Historiaa: A-luokan kaksinpelin Suomen mestaruuden voittaneiden ikä

Nyt on Ari Siréninkin ikä tiedossa. Hän pääsee jaetulle sijalle 14.
Lisätty Arttu Pihkala ”menneiden tähtipelaajien” esimerkkilistalle.

Asia alkoi kiinnostaa Jimi Koivumäen voitettua eilen A-luokan Suomen mestaruuden 13-vuotiaana. Onko hän nuorin mestari kautta aikojen? No tottahan hän on nuorin!

Oli pakko tehdä A:n kaksinpelin tilasto, koska sellaista ei ollut olemassa. Käytössä on  nyt toistaiseksi A-SM-tilastot 1971-2024. Kun tilastoa täydennetään, esille voi nousta uusia nimiä. Mutta mahdettiinkohan A:n mestaruudesta edes vielä pelata ennen vuotta 1971?

Ikänä on käytetty sitä ikävuotta, jonka pelaaja on täyttänyt SM-vuotena. Todellista ikää olisi työläs selvittää. Tarvittaessa sellaisenkin tilaston voisi toki tehdä ainakin vuodesta 1975 eteenpäin . Siis mestaruusiäksi saataisiin silloin tarkka vuosi-kuukausi-päivä -tieto.

Menneistä tähtipelaajista voittajien listasta puuttuvat ainakin nämä pelaajat:

  • Martti Autio sai  1972 pronssia 17-vuotiaana.
  • Jarmo Jokinen ei päässyt 15-vuotiaana mitaleille 1972 vaikka pudotti ykkössijoitetun.
  • Jouko Nuolioja töppäsi 1978 itsensä 16-vuotiaana valioluokkaan juuri ennen A-SM:ää.
  • Stefan Söderberg ei ollut mitaleilla 1977 13-vuotiaana ja 14-vuotiaana hän ei saanut pelata 1978-kisoissa, koska oli noussut kuukautta ennen Valioluokkaan. Sen jälkeen hän ei saanut pelata, koska oli rankingin mukaan aina valioluokkalainen.
  • Juha Päivärinta: ei nyt tietoa menestymisestä.
  • Linus Eriksson: ei nyt tietoa menestymisestä.
  • Aki Kontala: 1988 pronssia 15-vuotiaana.
  • Pentti Olah: 2004 putosi 13-vuotiaana 32:n joukossa, 2005 putosi 14-vuotiaana kvartassa, 2006 ei varmaan saanut 15-vuotiaana enää pelata (ei ole varmaa tietoa)?
  • Alex Naumi: 2014 putosi 13-vuotiaana 16:n joukossa ja 2015 ei saanut enää osallistua A-luokkaan 14-vuotiaana.
  • Aleksi Räsänen: 2018 putosi 13-vuotiaana 16:n joukossa, 2019 pronssia 14-vuotiaana ja 2020 kvarttapaikka 15-vuotiaana.
  • Mika Räsänen: Olisi saanut pelata 14-vuotiaana 1989 ja 15-vuotiaana 1990 mutta ei ollut tuloksissa 16 parhaan joukossa. Sen jälkeen hän olikin jo aina kauden alkaessa rankingilla TOP-30:ssä, joten ei saanut pelata.
  • Arttu Pihkala: Jäi 13-vuotiaana pooliin 2015 ja 14-vuotiaana 2016 ja sen jälkeen ei enää saanut pelata ratingin vuoksi.

Huomatkaa: Lista ei listaa pelaajia paremmuusjärjestyksessä. Paremmuus selviää vasta joskus 18 vuoden iän jälkeen.

Tässä nuorimmat A-mestarit 1971-2024 nuorimmasta alkaen:

A-SM-mitalistit

Tällä linkillä voit ladata Excel-tiedoston A-SM-mitalisteista 1971-2024.

Alla näytetään kaikki A-SM-kaksinpelin mitalistit 1971-2024:

2 thoughts on “Historiaa: A-luokan kaksinpelin Suomen mestaruuden voittaneiden ikä

  1. Ajat ovat muuttuneet. Nykyään on aiempia vuosikymmeniä suuremmat mahdollisuudet olla aikuisissakin hyvä jo hyvin nuorena. Esimerkiksi 1970/1980-luvuilla se oli vaikeampaa vaikka toki mahdollista. Suuri merkitys tässä on pallolaatikon käyttö ja muidenkin harjoitusten vetäminen niin, että lattia on täynnä palloja. Näin pystyy jo 13 vuoden ikään mennessä tekemään valtavan paljon toistoja. Elinikäinen toistojen määrähän korreloi vahvasti taidon kanssa. Näin on mahdollista ottaa nopeasti kiinni niitä vanhempia pelaajia, jotka eivät enää harjoittele vakavasti eivätkä ainakaan käytä pallolaatikkoa.

    Toisaalta myös valmennus on nykyään parempaa kuin ennen. Useimmat halukkaat juniorit pääsevät ohjattuun harjoitukseen. Erityisesti kärkijuniorit eivät enää ollenkaan harjoittele ominpäin. Kaikki tapahtuu valmentajan ohjauksessa. Näin ei usein ollut aiemmin, Tämäkin parantaa mahdollisuuksia olla hyvä jo nuorena.

    Ennen kuin pallolaatikkoa alettiin käyttää tai edes viittä palloa pöytää kohden, harjoiteltiin yhdellä pallolla. Aina kun esimerkiksi kämmenspinni epäonnistui, toinen pelaaja lähti hakemaan palloa karsinan takaosasta. Siinä meni aikaa, vaikka pallo olisi haettu ripeästikin. Toistoja tuli kahden tunnin treenin aikana hurjasti vähemmän kuin nykyään. Siten oli vaikea ottaa kiinni pitkään pelanneita aikuisia, jotka edelleen pelasivat melkein joka päivä. Yhdellä pallolla. Kiinni saamista sentään helpotti juniorien jsiirtyminen modernimpaan tekniikkaan ja vanhempaa sukupolvea laadukkampaan harjoitteluun.

    Valitettavasti toistojen valtava määrä on myös hyvin raskasta lihaksille, jänteille ja luille. Tulee sellaisia vammoja ja rasitusvammoja, jotka olivat ennen paljon harvinaisempia.

  2. Sekin on vaikuttanut tilanteeseen, että kilpailut pelataan poolisysteemillä. Kaikki saavat pelata paljon pelejä ja parhaille koko viikonlopun kilpailut ovat todella tehokas leiriviikonloppu, kun pelejä voi tulla 20 tai enemmän.

Vastaa