16 thoughts on “TOP-16 karsinta (B) – Kilpailukutsut

  1. TOP-16 -karsintaan pääsee, jos rating on vähintään 1900. Viimeisimmän listan mukaan Suomessa on 98 pelaajaa, joiden rating on vähintään 1900. Kun ottaa huomioon, että osa ylemmän ratingin omaavista pelaajista kuuluu ylempiin TOP-kategorioihin, niin luku on mielestäni liian alhainen. Olisikohan nyt deflaatio-tarkastuksen paikka, vastineena kymmenisen vuotta sitten tehdylle inflaatio-tarkastukselle? Mitä sanoo Jori Haataja?

    1. ” Mitä sanoo Jori Haataja?”
      Olen ehdottanut ajat sitten, että luovutaan SM-kisojen, top-karsintojen jne. kohdalla siitä, että osallistumisoikeudet määritellään ratingpisteiden mukaan. Kun osallistumisoikeus on rajattu vaikkapa rankingin 200 parhaan perusteella, niin se on aivan sama, mitkä niiden pisteet ovat eikä niitä tarvitse säätää mihinkään. Jostain syystä kukaan muu ei tunnu kannattavan tuota ideaa.

      Syy ratingpisteiden inflaatioon johtunee yksinkertaisesti siitä, että aikoinaan Barry Robbins antoi uusille pelaajille 1000 pistettä alimmillaan. Minä sitten aloin antamaan alempia pisteitä Nyt sitten ollaan stopattu tuo siihen, että 700 pistettä vähempää ei uusille pelaajille anneta ja lisäksi tehdään vielä niin, että kauden jälkeen nostetaan kaikki takaisin 700 pisteeseen, jotka ovat sen alle menneet. Mutta tuo ei seelvästikään riitä. Jos halutaan etteivät pisteet alene, niin ilmeisesti pitäisi nostaa kaikki alle tuhannen pisteen pelurit takaisin tuhanteen pisteeseen ja jatkossa pidetään tuo, että alin pistemäärä on 1000, mitä annetaan. Itse olisin kyllä sillä kannalla, että nykyinen rating toimii erinomaisesti eikä sillä ole mitään väliä, vaikka pisteet matelee alaspäin. Tehdään säännöt sellaisiksi, että pisteiden matelulla ei ole väliä eli käytetään rankingsijoja.

      1. Nämä 1000-pelajat eivät ole todellakaan mikään ongelma. He ovat aktiivisia kilpailijoita ja on aivan elintärkeää, että kilpailuissa voi olla luokat 700, 800, 900 ja 1000 erikseen.

        Se on taas ongelma, että meillä ei ole juurikaan aktiivisia 1900 ja yli -kilpapelaajia. Nopeasti laskien vain 16 pelaajaa noista 98:sta vähintään 1900-pelaajasta käy kansallisissa kilpailuissa. Tilanne ei ole parempi 1800-1899 -pelaajissakaan. 46 pelaajasta vain 5-6 käy kilpailuissa. Kilpapöytätennis (ei sarjapelit) on muuttunut alle 1800-pelaajien urheiluksi.

        No, eipä paljoa ole aktiivisia 1700-1799 -pelaajiakaan. 73 pelaajasta ehkä 14 käy edes joskus kilpailuissa.

        1. Laitanpa tämän tännekin, pingisfoorumilla heinäkuussa ei herättänyt mitään keskustelua:

          Vähän kilpailuaktiivisuustilastoja alla.

          Kaikki 4.3 kisaa / vuosi
          TOP-10 6.5 kisaa / vuosi
          11-20 3.6 kisaa / vuosi
          21-30 6.4 kisaa / vuosi
          31-40 5.6 kisaa / vuosi
          41-50 3.3 kisaa / vuosi
          51-60 6.8 kisaa / vuosi
          61-70 5.5 kisaa / vuosi
          71-80 3.9 kisaa / vuosi
          81-90 4.1 kisaa / vuosi
          91-100 5.6 kisaa / vuosi
          TOP-50 5.1 kisaa / vuosi
          51-100 5.2 kisaa / vuosi
          101-200 4.2 kisaa / vuosi
          200-300 5.0 kisaa / vuosi
          300-400 4.4 kisaa / vuosi
          400-500 4.1 kisaa / vuosi
          500-600 4.3 kisaa / vuosi
          600-700 4.8 kisaa / vuosi
          700-800 4.7 kisaa / vuosi
          800-900 4.4 kisaa / vuosi
          900-1000 2.5 kisaa / vuosi
          1000-1061 3.0 kisaa / vuosi
          M13 5.4 kisaa / vuosi
          M15 5.5 kisaa / vuosi
          M18 5.8 kisaa / vuosi
          N13 4.7 kisaa / vuosi
          N15 5.8 kisaa / vuosi
          N18 5.8 kisaa / vuosi
          NK 5.0 kisaa / vuosi
          M35 3.7 kisaa / vuosi
          M40 3.8 kisaa / vuosi
          M50 3.7 kisaa / vuosi
          M60 3.8 kisaa / vuosi
          M70 3.9 kisaa / vuosi
          M80 3.3 kisaa / vuosi

          Juniorit kilpailee hieman enemmän. Aikuisiällä eroja aktiivisuudessa ei käytännössä ole. Naiset kilpailee aktiivisemmin kuin miehet. Listasijoitus korreloi eroja vain hieman. Häntäpää kilpailee vähiten. Aktiivisinta on TOP-100 pelaajien osallistuminen, jopa vähän yllättäen minusta. TOP-100 sisällä vaihtuvuus on suurta, riippuu mihin kaikkein aktiivisimmat osuu.

          Onko raadilla ajatuksia näistä luvuista?

          1. Tuo on liian optimistinen tilasto, koska jo erilaisista SM-kisoista plus topista tulee ne muutamat kisapäivät. Haluan myös laskea kaksipäiväiset kilpailut yhdeksi kilpailuksi. Ja minua kiinnostaa nimenomaan kansallisten kilpailujen tilasto!

            Laskin kauden 2021/2022 tilaston TOP-10:lle. Tai mukana ovat kaikki 11 TOP-10:ssä ollutta pelaajaa. Heillä oli yhteensä 44 kilpailua kauden aikana eli 4,0/pelaaja. Mutta kansallisia kilpailuja oli vain 7 eli 0,6/pelaaja. Toki kausi oli vielä rikkonainen.

            Ongelma on siis se, että TOP-100 käy valtaosin vain SM-kilpailuissa ja topissa.

          2. En pysty vastaamaan jostain syystä Artolle joten kommentoin omaani. Eikö huolestuttavinta tuossa tilastossa kuitenkin ole se että miten vähän juniorit kilpailevat? Junioreiden pitäisi kilpailla joka ikinen viikonloppu jos on tavoite kehittyä jollekin tasolle. GP-kisoihin meillä pitäisi saada kasa hyviä pelaajia mukaan, siinä on epäonnistuttu. Ylipäätään kilpailujen pitäisi olla houkuttelevampia. Ei yli 40-vuotiaiden kisapelien määrään pitäisi tavallaan edes keskittyä. Jos junioreita ja nuoria aikuisia olisi paljon ja he kävisivät paljon kisoissa niin ei tässä olisi mitään ongelmaa.

          3. Jotain ongelmaa on, kun ei ole ”Vastaa” -mahdollisuutta. Vastaus on kuitenkin Teemulle.

            ”Eikö huolestuttavinta tuossa tilastossa kuitenkin ole se että miten vähän juniorit kilpailevat?”

            Se on sitten kokonaan eri keskustelunaiheensa. Minä puhuin vain siitä tilastollisesta faktasta, että meiltä puuttuu aktiiviset kilpailijat, joiden rating on yli 1700. Silloin juniorit eivät pääse pelaamaan kovempia vastaan. Ei auta, että 1300-juniori menee 1800-luokkaan, kun sielläkin on ne samat 1300-1400-pelaajat vastassa. Toki kärjistetysti sanottuna mutta silti kuvaa todellisia ongelmia. Tämä ei ole kritiikkiä 70- ja 80-luvun pelaajia kohtaan. He ovat kyllä kilpailunsa jo käyneet. Emme ole vain saaneet uusia 1700+ -pelaajia kehitettyä.

            Mutta keskeinen syy juniorien vähäisen kilpailemisen takana on se, että seuroissa ei ole valmentajia, jotka

            1. valmentaisivat ihan oikeasti
            2. kertoisivat junioreille, että nyt lähdetään kisoihin X
            3. ilmoittaisivat juniorit kisoihin X
            4. lähtisivät juniorien mukana kisoihin X ja olisivat siellä koko kisan ajan

            Ei siis auta se, että seuroissa on junioreita, jos nuo asiat eivät ole kunnossa. Juniorit voivat omatoimisesti mennä lähiseudun kisoihin mutta ei yhtään pidemmälle. Eivät esimerkiksi Helsingistä Turkuun tai päinvastoin. Eivät edes Helsingistä Espooseen ja päinvastoin.

            ”Junioreiden pitäisi kilpailla joka ikinen viikonloppu jos on tavoite kehittyä jollekin tasolle. GP-kisoihin meillä pitäisi saada kasa hyviä pelaajia mukaan, siinä on epäonnistuttu.”

            Totta.

            ” Ylipäätään kilpailujen pitäisi olla houkuttelevampia.”

            Glamourin luomiseen tarvittaisiin niitä uusia nuoria osaavia pelaajia, jotta voitaisiin pelata tasokkaita junioriluokkiakin. Ilman sponsorirahaa esim. näyttäviä palkintoja ei voi tarjota.

            ”Ei yli 40-vuotiaiden kisapelien määrään pitäisi tavallaan edes keskittyä. ”

            En tiedä, kuka siihen asiaan on keskittynyt. Tai edes puhunut asiasta. Mutta jos tilastoja antaa, niiden pitää olla todellisuutta vastaavia.

            ”Jos junioreita ja nuoria aikuisia olisi paljon ja he kävisivät paljon kisoissa niin ei tässä olisi mitään ongelmaa.”

            Ja jos maailmassa olisi rauha eikä olisi nälkään kuolevia lapsia … 🙂

          4. Edelleen vastaan Artolle tässä 🙂

            Tuohon kilpailuihin reissaamiseen on toki mainittava että ongelma on ilmeinen. Meillä Oulussa on nyt ammattivalmentaja joten arkitreeneissä on nyt ihan eri meininki kuin ennen. Tämä ei kuitenkaan korjaa tätä kisoissa käyntiä, ei ole nimittäin ihan halpaa maksaa valmentajalle viikonlopun kilpailuissa käymisestä ja siellä valmentamisesta. Tässä kohtaa hyppää esiin taas seurayhteisön merkitys. Mennään yhdessä lähikaupunkien kilpailuihin niin että aikuiset on kuskeina ja juniorit pelaavat. Junnujen vanhemmatkin kutsutaan mukaan. Tätä yritetään nyt kasvattaa ja rakentaa Oulussa ja kehotan kaikkia muitakin seuroja samaan, on skaala sitten suuri tai pieni.

            Siitä ollaan täysin yhtä mieltä että Suomen pingis nousee vain uusien lasten ja nuorten voimin. Aiempi suurinumeroisempi pelaajakaarti on tosiaan jo kisansa käynyt, mutta jos mahdollista niin olisi hienoa jos he voisivat olla jotenkin mukana.

        2. ”Nopeasti laskien vain 16 pelaajaa noista 98:sta vähintään 1900-pelaajasta käy kansallisissa kilpailuissa. ”

          STARTEMBERissä on 14 yli 1900-pelaajaa mukana! 🙂

  2. Kyllä Juhalla tässä on selkeä pointti. Vaikka Juhan mainitsemia ylempiä TOP-kategorioita (kuten siis ennen olivat III-karsintoja ylemmät TOP12 II- ja I-karsinta sekä TOP12 finaali) ei enää olekaan vaan vain ja ainoastaan TOP16-finaali, johon pääsee suoraan 8, ongelma on todellinen. Näyttäisi siis siltä, että 1.11.2022 pelattavassa TOP16-karsinnassa on n. 90 osallistumisoikeudellista, kun esim. 2020 niitä oli 136. Ja lopulta silloinkin vain 23 pelaajaa tuli mukaan. Taitaa tulla vähäväkiset kisat…

    Tuo raja 1900 nostettiin ihan tarkoituksella aiemmasta 1850:stä siinä vaiheessa, kun TOP12 muutettiin TOP16:ksi. Ajatuksena oli, ettei sitten vaan vahingossakaan käy niin, että TOP16-finaalissa kaiken maailman areniukset sun muut harrastelijat pelaavat Penaa ja Alexia vastaan ja kellään ei ole kivaa. Ehkä tätä pisterajaa ja sen alentamista pitäisi tosiaan miettiä. Mutta juuri tähän hätään ja 1.11. karsintaa ajatellen ei taida olla sen suhteen paljoakaan tehtävissä. Paitsi tietysti se, että kaikki kynnelle kykenevät sankoin joukoin ilmoittautuvat mukaan 1.11. kisoihin: https://www.sptl.fi/sptl_uudet/Tiedostot/AreniKimm/TOP16_karsinta_2022_kutsu.pdf

  3. Laskeskelin tuossa ratingpisteiden laskua viimeiseltä kahdelta kaudelta. Keskimäärin pistedroppi on 25-30 pisteen tienoilla per kausi. Tuota pitäisi toki katsastella tarkemmin, oikea laskentahan pitää tehdä perusratingista. Lisäksi pitäisi tutkia vaikkapa eri sijojen pistemäärien muutoksia erikseen. Esim. sijat 100-200 keskimääräiset pisteet kaudesta toiseen.

    Mitä nyt yritän selittää niin asia on huomattu toki myös kilpailuvaliokunnassa. Ratkaisu ongelmaa on kuitenkin vielä hakusessa.

  4. Kyllähän tuo tendenssi on selvä. Joka vuosi pitää pelata paremmin että saa pitää samat pisteet tai vastaavasti jos saat pidettyä samat pisteet niin sijaluku nousee jatkuvasti. Mitä alempana ollaan, sitä isompi vaikutus on (koska siellä on enemmän nopeasti nousevia pelaajia). Ja B-SM-kisoissa vastaan tulee jo ykkösdivarin pelaajia ja C-SM-kisoissa kakkosdivarin pelaajia. Ei kai sekään alun perin näin ollut (ottamatta kantaa siihen kuinka hyvin ao pelaajat divarissaan menestyvät).

    Tietysti voisi myös miettiä että miksi järjestelmä ei kestä nopeasti kehittyviä alhaisen ratingin pelaajia, eikä vain sitä, että miten uudet pelaajat lisätään järjestelmään. Rating-järjestelmän alkuvuosinahan junnuja oli todella vähän kisoissa eikä uusia junnuja juurikaan tullut.

    Minun nähdäkseni rating-manuaalin taulukko ei toimi. Erityisesti se ei toimi isojen rating-erojen kohdalla kun alemman ratingin pelaaja voittaa korkean ratingin pelaajan. Tyypillinen tilanne on se, että kehittyvä juniori nousee taidoissa ja ratingeissa ja voittaa yläpuolellaan olevia senioripelaajia. Senioripelaajat eivät kuitenkaan ole yhtäkkiä järkyttävästi huonontuneet vaan junnut ovat kehittyneet.

    Eli selvästi pienemmän rating-luvun pelaajalle häviöstä pistevähennys on yksinkertaisesti liian suuri. Tietysti pisteitä saa aina kerättyä takaisinkin, mutta sitten tulee taas joku kehittyvä pelaaja ja rohmii kerätyt pisteet. Konkreettisena ehdotuksena tappion maksimihäviö voisi olla vaikkapa 10 pistettä. Kyllä silläkin pääsee alas kun vaan pelaa, jos rating on liian korkea.

    Toinen mahdollisuus on skaalata pisteet uudestaan aina kauden jälkeen.

    1. Tuo on yksi hyvä vaihtoehto korjata systeemiä, vähennetään tappioista menetettäviä pisteitä ja tehdään se sen verran kun meillä on ns. pistehävikkiä systeemissä.

    2. Yksi vaihtoehto on laittaa pelaajia helpommin TP-pelaajiksi, jollain vastustajilta ei mene pisteitä kuin kaksi per häviö. Tällä hetkellä linjana on ollut, että jos nouseva pelaaja ei ole jauheasti jäljessä varsinaista tasoaan, niin ei tehdä mitään.

      1. TP-systeemin ongelma on se, että se on turhan mustavalkoinen, ja eri pelaajilla tietysti nousu rytmittyy vähän eri tavoin kisoihin. Lisäksi siinä tarvitaan aina harkintaa – pistetaulukon muutos hoitaa asiaa automaattisesti.

Vastaa