaan kilpailumaksunsa, jos jää ilmoittamatta pois. Jos maksua ei ala kuulua, seuraavaan kisaan pääsee vain, jos on maksanut arvontapäivään mennessä sekä rästinsä että uudet kilpailumaksut tilille.

Tästä mennään nyt tiukempaan linjaan. Kilpailumaksuthan ovat SPTL:n sääntöjen mukaan ilmoittautumismaksuja, ei pelimaksuja.

Niinpä arvonta-artikkelissa juuri ennen kilpailua kirjoitin näin:

Tänään torstaina on viimeinen hetki perua luokkia tai koko osallistuminen ilman maksuvelvollisuutta, ellei syynä ole perjantaina tai viikonloppuna iskenyt sairaus tai viime hetken määräys mennä työvuoroon.

Eli tämän jälkeen ei voi perua viime hetkellä ilman maksuvelvollisuutta, jos syynä on  esimerkiksi pitkään jatkunut flunssa tai aikoja sitten tapahtunut loukkaantuminen. Jos ei kerro perumiselle syytä, joutuu ilman muuta maksamaan kilpailumaksut, jos peruu arvonnan jälkeen.

Jos loukkaantuu muussa urheilussa arvonnan jälkeen, on myös pääsääntöisesti velvollinen maksamaan kilpailumaksut. Aina saa toki kysyä, mutta esim. jalkapallo-ottelun pelaaminen perjantaina ennen kilpailua ja siinä tapahtuva loukkaantuminen menee kyllä jatkossa pelaajan piikkiin. On iso vaiva tehdä uudet arvonnat viime hetkillä.

Jos pelaaja sairastuu tai loukkaantuu kilpailuiluviikonlopun aikana, on velvollinen maksamaan maksunsa. Mutta aina saa kysyä. Armollisesti ehkä katsotaan pelaajaa, joka jättää yhden luokan väliin mutta pelaa viidessä luokassa tai jonka perhe pelaa 10 luokassa.

Se ei ole enää mahdollista, että ennen klo 17:n ryhmää sanoo, etten pelaa illan luokassa ”koska jotain”. Tai ei tietenkään tarvitse pelata mutta joutuu maksamaan kilpailumaksun. Eli niin se ei mene, että ilmoittaudutaan moneen luokkaan ja sitten mahdollisesti menestymisen mukaan päätetään kilpailun aikana, missä luokissa pelataan.

Kyse on kilpailun järjestäjän työn arvostamisesta. Ilmoittautuminen ei tarkoita ”pelaan ellen keksi muuta tekemistä” -tason sitoutumista, jollaista se oli joskus takavuosina. Ei enää juuri ollenkaan!

Jokainen kisajärjestäjä voisi tyhjentää ilmoitustaulun kilpailujen jälkeen

On yllättävän kova työ repiä kynsillä irti nastat, joilla edellisen kilpailun kilpailukaaviot on tiukkaan pultattu ilmoitustauluun. Siksi vetoan jokaiseen kilpailunjärjestäjään. Tyhjentäkää ilmoitustaulu kilpailujenne jälkeen!

Nyt jouduin tyhjentämään ilmoitustaulun suunnattomassa kiireessä perjantai-iltana STARUMMERin kaavioiden tietä. Tässä työ on vielä kesken vaikka paljon olenkin jo kaavioita postanut:

Pankkiin maksettiin hyvin

73,8 % pelaajista maksoi kilpailumaksunsa pankkiin.

Turun Pyrkivän joukkue auttoi paljon 

Tässä kiitoksen sananen TuPy:n joukkueelle, joka auttoi Mergim Kelmendin johdolla kilpailujen järjestelyissä sunnuntaina. Mergim jakoi pitkään kestäneitä pooleja kahdelle pöydälle ja  kaikki olivat upeasti mukana tuomaroinnissa. Lämmin kiitos, Mergim ja muu TuPy:n joukkue!

Star Tour 2023-2024 – Seurojen välinen mitalitilasto

Yhteensä peräti 42 seuraa sai pelaajansa palkittujen joukkoon yhdeksässä kilpailussa. Staria Suomessa edustavat Maardun tytöt olen tässä laskenut Maardun pelaajiksi.

TIP-70 nousi aika täpärästi mitalitilaston ykköseksi. Sen pelaajat saalistivat 30 ykkössijaa. Aivan sen tuntumassa toisena on PT Espoo ja kolmantena jo vähän enemmän jääneenä MBF. Kolmen pääkaupunkiseudun kaupungin ykkösseuroille kolme ensimmäistä paikkaa siis. Sitten on tietysti myös Kauniaisten GraPi, mutta se jäi sijalle 40.

PTS Sherwood on aivan upeasti neljäs mahtavalla 57 palkintosijan saaliillaan. Turun TuPy tulee viidentenä. HäKi:lle erityisonnittelut yhdeksännestä sijasta juuri ennen  Tamperetta!

Helsingin yhteissaalis oli 37-27-61. Sillä olisi otettu komeasti ykkössija!

Helsinkiläisten seurojen pelaajien osuus kaikista osanottajista

Kahdeksasta helsinkiläisestä seurasta osallistui pelaajia. Heitä oli yhteensä 64. Se on 16,8 % kaikista pelaajista (382). Aika tavalla on parantamisen varaa!

Kiitos kaikille kauden aikana Starin kilpailuissa olleille

Valtavan lämmin kiitos kaikille Starin kisoissa pelanneilla ja katsomossa olleille taustajoukoilla ja katselijoille. Loitte niin hienon tunnelman! Nyt eletään Suomen pingiksen parasta aikaa! Oli tosiaan mahtavaa järjestää näitä kilpailuja, kun on niin upeat asiakkaat. Nähdään taas ensi kaudella! Star on anonut suurinpiirtein samat kilpailut kuin nytkin, mutta katsotaan myöhemmin kesällä, mikä niistä toteutuu.

Hyvää kesää kaikille!

MK

Miesten kaksinpeliin osallistui kerrankin täydet 16 pelaajaa, eikä kukaan jäänyt pois. Siispä pelattiin neljällä neljän pelaajan poolilla. Mukana oli yhdeksän yli 2000-pelaajaa ja heistä neljä parasta olivat yli 2300.

A- ja B-pooleissa ei nähty yhtään yllätystä ja viisieräisiäkin oli vain yksi. C-poolissa sen sijaan Severi Sipiläinen (1896) yllätti Vladyslav Matykon (2139) 3-0 ja otti toisen jatkopaikan. Juho Kahlos joutui lisäksi tekemään töitä voittaakseen Vitalii Povolotskiin, joka johti jo erin 2-0. Sen jälkeen hän sai kuitenkin yhteensä vain 11 pistettä. D-poolissa Esa Kanasuo taisteli rajusti Longia vastaan. Johti erin 2-1 ja hävisi viidennen 11-13.  Sijoista 3-4 käytiin myös kova kamppailu, kun Olli Koli voitti Jaimielee Enriquezin viidennessä 15-13.

Jatkokaavion kvartat olivat yllätyksettömät. Neljä kärkisijoitettua semifinaaleihin erin 12-1.

Semifinaalit olivat sen sijaan jännittävät. Long otti Lassi Lehtolalta ensimmäisen erän, mutta Lehtola voitti 3-1. Juho Kahlos oli todella lähellä ottaa yllätysvoiton Aleksi Räsäsestä. Hän johti erin 2-1 ja hävisi neljännen 9-11. Taisi johtaa neljättä?

Finaalissa Räsänen (2491) ikään kuin mikroyllätti, koska Lehtolalla (2496) oli leikkurirating aavistuksen korkeampi. Erälukemat 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Lassi Lehtola (PT Espoo), luokkavoittaja Aleksi Räsänen (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Hoang Nhat Nguyen Long (Smash) ja Juho Kahlos (TIP-70).

NK

Naisten kaksinpeliinkin saatiin kaksi neljän poolia eli kahdeksan pelaajaa. Ja ihan kotimaisin voimin! Pelisysteeminä oli se aiemmin hyväksi havaitsemani tapa, jossa jokaisesta poolista pääsee kolme parasta jatkoon.

Pelisysteemillä olikin merkitystä, kun A-poolissa Emon Das (1457) ja Kamilla Kadar (1328) pelasivat hyvän ottelun kolmannesta jatkoon menijästä. Kadar voitti hienosti 3-1 ja pääsi jatkokaavioon elämänsä ensimmäisessä naisten kaksinpelissä.

B-poolissa yllätystulos nähtiin vain pooliykkösen paikkaa ratkottaessa. Jaimielee Enriquez (1832) voitti Ildiko Kadarin (1872) 3-2 ja otti pooliykkösen paikan.

Jatkokaavion kvartoissa pelattiin kaksi kovaa viisieräistä ottelua. Ildiko Kadar voitti Kamilla Kadarin 3-2 ja Yang Yixin voitti Eleonoora Roosioksin 3-2.

Semifinaaleissa Maria Girlea pudotti Ildiko Kadarin 3-0, mutta Yang Yixin sai venyä parhaimpaansa yllättääkseen Enriquezin 3-2. Hän oli erehtymätön alakierrepallottelussa, löi väkevästi rystyllä ja pamautti kämmentapolla sisään kämmenelle tulleet Enriquezin kämmenavaukset.

Finaalissakaan Girlea ei horjunut: 3-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Yang Yixin (PT Espoo), luokkavoittaja Maria Girlea (PT Jyväskylä), kolmanneksi sijoittuneet Jaimielee Enriquez (TIP-70) ja Ildiko Kadar (MBF).

M-2200

Tähän lauantain ylimpään luokkaan osallistui 17 pelaajaa. Siten poolit 3+3+3+4+4.

Yllätyksiäkin nähtiin pooleissa. B-poolissa Mihai Girlea (1719) voitti Niko Hämäläisen (1824) 0-2-erätappiotilanteen jälkeen 3-2 ja meni jatkoon poolikakkosena. C-poolissa Jaimielee Enriquez (1832) otti poolin ykköspaikan voittamalla Patrik Södergårdin  (2000) 3-2.  Södergård oli jo lähellä voittoa, koska hänellä oli 2-1-eräjohto ja hävisi neljännen 10-12. Enriquezille makea voitto M15:n hopeamiehestä! E-poolissa Severi Sipiläinen (1896) voitti Riku Anderssonin (1927) suoraan 3-0 ja nappasi poolin ykköspaikan. Pieni yllätys nähtiin myös sijoilla 3-4, kun Mikko Olli (1612) voitti Jukka Luttusen (1629) 3-1.

Patrick Rebholz (1915) voitti jatkokaavion kvartassa luokan ykkössijoitetun Vladyslav Matykon (2139) 3-1. Matyko voitti ensimmäísen erän selvästi, mutta kaksi seuraavaa menivät kovan väännön jälkeen Rebholzille: 14-16, 10-12. Muut kvartat menivät ratingin mukaan, mutta Andrei Räisänen oli kovilla Axel Visurin kanssa ollen erin 0-2 tappiolla: -2,-7,9,6,10.

UU:n miehet tahkosivat semifinaaliaan oikein kunnolla (12,-6,-10,10,10) ennen kuin Riku Andersson oli kaatanut Rebholzin 3-2. Toisessa semifinaalissa Patrik Palmgren voitti Andrei Räisäsen kevyesti 3-0.

Palmgren antoi finaalissa erän Anderssonille: 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Riku Andersson (UU), luokkavoittaja Patrik Palmgren (KoKa), kolmanneksi sijoittuneet Andrei Räisänen (MBF) ja Patrick Rebholz (UU).

M-2100

Sunnuntain M-2100-luokan arvonnassa oli alunperinkin vain 11 pelaajaa, ja niistäkin kaksi jäi kilpailupäivänä pois. Siten luokka pelattiin kolmena kolmen pelaajan poolina.

A-poolissa Aleksis Välläri (1788) nappasi toisen jatkopaikan voittamalla Niko Hämäläisen (1824) 3-1. C-poolissa Jaimielee Enriquez (1832) otti pooliykkösen paikan Olli Kolilta (1874) voittamalla tämän 3-1.

Jatkokaavion kvartassa Ildiko Kadar (1872) otti hiuksenhienon yllätysvoiton lyömällä Olli Kolin (siis 1874) 3-1. Toisessa kvartassa Enriquez ja Välläri väänsivät pitkän kaavan mukaan. Lopulta Enriquez voitti tämän pitkän ottelun 3-2.

Sunnuntai oli jo myöhäinen, joten John Enriquez antoi semifinaalissa Jaimieleelle wo:n. Finaalissa Elmo Räsänen voitti Jaimielee Enriquezin suoraan 3-0 kuten oli tehnyt semifinaalissa Kadarille.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jaimielee Enriquez (TIP-70), luokkavoittaja Elmo Räsänen (BF-78), kolmanneksi sijoittuneet John Enriquez (TIP-70) ja Ildiko Kadar (MBF).

M-2000

Lauantain jättiluokassa oli poisjääntienkin jälkeen peräti 36 pelaajaa.  Yksi pelaaja jäi pois kilpailupäivänä. Poolit olivat  8×3 + 3×4. Oli ihan pakko pelata valtaosin kolmen pooleina, koska pöytäkapasiteetti oli niin lujilla. Luokka oli raskasta järjestää, koska poolipapereita palautui tiheään tahtiin, ja jatkopelit piti saada käyntiin välittömästi. Jatkokaavion koko eli 22 pelaajaa oli myös näännyttävän suuri, kun pöytiä oli vähän käytössä. Mutta lopulta se meni läpi!

A-poolissa Leevi Hyytiäinen (1687) otti ykköspaikan voittamalla Patrik Södergårdin (2000) 3-1. C-poolissa Mikko Olli (1612) otti toisen jatkopaikan voittamalla Jose Ramosin (1696) 3-0. F-poolissa pelattiin ristiiin, kun Max Takkavuori (1545) otti ison voiton Severi Sipiläisestä (1896) viidennessä 14-12. Erik Kivelä putosi jatkosta eräsuhteilla. Sipiläinen piti pooliykkösen paikkansa. H-poolissa Mihai Girlea (1719) otti pooliykkösen paikan voittamalla Ildiko Kadarin (1872) 3-0. Hegert Laht (1349) nousi kolmanneksi yllättämällä Arto Ojasen (1541) 3-2. Kaksi viimeistä erää 13-11 ja 11-9. K-poolissa Mia Kellow (1772) nousi pooliykköseksi voittamalla poolifinaalissa Aleksis Vällärin (1788) 3-0.

Jatkokaavion kuudesta 1. kierroksen ottelusta (round of 32) vain yksi päättyi ratingyllätykseen. Jaimielee Enriquez (1832) voitti Ildiko Kadarin 3-0.

Jatkokaavion 2. kierroksella (round of 16) nähtiin useampi yllätys, vaikkeivat isoja yllätyksiä olleetkaan. Leevi Hyytiäinen voitti Antti Marjamäen (1695) 3-0, Mihai Girlea voitti Mia Kellowin 3-0, Axel Visuri (1805) voitti Severi Sipiläisen (1896) 3-0.

Kvartoista yksi päättyi yllätykseen, kun Petri Tuomaila (1877) voitti Södergårdin 3-1.

Semifinaalissa Rebholz Patrick (1915) ja Nick Schiewek (1913) olivat lähes tasoissa ratingissa, joten viisi eräähän he pelasivat. Rebholz finaaliin. Toiselta puolen finaaliin marssi luokan kakkossijoitettu Patrik Palmgren, joka voitti semifinaalissa Petri Tuomailan 3-0.

Finaali oli sitten taas oikea kisajärjestäjän unelma 😄. Mutta onneksi silloin ei vielä kilpailtu aikaa vastaan salin sulkeutumista peläten. Rebholz eteni jo 2-0-eräjohtoon Palmgrenia vastaan.  Siitä alkoi sitten Palmgrenin nousu, joka huipentui viidennen erän voittoon 13-11.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Rebholz Patrick (UU), luokkavoittaja Patrik Palmgren (KoKa), kolmanneksi sijoittuneet Nick Schiewek (Wega) ja Petri Tuomaila (LPTS).

M-1950

Myös tämä lauantain iltaryhmän luokka osoittautui yllättävän suosituksi. Arvonnassa oli vielä 26 pelaajaa, mutta päivän aikana kolme pelaajaa vetäytyi luokasta. Uutta arvontaa ei ehtinyt tehdä.  Niinpä pelattiin viidellä kolmen ja kahdella neljän pelaajan poolilla.

Poolissa C Nick Schiewek napsi kolme voittoa, mutta muut pelasivat ristiin. Petri Takkavuori (1473) yllätti Levente Kadarin (1690) 3-0 ja Kadar yllätti Erik Kivelän (1718) 3-0. Näin kaikilla oli erät 3-3. Takkavuori nousi sitten kakkoseksi eräpisteillä 64-56. E-poolissakin pelattiin ristiin. Sisu Sammalkorpi (1748) voitti Jaimielee Enriquezin (1832) viidennessä 11-9 ja Subhrasankha Dey (1656) voitti Sammalkorven 3-0. Mutta kun Enriquez voitti Deyn 3-1, hän meni erien perusteella ykkösenä jatkoon ja Dey kakkosena. Neljän pelaajan F-poolissa kolme parasta pelasivat ristiin. Sam Levander (1767) yllätti Axel Visurin (1805) maratonottelussa 3-2 ja Timo Akkanen (1640) yllätti Levanderin toisessa maratonottelussa 3-2. Mutta se ei auttanut. Olisi pitänyt voittaa 3-1. Visuri erien perusteella ykkösenä ja Levander kakkosena jatkoon ratingin mukaisesti. G-poolissa Arto Ojanen (1541) pani tuulemaan ja voitti Mia Kellowin (1772) 3-1 ja Aleksis Vällärin (1788) 3-0. Näin Ojanen ykkösenä ja Välläri kakkosena jatkoon.

Jatkokaaviolla Arto Ojanen jatkoi hyviä pelejään. Hän meni kvarttoihin yllättämällä Sam Levanderin 3-1. Se oli ainoa yllätys 16:n joukossa.

Kvartoissa pelattiin kaksi viisieräistä, mutta yllätyksiä ei syntynyt. Petri Tuomaila oli häviöllä erin 1-2 Jaimielee Enriquezia vastaan mutta nousi voittoon viidennssä 11-8. Patrick Rebholz oli lujilla Axel Visuria vastaan. Voitti kuitenkin viidennessä 14-12.

Toinen semifinaali oli pitkä viisieräinen. Siinä luokan kolmossijoitettu Nick Schiewek (1913) voitti ykkössijoitetun Riku Anderssonin (1927) 3-2. Andersson johti jo erin 2-1 mutta sitten 11-5, 11-3 Schiewekille. Toisessa semifinaalissa Rebholz voitti Tuomailan yllättäen vain 3-1. Ei mennyt viidenteen.

Schiewekin vahva suoritus jatkui finaalissa, jossa luokan kakkossijoitettu Rebholz (1915) kaatui 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi tullut Patrick Rebholz (UU), luokkavoittaja Nick  Schiewek (Wega), kolmanneksi sijoittuneet Riku Andersson (UU) ja Petri Tuomaila (UU).

M-1800

Pelaajia oli alunperin mukavat 20, joten tarkoitus oli pelata neljänä viiden pelaajan poolina. Kaksi pooleista muuttui kuitenkin neljän pooleiksi kahden pelaajan jäätyä pois pelipaikalla. Pelaajia oli siis lopulta 18.

Viiden pelaajan A-poolin ainoa yllätys nähtiin häntäpäässä, jossa Juho-Pekka Nenonen (1256) voitti Toivo Ridalin (1417) 3-1. Neljän pelaajan B-poolissa järjestys vaihtui, kun Tommi  Sjöberg (1433) voitti Arto Ojasen (1541) 3-2 ja Sam Levanderin (1767) 3-0. Ojanen otti toisen jatkopaikan voittamalla Levanderin 3-1. Neljän pelaajan C-poolissa Nicolae Marin (1490) nousi ykköseksi voittamalla Eleonoora Roosioksin (1547) 3-0. Myös Hegert Laht (1349) ja Petri Eskola (1310) voittivat Roosioksin. Laht poolikakkosena jatkoon. Viiden pelaajan D-poolin ainoa yllätys oli se, että Sami Koivumäki (1421) nousi kolmanneksi voittamalla Noel Metsätien (1498) 3-0.

Jatkokaavion neljä kvarttaa menivät ratingin mukaisesti. Semifinaalissa sitten luokan nelossijoitettu Mergim  Kelmendi  (1661) yllätti ykkössijoitetun Aleksis Vällärin (1788) 3-1. Toinen semifinaali meni ratingin mukaisesti, kun Subhrasankha Dey (1656) voitti Sakari Kaurasen.

Näin finaalista tuli D-poolin finaalin uusinta. Tällä kertaa Kelmendi  voitti Deyn 3-1. Poolissa Dey jopa johti erin 2-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Subhrasankha Dey (PT Espoo), luokkavoittaja Mergim  Kelmendi (TuPy), kolmanneksi sijoittuneet Sakari Kauranen (Halex) ja Aleksis Välläri (PT Espoo).

M-1650

Onneksi kukaan ei jäänyt pois tästä lauantain iltaryhmän luokasta. Kahdeksan pelaajaa joten kaksi neljän pelaajan poolia.

Molemmissa pooleissa ykkönen ja kakkonen vaihtoivat paikkaansa ja kakkossijoitettu oli erin 1-2 häviöllä kolmoselle. A-poolissa Sakari Kauranen (1532) voitti luokan ykkössijoitetun Aaro Mäkelän (1614) 3-1. Kauranen sai kuitenkin tehdä vielä kovan työn poolin viimeisessä ottelussa, missä hän oli erin 1-2 häviöllä Max Kosoa vastaan. B-poolissa Max Takkavuori (1543) voitti Philipp Gossmannin (1568) 3-1 ja nousi pooliykköseksi. Poolin viimeisessä hänkin oli vielä lujilla ollen erin 1-2 alla Toivo Ridalia vastaan. Viides 11-8.

Jatkokaavion semifinaalit menivät ratingin mukaan, kun Kauranen voitti Gossmannin ja Mäkelä Takkavuoren.  Finaali oli siten A-poolin finaalin uusinta. Ja jälleen Kauranen voitti Mäkelän.

Palkintojenjako järjestettiin vasta sunnuntaina. Vasemmalta toiseksi sijoittunut Aaro Mäkelä (PT Espoo), luokkavoittaja Sakari Kauranen (Halex) ja kolmanneksi sijoittunut Max Takkavuori (TIP-70).

Philipp Gossmann (MBF) sai kolmannen palkintonsa jo lauantai-iltana:

M-1600

Yhden poisjäännin jälkeen luokassa oli 14 pelaajaa. Siten oli kaksi kolmen ja kaksi neljän pelaajan poolia.

A-poolissa Mats Hollmerus (1335) teki Teon ja voitti Max Takkavuoren (1543) 3-1 nousten pooliykköseksi. Sitä ennen oli käyty hurja Takkavuoren ja Tomi Juutilaisen välinen ottelu, jonka Takkavuori käänsi voitoksi 3-2: -10, 8, -11, 9, 10. B-poolissa kolmosen ja nelosen välinen järjestys vaihtui, kun Eino Reina (1148) voitti Alex Huidan (1297) 3-0. C-poolissa kaikki kolme pelaajaa ottivat varmaan  hyödyn irti siitä, että Joel Koivumäki (1464) oli jo lomamatkatunnelmissa. Toivo Ridal (1417) voitti 3-0, Lev Petal (1246) 3-0 ja Jari Vuorinen (1208) 3-2. D-poolissa järjestys kääntyi päälleen ykkössijoitetun jäätyä pois. Ainoa yllätystulos oli se, että Viktor Ström (1218) voitti Sami Koivumäen (1421) 3-1. Eräsuhteilla kuitenkin Ström ykkösenä ja Aku Kaura kakkosena jatkoon.

Jatkokaavion ainoa pieni yllätys oli se, että Sakari Kauranen (1532) voitti semifinaalissa Max Takkavuoren (1543) 3-1. Finaalissa kaatui Toivo Ridal 3-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Toivo Ridal (Atlas), luokkavoittaja Sakari Kauranen (Halex), kolmanneksi sijoittuneet Mats Hollmerus (BF-78) ja Max Takkavuori (TIP-70).

M-1500

Sunnuntaiseen M-1500-luokkaan piti osallistua 16 pelaajaa eli neljä neljän pelaajan poolia. Yksi pooli jäi kuitenkin kolmen pooliksi, kun yksi pelaaja joutui vetäytymään.

A-poolissa Usara Amarasinghe (1275) nappasi toisen jatkopaikan voittamalla Petteri Kauppalan (1294) 3-1. B-poolissa poolin neljänneksi sijoitettu Jasper Haapala (1180) nousi poolikakkoseksi ja jatkoon voittamalla Petri Eskolan (1310) 3-1 ja Timo Averjanovin (1259) 3-2. Averjanov johti jo erin 2-1. Averjanov otti poolin kolmannen paikan voittamalla Eskolan 3-0. C-poolissa poolin kolmossijoitettu Juho-Pekka Nenonen (1256) otti poolin ykköspaikan yllättämällä Sami Koivumäen (1421) 3-1 ja Kamilla Kadarin (1328) 3-0. D-poolissa Katrin Looke (1329) otti poolin ykköspaikan yllättämättä Hegert Lahtin (1349) 3-2 oltuaan häviöllä erin 0-2.

Jatkokaavion kvartoissa Juho-Pekka Nenonen yllätti Hegert Lahtin 3-1. Muuten semifinaaleissa olivatkin kärkisijoitetut.

TuPy:n sisäisessä semifinaalissa luokan ykkössijoitettu Nicolae Marin voitti Nenosen 3-1.  Myös finaalivastustajaksi hän sai TuPy:n pelaajan, kun Tommi Sjöberg voitti Sami Koivumäen 3-0. Sjöberg (1433) vei myös finaalin nimiinsä 3-1 eli otti pienen yllätysvoiton Marinista (1490).

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Nicolae Marin (TuPy), luokkavoittaja Tommi Sjöberg (TuPy) ja kolmanneksi sijoittunut Sami Koivumäki (TIP-70).

Juho-Pekka Nenonen (TuPy) sai kolmannen palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa.

M-1400

Luokkaan oli ilmoittautunut 16 pelaajaa eikä yksikään jäänyt pois pelipaikalla. Siten neljä neljän pelaajan poolia.

A-poolissa sekä Kaura Aku (1219) että Viktor Ström (1218) yllättivät Roman Tamilinin (1324) ja veivät jatkopaikat. Tamilin johti Strömiä erin 2-1. B-poolissa Omkaranathan Ravindran (1074) nousi nelossijoitetun paikalta pooliykköseksi voittamalla Lev Petalin (1246), Börje Strömin (1195) ja Kamilla Kadarin (1328). Poolikakkosen paikan otti Petal voittamalla Kadarin. C-poolissa Marko Pennanen oli suvereeni kolmella voitollaan, eli hän piti sijoituksensa. Muut kolme pelasivat ristiin, kun Mirko Paloniemi (1089) voitti Eino Reinan (1148) ja Reina voitti Erkki Haverisen (1255) 3-2 oltuaan erin 1-2 tappiolla. Eräsuhteiden avulla Paloniemi jatkoon poolikakkosena. Myös D-poolissa neljänneksi sijoitettu nousi jatkoon, kun Marko Heinonen (1085) löi Timo Averjanovin (1259) (viides 11-9) ja Janne Ollikaisen (1106) (viides 11-7). Siis Heinonen poolikakkosena jatkoon. Tomi Juutilainen voitti kaikki kolme otteluaan.

Jatkokaavion kvartoissa pelattiin vain yksi ratingyllätys. Lev Petal voitti PT 75:n sisäisessä kamppailussa Tomi Juutilaisen (1305) 3-0.

Luokan ykkös- ja kolmossijoitut jyräsivät semifinaaleissa. Aku Kaura selvitti Lev Petalin 3-0, muttsa Marko Pennanen joutui tekemään kovemmin työtä voittaakseen Marko Heinosen viidennessä 11-9. Finaali oli Pennasen hallinta. Kaura kaatui 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Aku Kaura (HäKi), luokkavoittaja Marko Pennanen (Por-83), kolmanneksi sijoittuneet Lev Petal (PT 75) ja Marko Heinonen (KSF).

M-1350

Tässä lauantai-illan luokassa piti olla mukana 10 pelaajaa kahdessa viiden pelaajan poolissa, mutta yksi pelaaja jätti kisan kesken ensimmäisen ottelun rtd:llä.

A-poolissa Omkaranathan Ravindran (1074) nousi pooliykköseksi voittamalla Börje Strömin (1195) ja Mikko Rannan (1188) 3-1. Ström oli toinen jatkoonmenijä. B-poolissa pelattiin ristiin kaikki neljä otteluaan voittaneen Aku Kauran jälkeen, kun Eino Reina (1148) voitti Viktor Strömin (1218) 3-2. Erätkin menivät Strömillä, Pasi Ylisellä ja Reinalla tasan 5-5. Hankalan ja pitkän pistelaskennan (paperi oli merkattu vähän luovasti) jälkeen selvisi. että Reina menee jatkoon poolikakkosena pistein 100-94. Poolissa pelattiin neljä pitkää viisieräistä ottelua.

Jatkokaaviolla Omkaranathan Ravindran oli vahva. Tosin ottelut jouduttiin pelaamaan ”paras yhdestä” -menetelmällä. Eino Reina kaatui semifinaalissa ja Aku Kaura finaalissa. Valitettavasti aikataulu meni näin tiukalle. Kaura voitti puolestaan semifinaalissa Börje Strömin.

Katseet olivat jo vähän voipuneet kello 22:08 otetusta palkintokuvassa, kun halli oli periaatteessa mennyt jo kiinni kahdeksan minuuttia aiemmin. Vasemmalta toiseksi sijoittunut Aku Kaura (HäKi), luokkavoittaja Omkaranathan Ravindran (Smash) ja kolmanneksi sijoittunut Eino Reina (PTS Sherwood). Ravindran joutui pitämään kädessään kolmatta palkintoa, kun ykköspalkinto oli vielä hävikissä pahvilaatikoiden pehmusteiden joukossa.

Börje Ström (KoKu) sai kolmannen palkintonsa aikaisin sunnuntaina ennen toisen kilpailupäivän alkua.

M-1300

Sunnuntaiseen M-1300-luokkaan osallistui 10 pelaajaa, joten luokka pelattiin kahtena viiden pelaajan poolina.

A-poolissa poolin kolmossijoitettu Jasper Haapala (1180) oli hyvässä vireessä ja voitti kaikki ottelut. Matkalla pooliykköseksi hän voitti Erkki Haverisen (1255) 3-2 ja Luka Lehtosaaren  (1196) 3-0. Kolme pelaajaa pelasivat ristiin ja päätyivät kahteen voittoon, kun Grigorii Kolotilin (1148) voitti Lehtosaaren 3-0 ja Lehtosaari voitti Haverisen 3-0. Kun Haverinen voitti Kolotinin vain 3-2, Kolotilin nousi eräsuhteilla poolikakkoseksi ja meni jatkoon.

B-poolissa Börje Ström (1199) nousi kolmossijoitetun paikaltaan pooliykköseksi. Hän voitti Kai Pusan (1245) 3-1 ja Aku Kauran (1219) 3-0.  Kaura oli poolin viimeisessä ottelussa pitkään kiinni jatkopaikasta johtaessaan Kai Pusaa erin 2-0. Mutta Pusa nousi 3-2-voittoon ja otti poolin kakkospaikan.

Jatkokaaviolla Haapala otti vielä yhden yllätysvoiton voittamalla Pusan 3-0. Toinenkin semifinaali päättyi pieneen yllätykseen, kun Kolotilin voitti Strömin 3-1.

Siten finaaliin pääsi kaksi A-poolin pelaajaa. Poolissa Jasper Haapala oli voittanut Grigorii Kolotilinin 3-0, mutta nyt Kolotilin oli parempi erin 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jasper Haapala (TuPy), luokkavoittaja Grigorii Kolotilin (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Kai Pusa (TuPy) ja Börje Ström (KoKu).

M-1200

Pelaajia oli 13, joten poolit olivat 4+4+5. Kukaan ei jäänyt pois päivän aikana.

A-poolin ainoa yllätys tapahtui sijoilla 3-4, kun Ular Reinvelt (844) voitti Markku Merran (955) 3-0.  B-poolissa tapahtui samoin. Marko Niilimäki (878) voitti Luca Solapuron (908) 3-1 Solapuron johdettua erin 2-1. Marko Heinonen johti poolifinaalissa tulevaa luokkavoittajaa Grigorii Kolotilinia erin 2-1. Viiden pelaajan C-poolissa kolme parasta pelasivat ristiin. Kim Magnusson (883) voitti Mirko Paloniemen (1089) 3-1 ja Paloniemi voitti Jacob  Hellgrenin (1141) 3-0. Eräsuhteilla  Paloniemi ykkösenä ja Magnusson kakkosena jatkoon.

Jatkokaavion kvartassa Paloniemi ja Krister Palmgren pelasivat ns. pitkän kaavan mukaan. Palmgren johti jo erin 2-0, mutta sitten puhti loppui ja Paloniemi paineli 3-2-voittoon.

Finaaliin menivät ilman erätappioita luokan kärkisijoitetut. Finaalissa kakkossijoitettu Grigorii Kolotilin (1148) löi ykkössijoitetun Markku  Nuutisen (1189) 3-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Markku  Nuutinen (Stara), luokkavoittaja Grigorii Kolotilin (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Marko Heinonen (KSF) ja Mirko Paloniemi (NuPS).

M-1100

Sunnuntain iltaryhmän luokan 13 pelaajaa jaettiin pooleihin 4+4+5.

A-poolissa Pontus Claesson (911) otti poolin ykköspaikan voittamalla Liu Shenghuan (1011) 3-0. Juha Ojansuu (815) raivasi tiensä jatkoon nelospaikalta voittamalla Noella Stråhlmanin (897) 3-0 ja  Liu Shenghuan 3-2. Tässä hän nousi voittoon oltuaan erin 1-2 tappiolla.  Poolifinaalissa Claesson voitti Ojansuun 3-2.

B-poolissa Yenuli Amarasinghe nousi kakkossijoitetun paikalta ykköseksi voittamalla Lars-Wilmer Stråhlmanin (948) 3-2.  Stråhlman johti jo erin 2-1. Poolikakkosen paikan otti Luca Solapuro (908), joka voitti Stråhlmanin 3-0. Poolifinaali Amarasinghen ja Solapuron välillä oli melkoinen kamppailu. Amarasinghe voitti sen 3-2.

Viiden pelaajan C-poolissa pooliykkösen paikan nappasi nelossijoitetun paikalta ponnistanut Ular Reinvelt (844). Hän voitti itsensä yäpuolelta Anatolii  Popovin (915) 3-0 ja Väinö Saarelan (868) 3-0 päätyen kolmeen voittoon. Myös Saarela sai kolme voittoa. Ivo Väli (946) kaatui 3-0 ja Popov 3-2. Popov johti erin 2-1. Asioita mutkisti se, että Oshadini Amarasinghe (811) voitti Popovin 3-2. Kaksi viimeistä erää 12-10, 12-10! Lisäksi Popov voitti Välin 3-0. Tätä poolia taidettiin pelata kauan. Joka tapauksessa Reinvelt ykkösenä ja Saarela kakkosena jatkoon.

Jatkokaavion kvartat päättyivät yllätyksiin. Väinö Saarela voitti Luca Solapuron 3-0 ja Juha Ojansuu voitti Ular Reinveltin 3-1.

Toinen semifinaali oli oikea jännitysnäytelmä Pontus Claesson voitti Saarelan viidennessä 13-11! Toisessa semifinaalissa Ojansuun eksoottinen peli oli liikaa Amarasinghelle. Ojansuu finaaliin 3-1.

Finaali oli sitten kisojen viimeinen peli tyhjässä hallissa. Ottelu meni taas viidenteen erään ja tällä kertaa Ojansuu voitti hurjan ottelun viidennessä 11-9. Palkintojenjako tapahtui finalisteille klo 20.34.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Pontus Claesson (TIP-70) ja luokkavoittaja Juha Ojansuu (MBF).

Yenuli  Amarasinghe (Smash) sai kolmannen palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa.

Myös Väinö Saarela (TuPy) sai kolmannen palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa.

M-1000

Tähän lauantain keskipäivän ryhmään tuli tavattomasti osallistujia. Arvonnassa oli 24 pelaajaa kuudessa neljän pelaajan poolissa. Yksi pelaaja jäi sitten pois viime hetkellä.

Kolmen pelaajan pooliksi muuttuneessa A-poolissa pelattiin ristiin, kun Henri Weiss (871) yllätti Jukka Filenin (978) 3-0. Eräsuhteilla Weiss ykkösenä ja Filen kakkosena jatkoon.

B-poolissa oli lähellä tulla yllätys kakkospaikkaa ratkottaessa, kun Raimo Jokitulppo johti jo erin 2-0 Noella Stråhlmania. Mutta 3-2 Stråhlmanille.

C-poolissa pelattiin ristiin. Ular Reinvelt (844) yllätti Ilpo Salon (879) 3-1. Salo yllätti Lars-Wilmer Stråhlmanin 3-1. Santeri Salminen (742) yllätti myös Stråhlmanin 3-0. Mutta Salon Stråhlman voitti 3-2. Näin Salolla ja Reinveltilla kaksi voittoa. Reinvelt ykkösenä ja Salo kakkosena jatkoon.

D-poolissa sekä Kim Magnusson (885) että Resti Montoya (840) voittivat poolin ykkössijoitetun Anatolii  Popovin (919) ja veivät poolin kaksi jatkopaikkaa tuossa järjestyksessä.

F-poolissa Orvo Kattainen (768) nousi poolin viimeisessä pelissä 3-2 voittoon Pertti Ritanummista (901) oltuaan erin 1-2 tappiolla. Näin Kattainen meni jatkoon poolikakkosena kaikki ottelut voittaneen Artemii Semenovin jälkeen. Ritanummi johti myös Semenovia erin 2-1 mutta hävisi viidennen 11-13. Myös Oliver Parviainen (767) voitti Ritanummin.

Jatkokaaviolla 16:n joukossa Ilpo Salo (879) otti pienen yllätysvoiton voittamalla Jorma Ollikaisen (900) 3-0. Toisaalta luokan ykkössijoitettu  – tosin poolikakkosena jatkoon mennyt – Jukka Filen (978) hävisi Resti Montoyalle (840) 0-3.

Salo jatkoi hyviä pelejään kvartassa, jossa kaatui A-poolin yllättäjä Henri Weiss, jolla tosin oli seitsemän ratingpistettä vähemmän. Tiukka peli 3-2, jossa kolmannen erän kääntyminen Salolle 16-14 oli varmaan tärkeää. Ular Reinvelt (844) yllätti kvartassa luokan viitossijoitetun Pontus Claessonin (911) 3-0. Ehkä tässä vaiheessa vielä alireitattu Montoya jatkoi semifinaaleihin lyömällä luokan kakkossijoitetun Ilkka Arinon (967) 3-0.

Semifinaaleissa Artemii Semenov ei antanut Ilpo Salon yllättää vaan meni finaaliin 3-1-voitollaan.  Kahden yllättäjän semifinaalissa Reinvelt löi neljän ratingpisteen ylivoiman turvin Montoyan 3-1.

Finaalissa luokan kuutossijoitettu Artmii Semenov oli ylivoimainen ja voitti Ular Reinveltin 3-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Ular Reinvelt (TIP-70), luokkavoittaja Artemii Semenov (PT Espoo), kolmanneksi tulleet Ilpo Salo (HäKi) ja Resti Montoya (NuPS).

M-900

Pelaajia oli alunperin 11, jotka valitettavasti jaettiin pooleihin 3+4+4 siten,  että yksi sunnuntaina perunut pelaaja jäi juuri siihen kolmen pelaajan pooliin. Se muuttui siten kahden pelaajan ”pooliksi”. Valitettavasti raskaana viikonloppuna en muistanut, että peruuttaminen oli ehdottoman varmaa. Pelaajat olisi siten pitänyt arpoa uudelleen kahteen viiden pelaajan pooliin.

C-poolin poolipaperi katosi jonnekin. Se oli selvää, kuka oli voittanut kenetkin, mutta eräpisteet puuttuivat. Sain ne kuitenkin kerättyä videolta lukuun ottamatta poolin ensimmäistä ottelua Marti Kangas – Oliver Parviainen. Nauhoitus unohtui laittaa heti alussa päälle, joten tämä ottelu ehdittiin pelata ennen sitä. Mutta Kangas näytti voittaneen 3-1 ja viimeinen erä 11-4.

Kahden pelaajan pooliksi kutistuneessa A-poolissa Ular Reinvelt (844) otti poolin ykköspaikan voittamalla Kasper Eklundin (871) 3-1. B-poolissa ei ollut yllätyksiä, mutta Väinö Saarela pelasi pari viisieräistä ollen jopa erin 0-2 tappiolla Resti Montoyaa vastaan. Martti Kangas piti pintansa C-poolissa kolmella voitollaan. Mikko Kangas sentään johti häntä 2-0. Poolin sankari oli kuitenkin Milo Lehtosaari (oliko 8 vai 9? Siis 2015). Hän oli poolin nelossijoitettu ratingilla 732 mutta voitti Mikko Kankaan (832) 3-1 ja Oliver Parviaisen (767) 3-2 mennen poolikakkosena jatkoon. Myös Parviainen voitti Mikko Kankaan.

Jatkokaavion semifinaaleissa nähtiin pienenpienet yllätykset.  Resti Montoya (840) voitti Ular Reinveltin (844) 3-2 ja Väinö Saarela (868) Kasper Eklundin (871) 3-1.

Montoya ja Saarela tahkosivat finaalia kauan. Saarela johti jo erin 2-1, mutta Montoya voitti viidennen 12-10.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Väinö Saarela (TuPy), luokkavoittaja Resti Montoya (NuPS), kolmanneksi sijoittuneet Ular Reinvelt (TIP-70) ja Kasper Eklund (PT Espoo).

M-800

Yhden viime hetken poisjäännnin jälkeen osallistujia oli yhdeksän. Siis poolit 4+5.

A-poolissa Mika Heinonen (744) otti toisen jatkopaikan voittamalla Oliver Parviaisen (767) 3-0.  B-poolin ainoa yllätys oli sijoilla 4-5, kun Raimo Peuranen (703) voitti Sohvi Vuorisen (720) 3-0. Santeri Salminen ei helpolla luopunut jatkopaikasta vaan hävisi sekä Orvo Kattaiselle että Onerva Maijalalle 2-3.

A-poolin molemmat jatkoonmenijät menivät finaaliin, kun Tuija Jokinen voitti Onerva Maijalan 3-0 ja Mika Heinonen yllätti Orvo Kattaisen (768) 3-1.

Jokinen voitti Heinosen finaalissa 3-1 kuten poolissakin. Kokonaispisteet olivat sentään aavistuksen tiukemmat eli 39-34. Poolissa ne olivat 41-32.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Mika Heinonen (KSF), luokkavoittaja Tuija Jokinen (PTS Sherwood), kolmanneksi sijoittuneet Onerva Maijala (PTS Sherwood) ja Orvo Kattainen (Atlas).

M-750

Tämä luokka on usein epästabiili siten, että poisjääntejä tulee paljon. Nytkin ilmoittautuneita oli seitsemän, mutta sairastumisten vuoksi määrä supistui viime hetkellä vain neljään. Uusia nuoria kilpapelaajia ei ole tällä kaudella niin paljoa tullut mukaan kilpailutoimintaan pääkaupunkiseudulla.

Mutta ihan kiva pooli kuitenkin saatiin pelattua neljälläkin pelaajalla. Kaikki olivat tosin PT Espoon pelaajia. Kärjessä järjestys vaihtui ratingiin nähden, kun Alec Kuusipuska voitti Herman Komaron 3-2. Sijoilla 3-4 puolestaan Hiripitiya Ranendra voitti Olli Laitisen 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Herman Komaro (PT Espoo), luokkavoittaja Alec Kuusipuska (PT Espoo), kolmanneksi sijoittunut Hiripitiya Ranendra (PT Espoo) ja neljänneksi sijoittunut mutta myös kolmas palkinto Olli Laitinen (PT Espoo).

MN

Miesten nelinpelissä oli mukana viisi paria. Koska parien yhteisratingit menivät 2633:sta aina 4272:een, yllätyksiä ei tietenkään kauheasti tullut, vaikka nelinpelistä olikin kysymys. Kuitenkin paremmuusjärjestyksen määrittäminen meni kärjessä eräsuhteiden laskennan varaan, kun pari Niko Hämäläinen/Sami Koivumäki (3245) yllätti ykkössijoitetun parin Vladyslav Matyko/Andrei Räisänen (4272) 3-2. Lisäksi pari Elmo Räsänen/Katrin Looke johti Matykoa ja Räisästä erin 2-1. Joka tapauksessa eräsuhteilla Räsänen/Looke oli ykkönen. Matyko/Räisänen kakkonen ja Hämäläinen/Koivumäki kolmonen.

Komein taisteluottelu nähtiin kuitenkin sijoilla 4-5, missä Sam Londen/Timo Averjanov tasoittivat hurjin taisteluhuudoin erätilanteeksi 2-2 paria Ildiko Kadar/Kamilla Kadar vastaan voittamalla neljännen 14-12. Mutta siihen parin voimat sitten ehtyivät kokonaan. Viides erä Kadareille 11-0.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut pari Vladyslav Matyko/Andrei Räisänen (HUT/MBF), luokkavoittajapari Elmo Räsänen/Katrin Looke (BF-78/PT Espoo), neljänneksi sijoittunut pari mutta myös kolmas palkinto Ildiko Kadar/Kamilla Kadar (MBF) ja kolmanneksi sijoittunut pari ja kolmas palkinto Niko Hämäläinen/Sami Koivumäki (KuPTS/TIP-70).

MN-2200

Myös tähän alempaan nelinpeliluokkaan osallistui viisi paria. Parien yhteisratingit menivät 1829:stä 2180:aan. Pooli kesti ja kesti, vaikka sitä pelattiin myös kahdella pöydällä. Peräti kuusi ottelua kymmenestä oli viisieräinen!

Kolmossijoitettu pari Janne Ollikainen/Marko Niilimäki (1984) osoittautui vahvimmaksi pariksi voittamalla kaikki neljä otteluaan.  Kolme sen otteluista oli viisieräinen ja neljäs oli 3-0!

KSF:n pari Marko Heinonen/Mika Heinonen (1829) jäi sijoituksensa mukaisesti nollaan voittoon, mutta se taisteli urheasti. Vain yksi ottelu päättyi 1-3. Muut kolme ottelua 2-3.  Niistä yhtä pari johti erin 2-1 ja yhtä erin 2-0!

Pari Jari Vuorinen/Sohvi Vuorinen (1928) voitti upeasti ykkössijoitetun parin Rauno Karppinen/Mikko Tarvainen (2180) 3-2 oltuaan erin 0-2 tappiolla. Näin päädyttiin eräsuhteiden laskentaan, kun kolmella parilla oli kaksi voittoa. Siinä vertailussa Pekka Räsänen /Elias Charzouzi oli paras (4-3) ja sai siten toisen palkinnon. Karppinen/Tarvainen oli kolmas (5-4) ja Vuorinen/Vuorinen (3-5) jäi neljänneksi.

Luokkaa pelattiin yli neljä tuntia!

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut pari Pekka Räsänen/Elias Charzouzi (Atlas/PTS-60), luokkavoittajapari Marko Niilimäki/Janne Ollikainen (NuPS), kolmanneksi sijoittunut pari Rauno Karppinen/Mikko Tarvainen (NuPS) ja neljänneksi sijoittunut pari mutta myös kolmas palkinto Jari Vuorinen/Sohvi Vuorinen (PTS Sherwood).