M-1700-finaali menossa Jimi Koivumäen ja Miika Berghällin välillä

Starin Syksyn startti avasi pääkaupunkiseudun kilpailukauden heti syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vaikka samaan aikaan oli Suomen ja Viron veteraanimaaottelu, laskin, että korkeintaan kolme pelaajaa olisi saatu siitä ryhmästä  mukaan. Siinä mielessä ei siis päällekkäisyyttä. Kuten useimmat huomasivat, ilmoittautumisia ei alkanut heti tulla, vaan niiden määrä pysyi sinnikkäästi 20 pelaajan tuntumassa. Mutta parin viimeisen  päivän aikana ilmoittautumisia sitten ropisi ja vielä viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeenkin. Niinpä lopulta mukana oli poisjääntien jälkeen todella mukavat 85 pelaajaa 21 eri seurasta. Startteja oli 176. Vuosi sitten lukemat olivat 93/192 ja vuonna 2020 105/205.

Koska pelaajia ei ollut täyttä määrää, kaikki luokat pyrittiin pelaamaan isoilla 5-6 pelaajan pooleilla. Oli jopa yksi seitsemän pelaajan pooli. Näin jokainen pääsi pelaamaan paljon otteluita. Siinä oli sitten se riski, että luokka ei ehtinyt päättyä ennen seuraavaa ryhmää, jos tuli peräkanaa pitkiä pelejä. Näin kävi lauantaiaamun M-800-luokan kanssa. Siinä tehtiin sellainen improvisoitu ratkaisu, että kahdesta kuuden pelaajan poolista pääsi kummastakin neljä pelaajaa jatkopeleihin. Aikataulun mukaan sellaiseen oli hyvin aikaa. Toinen pooli päättyikin ajoissa, mutta se toinen kesti ja kesti. Myös jatkopelit kestivät ja kestivät. Syynä tähän oli se, että Aku Kaura oli oikea iskurityöläinen ja pelasi poolissa neljä piiiitkäää viisieräistä ottelua peräkkäin. Sen jälkeen vielä jatkocupissa tuli yksi neljäeräinen ja yksi viisieräinen, kunnes finaali oli viimein 0-3. Ei siis kuusi viisieräistä peräkkäin kuten kilpailun aikana ehdin mainostaa. Se olisi ollut ainakin kaikkien aikojen ennätys perättäisissä viisieräisissä! Noissa kuudessa ottelussa Kaura pelasi 557 pistettä päästen niukasti voitolle 281-276. Yksistään nuo ottelut veivät arviolta 2,5 tuntia neljän tunnin ryhmäajasta! Niin siinä sitten kävi, että jatko-otteluita pelattiin vielä kauan seuraavan ryhmän aikana, mikä aiheutti aikatauluun häiriöitä vielä iltaryhmässäkin. Mutta saipa HäKin Kaura liikuntaa koko rahalla! 😄 Joka tapauksessa tuo improvisointi tuotti mukavan huipentuman luokalle.

Kauden menestynein pelaaja

Jos todella tehdään niin, että kauden päätteeksi palkitaan menestynein Starin kisojen pelaaja, TOP-17 on nyt:

Syksyn startin NK ei ole mukana, koska se oli sellainen  improvisoitu luokka.

Pisteethän menevät näin (ainakin tällä hetkellä):

1 sija 10 pistettä
2. sija 6 pistettä
3-4. sijat 4 pistettä
5-8. sijat 2 pistettä
9-16. sijat 1 pistettä

Ratingin nostajien TOP-10

Seuraavassa taulukossa on annettu 20 eniten kahden päivän aikana ratingiaan nostanutta pelaajaa ratingpisteiden nousun mukaisessa järjestyksessä:

MK

Miesten kaksinpelissä pelattiin tällä kertaa vain kunniasta ja pokaaleista. Mukana oli kuusi pelaajaa, joista kaksi oli yli 2000 pisteen pelaajaa: Lassi Lehtola ja Leonid Pullinen. He myös  veivät kaksi kärkipaikkaa yhtenä poolina pelatussa luokassa. Ainoat yllätykset ja ratingmielessä hyvin lievät sellaiset olivat Leon Viherlaihon (1708) ja Aleksi Ikolan (1661) voitot Vincent Joesta (1734).

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Leonid Pullinen (TIP-70), luokkavoittaja Lassi Lehtola (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Leon Viherlaiho (PT Espoo) ja Andrei Räisänen (MBF). Edessä palkintoneito Kamilla Kadar!

NK

Tämä luokka pelattiin improvisoiden, koska pokaalit joka tapauksessa oli tehty palkintoliikkeen kanssa tapahtuneen väärinymmärryksen vuoksi. Elina Veidenbaum ja Jaimielee Enriquez pelasivat erinomaisen suoran finaalin, jonka Veidenbaum voitti kovan taistelun jälkeen 3-1 (10,-10,11,7).

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jaimielee Enriquez (TIP-70) ja luokkavoittaja Elina Veidenbaum (TIP-70).

M-2100

Tässä luokassa oli kahdeksan pelaajaa. Siten kaksi neljän pelaajan poolia.  A-poolissa pakka meni sekaisin, kun sekä Toni Ruokanen (1869) että Leon Viherlaiho (1708) voittivat ykkössijoitetun Leonid Pullisen (2027). B-poolissa Aleksi Ikola (1661) nousi poolikakkoseksi voittamalla Vincent Joen (1734).

Viherlaiho nousi lopulta luokkavoittoon asti voittamalla pitkissä viisieräisissä sekä Joonatan Khosravin että Ikolan.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Aleksi Ikola (KoKu), luokkavoittaja Leon Viherlaiho (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Toni Ruokanen (PT Jyväskylä) ja Joonatan Khosravi (Pars):

M-1800

Alun perin mukana oli 20 pelaajaa jaettuna neljään viiden pelaajan pooliin, mutta ykkössijoitettu Jesse Ikola joutui jäämään pois eli jäljelle jäi 19 pelaajaa.

A-poolissa Pertti Kainulainen (1519) nousi poolikakkoseksi yllättämällä Mergim Kelmendin (1595). B-poolissa Suphanat Chonwachirathanin (1582) nousi kolmannelta sijalta ykköseksi voittamalla Otto Boijen (1710) ja Ville Husun (1652). Myös Toivo Ridal (1396) ehti voittaa Boijen, ennen kuin tämä luovutti kahden ottelun jälkeen loput ottelut. C-poolissa Miika Berghäll (1569) nousi poolikakkoseksi voittamalla Ibrahim Senin (1659). Tosin Berghäll myös hävisi kiharaisessa poolissa Pentti Eerolalle (1448). D-poolissa ykkössijoitettu Leevi Hyytiäinen (1686) hävisi kaikki neljä otteluaan, joita on turha luetella. Aleksi Ikola (1661) nousi pooliykköseksi ja kakkospaikan otti Jari Käki (1495) voittamalla Andreas Köhlerin (1581).

Finaalikaaviossa Aleksi Ikola nousi luokkavoittajaksi, mikä ei ollut yllätys, koska hänen ratinginsa oli toiseksi korkein jäljellä olevien ratingista. Leon Viherlaiholla oli korkeampi, mutta hän hävisi semifinaalinsa Kimmo Pohjoselle, jonka pelityyli oli yllätys.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Kimmo Pohjonen (Stara), luokkavoittaja Aleksi Ikola (KoKu) ja kolmanneksi sijoittunut Suphanat Chonwachirathanin (TIP-70):

Leon Viherlaiho (PT Espoo) sijoittui myös kolmanneksi mutta sai palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa:

M-1700

Luokassa oli 16 pelaajaa, joita ei jaettu pooleihin 4×4 vaan 5+5+6. Aaro Mäkelä (1469) pelasi hienosti B-poolissa ja voitti nelossijoitettuna ykkössijoitetun Hannu Tolvasen (1583) 3-1 ja kakkossijoitetun Miika Berghällin (1569) 3-0.  Hän nousi siten pooliykköseksi vaikka hävisikin John Enriquezille. Miika Berghäll oli poolikakkonen. Myös C-poolissa nelossijoitettu nousi jatkopaikoille eli poolikakkoseksi, kun Arttu Pöri (1435) voitti Andreas Köhlerin (1581) ja Christian Kleinin (1489).

Jatkokaaviossa TIP-70:n pelaajat Jimi Koivumäki ja Suphanat Chonwachirathanin pelasivat hurjan kvartan. Chonwachirathanin eteni jo 2-0 ja 5-2 – johtoon ja johti neljättäkin erää, mutta Koivumäki pelasi määrätietoista hyökkäyspeliä ja nousi 3-2-voittoon. Chonwachirathanin jäi johtoasemansa jälkeen liian passiiviseksi. Toisessa semifinaalissa Miika Berghäll löi koko viikonlopun hyvin pelanneen Aleksi Ikolan 3-2.  Sunnuntain päättäneessä finaalissa Berghäll oli alussa hyvässä vedossa ja johti ensimmäistä erää jo 9-2 ja vei myös erän. Sen jälkeen Koivumäen varma hyökkäyspeli alkoi purra ja hän nappasi M-1700-luokan voiton 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Miika Berghäll (LPTS) ja tuleva LPTS:n naistähti, luokkavoittaja Jimi Koivumäki (TIP-70) ja kolmanneksi sijoittunut Aaro Mäkelä (PT Espoo):

Aleksi Ikola (KoKu) sai kolmannen palkintonsa jo aiemmin:

M-1600

Pelaajia oli 10, jotka jaettiin kahteen viiden pelaajan pooliin. Luokan ykkössijoitettu Mergim Kelmendi jäi omassa A-poolissaan yllättäen vain yhteen voittoon. Jääköön luettelematta kolme yllätystulosta. Pooliykköseksi nousi puhtaalla pelillä Jimi Koivumäki ja kakkoseksi nelossijoitettu Pentti Eerola. B-poolissa kakkossijoitettu Pertti Kainulainen (1519) hävisi sekä Esa Ahteelle (1427) että Jari Käelle (1495). Kakkossija meni Käelle.

Jatkokaaviossa Jari Käki aiheutti melkomoisen yllätyksen pudottamalla kovassa semifinaalissa Jimi Koivumäen 3-2. Luokkavoitto meni Miika Berghällille, joka voitti Käen 3-2 oltuaan häviöllä erissä 0-2.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jari KäKi (SS), luokkavoittaja Miika Berghäll (LPTS), kolmanneksi sijoittuneet Jimi Koivumäki (TIP-70) ja Pentti Eerola (SS).

M-1500

Myös tässä luokassa oli 10 pelaajaa, joten oli kaksi viiden pelaajan poolia.

Pate Ikola (1287) oli A-poolin sankari. Nelossijoitetun paikalta eräsuhteiden avulla poolikakkoseksi ja jatkoon! Asian ratkaisi voitto John Enriquezista,  jonka arvioitu rating oli 1500. Ikola voitti myös 100 pistettä korkeammalla olevan Levente Kadarin (1378). B-poolissa Petri Rantanen (1455) hävisi Markku Hauhialle (1298) mutta meni silti jatkoon poolikakkosena.

Pooliykköset kohtasivat jatkokaavion finaalissa. Siinä John Enriquez voitti selvin lukemin 3-0 Christian Kleinin.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Christian Klein (PT Espoo), luokkavoittaja John Enriquez (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Pate Ikola (KoKu) ja Petri Rantanen (Atlas). Edessä palkintoneidot Kamilla ja Sofia.

M-1400

Tässä kilpailujen toiseksi suurimmassa luokassa oli 18 osallistujaa. Jako oli 4+4+5+5+5. Pooleissa oli liikaa yllätyksiä lueteltavaksi eli 14 kpl. Ratingmielessä suurin yllätys (piste-ero 235) oli Lenni Kemppaisen (997) voitto Jouni Pajusesta (1232).

Otto Suokas otti A-poolin ykköspaikan nelossijoitettuna ja Joonas Kokko B-poolin ykköspaikan kolmossijoitettuna. Niinpä he menivät myös jatkokaavion finaaliin asti, koska sinne oli näiden poolien ykköset sijoitettu. Finaalissa Kokko oli parempi 3-0.

Palkintojenjaossa nähtiin pelkästään nuorta voimaa. Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Otto Suokas (PT Espoo), luokkavoittaja Joonas Kokko (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Olli Koli (TuPy) ja Sisu Sammalkorpi (MBF).

M-1350

Ilahduttavasti lauantai-iltana tätä luokkaa lähti pelaamaan 13 pelaajaa klo 17:00. Kaukaiselta tuntuvat ne ajat, kun kilpailujen aikatauluun oli lähes mahdotonta laittaa joku luokka alkamaan klo 16:00. Kovaa teki joskus jopa klo 15:00. ”Ei kukaan halua pelata illalla” oli yleinen asenne. Onneksi tämä on muuttunut.

Pelaajat jaettiin pooleihin 4+4+5. A-lohkossa Mia Kellow (1149) voitti Pate Ikolan (1287) ja vei tältä pooliykkösen paikan. B-poolissa Pascal Gauthier (1135) nousi kolmossijalta ykköseksi. Pienet rating-voitot Aleksej Kolgasta (1240) ja Sisu Sammalkorvesta (1160). Muut kolme pelasivat ristiin ja kuten useimmiten tapahtuu, erässuhteet vastasivat suoraan ratingjärjestystä. Siten Sammalkorpi poolikakkosena jatkoon. C-poolissa Timo Averjanov nousi pooliykköseksi, kun ykkössijoitettu Jouni Pajunen (1232) hävisi sekä Erkki Virralle (1123) että Otta Suokkaalle (1001). Erkki Virta kakkosena jatkoon.

Timo Averjanov voitti jatkokaaviolla kvartassa Pate Ikolan hurjassa ottelussa 3-2 ja sai sen jälkeen Pascal Gauthierista wo:n semissä. Toiselta puolelta finaaliin tuli Erkki Virta, joka voitti Averjanovin poolipelin uusinnassa 3-1. Näiden kahden Virta-Averjanov -ottelun erät menivät tasan 4-4, mutta Virta voitti yhteispisteissä 74-72.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Timo Averjanov (TIP-70), luokkavoittaja Erkki Virta (MBF) ja kolmanneksi sijoittunut Mia Kellow (TIP-70):

Kuvassa toinen kolmanneksi sijoittunut Pascal Gauthier (Smash), joka joutui antamaan wo:n semifinaalissa:

M-1300

Luokan 16 pelaajaa jaettiin pooleihin näin: 5+5+6. Tosin kuuden pelaajan pooli muuttui viiden pelaajan pooliksi, kun yksi pelaaja jäi pois lauantain otteluiden rasittamana. A-poolissa ykkönen vaihtui, kun Sisu Sammalkorpi (1160) yllätti Markku Hauhian (1298). B-poolissa Lenni Kemppainen (997) nappasi voiton Timo Averjanovista (1228), mutta silti Averjanov piti poolikakkosen paikkansa. C-poolissa Joonas Kokko (1144) nousu kolmossijoitetun paikalta pooliykköseksi voittamalla Sami Koivumäen (1269) ja André Küüsvekin (1196).  Koivumäki putosi vallan jatkosta häviämällä myös Küüsvekille.

Jatkokaavio oli Pate Ikolan juhlaa. Finaalissa kaatui Sisu Sammalkorpi 3-0. Jatkokaavion ainoa todella tiukka ottelu oli kvartta, jossa Averjanov voitti Küüsvekin viidennessä 11-9.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Sisu Sammalkorpi (MBF), luokkavoittaja Pate Ikola (KoKu) ja kolmanneksi tullut Joonas Kokko (PT Espoo):

Toinen kolmanneksi tullut Timo Averjanov (TIP-70) sai palkintonsa jo aiemmin:

M-1200

Tässä luokassa oli yhden poisjäännin jälkeen yksi neljän ja yksi viiden pelaajan pooli eli yhdeksän pelaajaa. A-poolissa kärkikaksikon järjestys vaihtui, kun Joonas Kokko (1144) voitti André Küüsvekin (1196) 3-0. B-poolissa Otto Suokas (1001) voitti Sisu Sammalkorven (1160) oltuaan erissä 0-2 tappiolla ja nousi kakkoseksi. Ykkössijoitettu Sammalkorpi putosi jatkosta hävittyään myös Pauli Hellbergille, joka oli niukasti kakkossijoitettu.

Joonas Kokko voitti jatkokaavion semifinaalissa seurakaverinsa Otto Suokkaan 3-0 ja finaalissa jälleen André Küüsvekin pitkässä viisieräisessä (12-10 viides). Juuri lyhyempi ei ollut Pauli Hellbergin ja Küüsvekin semifinaali (2-3).

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut André Küüsvek (Smash), luokkavoittaja Joonas Kokko (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Pauli Hellberg (TIP-70) ja Otto Suokas (PT Espoo).

M-1100

Luokka pelattiin lopulta yhtenä kuuden pelaajan poolina, jonka seitsemäs pelaaja jäi pois. Pelit menivät ratingin mukaan, mutta tuleva luokkavoittaja Markku Merta oli vaikeuksissa ensimmäisessä ottelussaan Jaimielee Enriquezia vastaan. Oli erin 0-2 tappiolla ja tappiolla kai myös seuraavissa kolmessa erässä, jotka voitti 12-10, 11-9, 11-9.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoitunut Elina Veidenbaum (TIP-70), luokkavoittaja Markku Merta (Smash), kolmanneksi tulleet Mirko Paloniemi (NuPS) ja Jaimielee Enriquez (TIP-70).

M-1000

14 pelaajaa jaettiin pooleihin 4+5+5. Yllätysvoittoja on turha luetella, mutta A-poolissa  Roman Tamilin nousi kolmossijoitettuna pooliykköseksi. C-poolissa Martti Kangas nousi nelossijoitettuna poolikakkoseksi. Jatkokaaviossa nähtiin vain yksi tiukka ottelu. Siinä Elina Veidenbaum lopulta väänsi voiton Jukka FIlenistä viidennessä 11-9. William Nguyen oli luokan selvä voittaja. Kuudessa ottelussa vain yksi erätappio ja finaali oli 3-0 Tamilinia vastaan.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Roman Tamilin (PT Espoo), luokkavoittaja William Nguyen (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Elina Veidenbaum (TIP-70) ja Martti Kangas (PeTo).

M-900

Jälleen kaksi viiden pelaajan poolia. Merkittävin tapahtuma pooleissa oli ehkä se, että 10-vuotias Jaimielee Enriquez nousi A-poolin kakkoseksi. Hän hävisi vain Elina Vedenbaumille, jonka hän kohtasi uudelleen finaalissa. Jälleen oli Vedenbaum vahvempi 3-0. Tiukin jatkokaavion peli oli  Enriquezin semifinaalivoitto B-poolin ykkösestä Mirko Paloniemestä. Huikea ottelu päättyi viidennessä 11-9 Enriquezille.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jaimielee Enriquez (TIP-70), luokkavoittaja Elina Vedenbaum (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Mirko Paloniemi (NuPS) ja Hannu Grönlund (Atlas).

M-800

Mukana oli 12 pelaajaa, jotka jaettiin kahteen kuuden pelaajan pooliin. Koska siinä vaiheessa aikataulu tuntui lupaavalta, tehtiin kesken luokan päätös, että kummastakin poolista pääsee peräti neljä pelaajaa jatkokaavioon. Myöhemmin tämä aiheutti suurta hämminkiä kilpailun aikataulussa melkeinpä lauantai-iltaa myöten. Aikatauluun vaikutti sekin, että B-poolissa pelattiin viisi pitkänpitkää viisieräistä ottelua, joista neljässä oli mukana Aku Kaura. HäKi taistelee koko rahalla!

Jatkokaavio oli kova poolikakkosille, sillä sekä Joel Koivumäki että Niko Lehtosaari jäivät semifinaalien ulkopuolelle. Sitten pooliykköset Janne Hietalahti ja Raimo Jokitulppo putosivat semifinaaleissa! Finaalissa poolikolmonen Jaimielee Enriquez voitti toisen poolikolmosen Aku Kauran 3-0, vaikka Kaura johti toista erää 9-5. Sen jälkeen pisteet 6-0 Enriquezille.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Aku Kaura (HäKi), luokkavoittaja Jaimielee Enriquez (TIP-70) ja kolmanneksi sijoittunut Raimo Jokitulppo (LPTS).

Toinen kolmanneksi sijoittunut Janne Hietalahti (PTS Sherwood) sai palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa.

M-700

Valitettavasti tähän perinteiseen kisojen ”pääluokkaan” ei oikein riittänyt osallistujia tällä kertaa. Lopulta kuitenkin koossa oli neljä pelaajaa,  jotka pelasivat mukavan poolin. Olen varma, että seuraavalla kerralla 700-osanottajia on enemmän!

Kuvassa vasemmalta toiseksi tullut Daniel Ilvonen (PTS Sherwood), luokkavoittaja Juuso Anttila (PT Espoo), kolmanneksi sijoittunut Reino Ratilainen (PTS Sherwood) ja neljänneksi sijoittunut mutta myös kolmas palkinto Kamilla Kadar (MBF).

 

JEM-raporttia en halua enää nostaa ylös vaikka puhuin tästä asiasta siinä. Eli kovaa  ja varmasti. Myös läheltä pöytää. Tämä video Münchenin EM-kilpailuista antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä tarkoitin. Natalia Bajor pakotti Annett Kaufmannin juuri tällaiseen peliin ja se oli lähellä päättyä hyvin alatilanteesta 1-3 ja 6-9 lähtien (8-5-johto seitsemännessä). Loistava ottelu  joka tapauksessa.

Miesten peli on hieman erilaista, mutta silti sama laki pätee. On pystyttävä lyömään uudelleen ja uudelleen, vaikka kovat lyönnit tulevat takaisin.

En laita tähän sen suurempia viisauksia. Katsokaa tämä minuutin video! Neljäs ralli on bonusta. Hyvä kämmen hankalassa tilanteessa (8-5 muuttunut 8-10:ksi).

Kolmen vuoden koronatauon jälkeen pääsin vihdoin taas seuraamaan JEMmiä. Vuonna 2020 kisoja ei järjestetty ja 2021 kisat eivät olleet avoinna yleisölle. Pakkohan siis oli Belgradiin matkustaa. Se oli yllättävä ongelma, että lentolippujen hinnat olivat melkoiset Belgradiin. Ei vaikuta miltään suositulta turistikohteelta tästä päätellen.

Matka alkoi tiistaina 5.7.

Tein kyllä valtaisan virheen hyväksyessäni Lufthansan sivun ehdotuksen, jossa Müncheniin saapumisen jälkeen on vain 40 minuuttia aikaa vaihtaa Belgradin lentoon! Eihän siinä ollut mitään järkeä. Kamala riski. Ja riski toteutui heti alussa, kun lento Müncheniin myöhästyi ainakin tuon 40 minuuttia. Niinpä ryntäsin Münchenin kentän portille vain nähdäkseni, että kone oli jo lähtenyt. Tai sen tiedon sain kysymällä.

Alkuperäisen lentosuunnitelman mukaan olisin ollut mukavasti Belgradissa jo kello 16:40. No enpä ollut.

Siinä ei sitten muu auttanut kuin mennä Lufthansan Service Centeriin. Lähellä oleva oli tietysti suljettu ja piti kävellä kilometri auki olevaan Service Centeriin. Siellä oli pitkä jono ja kahdelle auki olevalle luukulle parhaillaan parkkeeranneiden asiakkaiden ongelmat vaikuttivat olevan uskomattoman mutkikkaita. Jono ei liikkunut lähes tuntiin. Mutta kahden tunnin seisomisen jälkeen pääsin kertomaan ongelmani. Se ratkaistiin nopeasti. Lentäisinkin ensin Milanoon ja sieltä sitten vaihto Belgradin koneeseen. Ja tietysti Milanon kone oli heti lähdössä.

En muista, paljonko Milanon lento myöhästyi, mutta Milanon kentällä  piti kuitenkin oleman kova kiire klo 21.05:n Belgradin lennolle. No eihän se lähtenyt silloin. Kone oli jo kaksi tuntia myöhässä. Portti luvattiin antaa klo 21:00. Ei annettu.

Lopulta annettiin edes se tieto, missä siivessä portti on. Mutta lähtö siirtyi ja siirtyi. Lopulta kerrottiin, että kone lähtee neljä tuntia myöhässä noin kello yksi yöllä. Joku italialainen juniorijoukkuekin joutui notkumaan paikalla saman verran.

Kahden maskittoman matkustajan keskellä lensin sitten viimein Belgradiin. Vasemman puoleinen oli iloisesti flunssassa nenän niistämisen perusteella. Kiva juttu!

Belgradiin laskeuduttiin noin kello kaksi yöllä. Uudet seikkailut olivat odottamassa!

Ei tullut matkalaukkua!

Olin osannut pelätä matkalaukkuni puolesta siitä alkaen, kun minut uudelleen reititettiin Milanon kautta. En uskonut, että matkalaukkuni seuraa perässä. Kysyinkin siitä Münchenissä, ja siellä vakuutettiin, että laukku seuraa perässä. No ei seurannut. Odotin ja odotin, eikä laukku tullut. Hyvin samalta näyttävä laukku kyllä tuli, mutta sen ehti siepata joku perhe. Olisi pitänyt mennä varmistamaan, mutta en mennyt. Nyt on siis pelkona se, että oma laukkuni meni heille. Mutta se jää ikuiseksi arvoitukseksi, ellei sitten omaa laukkuani löydy.

Menin tekemään ilmoitusta erittäin askeettisen matkatavarahihnaosaston Lost&Found -tiskille. Totta kai siellä oli edelläni muutama asiakas, joilla oli valtavan monimutkaisia murheita. Niiden selvittelyä odotin 1,5 tuntia. Kun oma vuoroni tuli, virkailija olikin kadonnut! Mutta tilalle tuli epäystävällisen tympeä mies, jonka kanssa olin jo aiemmin keskustellut. Muuten olisin saanut hoitaa asiani ystävällisen naisen kanssa (kts. myöhemmin). No tein kuitenkin katoamisilmoituksen. Mies osoitti ilmoituksessa olevaa puhelinnumeroa ja kehotti soittamaan siihen seuraavana päivänä jostakin syystä. Soitinkin parin päivän päästä, mutta numerossa vain nauha kertoi, että tämä numero ei toimi. Pitää ottaa yhteyttä lentokentän sen ja sen osaston johtajaan. Siis menemällä paikan päälle etsiskelemään moista johtajaa! Enpä mennyt.  Paperissa oli myös email-osoite. Mutta sinne lähettämääni emailiin ei tietenkään vastattu.

Edit: Matkalaukun sain lopulta Suomessa lähes neljä viikkoa myöhemmin! Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Taksikyyti hotellille

Kelo neljä yöllä oli sitten edessä matkustaminen hotellille. Ankealla pimeällä taksialueella kaksi  epäkohteliasta huijaria selittivät, että taksikyyti keskustaan maksaa noin 50 euroa. ”Polttoaine on kallistunut ja netissä olevat tiedot 20 eurosta ovat vanhentuneita” tuli molempien suusta. Se ystävällinen nainen Lost&Found -tiskiltä oli käynyt huikkaamassa perääni ohjeet taksin saamiseen, mutta siinä tilanteessa umpiväsyneenä ohjeet olivat menneet ohi. Palasin  takaisin ja nyt löysinkin Airport taxin kioskin. Siellä kerrottiin hinnaksi 20 euroa ja annettiin sitä vastaava voucher mukaan, jossa oli määränpääni osoite. Kohta tulikin taksi tuomaan matkustajaa lentokentälle, ja sain siitä itselleni taksin. Huijarit ehtivät kysyä, paljonko maksuksi luvattiin. Kun kerroin, että 20 euroa, toinen näistä 40-50-euron miehistä tarjosi kyytiä 15 eurolla. Tämä oli viimeinen kerta, kun törmäsin epärehellisiin takseihin Belgradissa. Tämän jälkeen mittari oli aina päällä ja hinta oikea.

Saapuminen hotellille

Pimeällä kadulla oli vastassa henkilökunnan edustaja, joka ohjasi minut huoneeseeni. Kyseessä oli kahvila, jolla oli myös neljä hotellihuonetta. Huoneeseeni pääsin klo 04:30. Huh! Ensiksi olin väsyneenä pettynyt huoneeseeni, mutta siinä hässäkässä sotkinkin muistikuvaani eräästä toisesta hotellista, josta olin katsonut huonetta. Huone siis vaikutti pieneltä eikä siinä ollut erillistä keittokomeroa jne. Aluksi en löytänyt edes suihkua! Siksi olin erityisen harmissani. Lopulta se löytyi. Seinäksi luulemani olikin suihkun ovi.

Mutta huone oli aivan tavattoman kylmä. Ilmastointi posotti täysillä pakkasilmaa. Siltä tuntui, kun ulkona oli todella lämmintä. Henkilökunnan edustaja näytti, miten lämpöä soi säätää kaukosäätimellä.  Uskoin tarinaa ja laitoin lämmöksi +28 ja menin nukkumaan.

6.7. keskiviikko – ensimmäinen kisapäivä

Valitettavasti heräsin flunssaisena kolmen tunnin unien jälkeen. Minun terveyteni ei kestä ollenkaan ilmastointilaitteista tulevaa kylmää puhuria. Sairastun joka kerta, ja siihen tosiaan riittää muutama tunti. Kävellessäni Stark Arenalle huomasin kurkkuni olevan täynnä  limaa, jota piti yrittää kakoa pois. Oli selvää jo aiemman historiankin vuoksi, että koronasta ei ollut kysymys. Ilmastointilaitteen kylmä viima oli vaan aiheuttanut sen, että nenässä tai nielussa olleet bakteerit/virukset olivat päässeet elimistööni ja saaneet flunssan aikaiseksi.  Todella harmillista, koska tunsin oloni sairaaksi kuuden päivän ajan. Vähän lämpöä, yskää ja nuhaa. Mutta koronaa en ollut levittämässä, joten menin hallille. Siellä taas saattoi normaalisti istua ihan omissa oloissaan. Oloni vuoksi en kauheasti jaksanut videoida ensimmäisten päivien aikana, ja joskus oli vaikea katsellakin otteluita. Univelkaakin oli kauheasti, kun jäi yksi päivä väliin. Mutta se siitä. Onneksi olo oli kuitenkin niin hyvä, että  jaksoi kävellä.

Tässä tyypillinen kävelyni aamulla hallille (nuolet vasemmalle) ja paluu illalla (nuolet oikealle). Hotellini oli siis Vanhan Belgradin puolella ja halli oli Uudessa Belgradissa joen toisella puolella. Idea London oli suosittu myöhään auki oleva ruokakauppa.

Ja reitti Uuden Belgradin puolella:

Stark Areena (kuva vinossa, ei jaksa korjata):

Suomen osalta kilpailut alkoivat kadettipoikien ottelulla Hollantia vastaan. Koska se alkoi klo 09:00, en nähnyt siitä paljoakaan, koska olin myöhässä enkä ollut vielä selvittänyt pöytänumeroitakaan. Pöytänumerot ilmestyivät vasta henkilökohtaisten luokkien alkaessa. Pari erää ja jatkopalloerää saatiin, mutta Hollanti oli hieman liian vahva. Se  päätyi lopulta sijoille 19-20.

Kadettipojat pelasivat myöhemmin toisenkin ottelun lohkossaan, jossa oli ikävä kyllä vain kolme maata. Italialta saatiin vain yksi erä. Myös Italia päätyi sijoille 19-20. Siten lohkossa ei ollut yhtään TOP-16-maata, joten kohtalo oli omissa käsissä. Italia-ottelua en nähnyt, koska oli pakko palata hotellille nukkumaan pariksi tunniksi. Jatkossa Suomi pelasi sijoista 29-37.

Junioripojat aloittivat voittamalla Maltan 3-0. Siitä ei ole paljoa kerrottavaa. Malta jäi luokan viimeiseksi eli päätyi sijalle 37. Toinen ottelu olikin sitten kova taisteluottelu Skotlantia vastaan. Se alkoi meidän kannalta huolestuttavasti, kun Sam Khosravi hävisi Skotlannin ykköspelaajalle Martin Johnsonille 1-3. Aleksi Räsänen hoiteli Jamie Johnsonin (onkohan Martinin veli?) 3-1 ja tasoitti tilanteeksi 1-1. Sitten oli vuorossa tuiki tärkeä kolmospaikkaa pelaavien ottelu. Siinä Lauri Hakaste pelasi rohkeasti ja nappasi 3-2-voiton. Kaksi viimeistä erää 10-12, 15-13!  Suomi siirtyi 2-1-johtoon. Viimeisessä ottelussa Martin Johnson johti viidettä erää jo 7-4, 9-6 ja 10-9 Aleksia vastaan, mutta Aleksi nousi 12-10-voittoon ja Suomi voitti 3-1! Näin Suomi oli ottanut päivän toisen voittonsa. Skotlanti sijoittui lopulta sijalle 36 eli Suomen lohko ei ollut kovin vaikea.

Seuraava video näyttää ottelun loppuhetket:

Junioritytöt voittivat aamulla Islannin 3-0. Islanti jäi viimeiseksi lopputuloksissa eli sijalle 36.  Illan tärkeä ottelu Bosnia-Herzegovinaa vastaan jäi minulta näkemättä. Ottelu lähti kuitenkin hyvin käyntiin siinä mielessä, että Aleksandra Titievskaja johti erin 2-1  Dzana Biogradlicia vastaan, mutta siihen se sitten jäi. Pisteiden valossa Suomella oli kuitenkin mahdollisuudet voittoon, mutta alkupäivinä Suomen peli oli vielä vähän nihkeää. Suomi hävisi 0-3. Bosnia-Herzegovina oli lopputuloksissa sijoilla 21-22.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä olin muuten niin huonossa hapessa ja vielä ihan ulkona tapahtumista, että kirjoitin Facebookiin lopettavani pian JEM-matkat. Ehkä kuitenkin vasta 2025 voisi olla se viimeinen kerta. Vuonna 1982 oli se ensimmäinen kerta.

Illalla ehdin käydä eräässä ostoskeskuksessa ostamassa itselleni vaatteita kadonneiden tilalle.

7.7. torstai – toinen kilpailupäivä

Suomella oli toisena päivänä vain kaksi ottelua.

Junioritytöt pelasivat ensin alkulohkonsa viimeisen ottelun Englantia vastaan.  Suomella olisi voinut olla voittosaumaakin ilman ikävällä pelityylillä pelaavaa Englannin ykköspelaajaa Mari Baldwinia. Sekä Ramona Betz että Aleksandra Titievskaja hävisivät hänelle 0-3. Mutta Aleksandra voitti ilahduttavasti Englannin kakkospelaajan Jasmin Wongin 3-1. Ella Kellow nousi 0-2-tappiotilanteesta 2-2:een Anaya Patelia vastaan, mutta viides erä oli selvä. Näin Suomi hävisi 1-3 ja jäi lohkon kolmanneksi. Jatkossa Suomi pelasi sijoista 29-36. Englannin loppusijoitus oli 15.

Junioripojat pelasivat alkulohkon kärkiottelussa Hollantia vastaan. Etukäteen ottaen Suomella piti varmaan olla mahdollisuutensa, vaikka kova joukkuehan Hollanti oli. Aleksi Räsänen aloitti Hollannin ykköspelaajaa Kas Van Oostia vastaan. Valitettavasti hän hävisi hyvän viisieräisen taistelun.  Sen jälkeen Sam Khosravi ja Lauri Hakaste hävisivät ottelunsa 0-3, ja näin Suomi hävisi suoraan 0-3. Sananen kuitenkin Laurin ottelusta, jossa vastustaja Barry Berben oli myös todella hyvä. Lauri kuitenkin nosti omaa pelitasoaan ottelun aikana kovaa lyövää Berbeniä vastaan eikä antanut periksi. Juuri näin pitää toimia. Pelaajien pitää nostaa Jemmissä itsensä uudelle tasolle vaatimalla itseltä enemmän. Niitä piileviä voimavaroja on usein löydettävissä. Kun pelaa Suomessa vanhoja tuttuja vastustajia vastaan, jää helposti junnaamaan tasolle, joka alittaa oman potentiaalin.

Hollanti sijoittui lopulta hienosti sijalle 15. Suomi pelasi jatkossa sijoista 17-28.

Seuraava video näyttää viimeiset hetket Aleksi Räsäsen ottelusta:

Valitettavasti en jaksanut kuvata enempää tuona päivänä. Olin myös lannistunut, kun kameran jalusta oli jäänyt tulemattomaan matkalaukkuun.

8.7. perjantai – kolmas kilpailupäivä

Kadettipoikien joukkue jatkoi kolmen maan lohkossa Kyproksen ja Moldovan kanssa. Päivä alkoi aamuyhdeksän ottelulla Kyprosta vastaan. Kolmen maan alkupoolin jälkeen Suomi pääsi nyt pelaamaan yhdellä pelaajalla pelannutta joukkuetta vastaan. Ilmeisesti Kyproksen ykköspelaaja oli loukannut aiemmin itsensä eikä voinut pelata. Niinpä Lassi Lehtola otti yhden 3-0-voiton ja kahdesta muusta tuli wo. Tylsää. Parempi olisi ollut saada voitto pelaamalla.  Yhden pelaajan Kypros jäi tietysti luokan viimeiseksi eli otti sijan 37.

Junioritytöt pelasivat neljän maan jatkolohkossa Skotlannin, Luxemburgin ja Viron kanssa. Piti olla kaikki mahdollisuudet ykköspaikkaan ja edelleen jopa sijoitukseen 29. Aamuyhdeksän ottelussa kohdattiin Skotlanti. Kahdella erätappiolla tuli selvä 3-0-voitto. Päivän toinen ottelu Luxemburgia vastaan päättyi sitten pettymykseen. Viro oli voittanut Luxemburgin 3-0, mikä aiheutti lähes pakkovoiton paineet.  Ottelu alkoi hyvin. Ramona Betz meni jo 2-0-eräjohtoon vielä kadetti-ikäistä Enisa Sadikovicia vastaan. Lähellä oli ristiinpelaamista ajatellen yksi voitto, mutta Sadikovic vei kolme seuraavaa erää. Aleksanda Titievskaja hävisi oman pelinsä 1-3. Ella Kellow pääsi omassa pelissään 2-1-eräjohtoon, mutta sekin kääntyi tappioksi. Näin Suomi hävisi puhtaasti 0-3. Se tarkoitti sitä, että Suomen oli voitettava viimeisessä ottelussa Viro 3-0, jotta pääsisi edes eräsuhdevertailuun. Skotlannin lopullinen sijoitus oli 35 ja Luxemburgin 31.

Junioripojat pelasivat kolmen maan jatkolohkossa Tanskan ja Serbian kanssa. Suomi pelasi ensin Tanskaa vastaan klo 19:00.  Ottelu alkoi ohdakkeisesti, kun Sam Khosravi hävisi suoraan 0-3 Patrick Skarsholmille. Ei ollut saumaa. Aleksi Räsänen pelasi sen sijaan komean taisteluottelun hankalaa, vasenkätistä Theo Dyekjaeria vastaan. Aleksi eteni jo 2-0-eräjohtoon, mutta Dyekjaer tasoitti 2-2:een. Aleksi johti sitten viidettä erää 8-6, mutta Dyekjaer tasoitti kahdella syötöllä 8-8:aan ja otti erä- ja otteluvoiton kolmannella syötöllä tilanteessa 10-8. Näin Tanska meni 2-0-johtoon.

Aleksin ottelu:

Lauri Hakasteella oli tämän jälkeen vielä mahdollisuus pitää Suomi elossa. Erän Lauri saikin Cristian David Holdilta, mutta Hold oli kuitenkin liian vahva ja voitti 3-1. Näin Tanska voitti 3-0 ja Suomen mahdollisuudet sijoihin  17-20 menivät. Tanskan lopullinen sijoitus oli 18.

Laurin ottelu:

9.7. lauantai – neljäs kilpailupäivä

Halli oli muuten pahimmillaan todella kylmä rajun ilmastoinnin vuoksi. Olin lähes ainoa, joka siellä sinnitteli T-paidalla, koska lämpimät vaatteet olivat jääneet kadonneeseen matkalaukkuun (myöhemmin kävin ostamassa pusakan). Niinpä pelien  katsominen muuttui lähes kärsimykseksi palelemisen vuoksi (saattoi toki flunssallakin  olla osansa tässä). Oli pakko käydä välillä ulkona lämmittelemässä. Joka tapauksessa kylmyys häiritsi pelien katsomista pahasti.  Videoimiseen ei riittänyt voimia.

Päivä alkoi yhdeksältä (ei  kertaakaan armoa) kahdella Suomen ottelulla.

Kadettipojat kohtasivat jatkolohkonsa toisessa ottelussa Moldovan. Sitä ottelua en juurikaan katsonut juniorityttöjen samanaikaisen paljon mielenkiintoisemman ottelun vuoksi. Suomi voitti 3-0, ja vain nelinpelissä meni yksi erä. Suomi siis voitti jatkolohkonsa ja pelaisi seuraavaksi lohkon sijoista 29-31 Bosnia-Herzegovinan ja Tanskan kanssa. Moldova päätyi sijalle 34.

Bosnia-Herzegovina-ottelu alkoi klo 15.40. Se alkoi lupaavasti, kun Lassi Lehtola voitti ensimmäisen ottelun 3-2.  Leon Viherlaiho hävisi oman ottelun Bosnia-Herzegovinan ykköspelaajalle 0-3. Nelinpelissä oli hyvät saumat, kun Suomi meni 2-0-eräjohtoon. Mutta BIH vei sen lopulta 3-2.  Lopuksi Lassikin hävisi  vastustajan ykköselle eli Benjamin Zijadicille 1-3. Näin Suomi hävisi 1-3 koko ottelun. Bosnia-Herzegovinan lopullinen sijoitus oli 30.

Välähdys Lassin toisesta ottelusta (kaksi ensimmäistä erää vain):

Junioritytöt pelasivat kohtalonottelussa Viroa vastaan. 3-0-voitto piti saada lohkovoiton saamiseksi. Myös eräsuhteen pitäisi olla riittävän hyvä. Ottelu alkoi taas lupaavasti. Ramona Betz siirtyi 2-1-johtoon Vitalia Reinolia vastaan. Mutta niin vain Reinol voitti harmittavasti viidennessä 11-9 tämän kovan väännön. Näin Suomella oli tarjolla vain lohkon kolmostila.  Mutta siitä huolimatta ottelusta muodostui mielenkiintoinen, koska kumpikin halusi tosissaan voittaa.  Ensin Aleksandra Titievskaja voitti äärettömän kovassa ottelussa Arina Litvinovan viidennessä 11-9. Arina johti erin 2-1 ja yritti kaikkensa. Sen jälkeen oli Ella Kellowin vuoro pelata loisto ottelu. Raili Nurga kaatui viidennessä erässä 11-9! Sen jälkeen olikin Ramonan vuoro varmistaa Suomen voitto voittamalla Arina 3-0. Hieno 3-1-voitto Suomelle mutta valitettavasti muuten merkityksetön. Harmillista,  etten jaksanut videoita tätä hienoa ottelua. Jos Ramona olisi voittanut ensimmäisen ottelun 3-1 ja seuraavat kaksi olisivat päättyneet kuten päättyivät, Viro olisi ollut joka tapauksessa lohkoykkönen erillä 14-10. Suomi olisi noussut kakkoseksi (14-14) ja Luxemburg jäänyt kolmanneksi. Nyt Suomi jäi kolmanneksi. Viro sijoittui sijalle 29 ja Luxemburg oli siis 31.

Viimeinen ottelu pelattiin klo 20.00. Vastassa oli Malta,  jonka kanssa ratkaistiin sijat 33-34. Siinä tuli puhdas 3-0-voitto kolmella 3-0-voitolla. Loppusijoitus siis 33.

Junioripojat pelasivat jatkolohkonsa toisen ja viimeisen ottelun Serbiaa vastaan. Tästä ottelusta minulla on vain hämärät muistikuvat jos niitäkään. Olisinkohan ollut kaupassa käymässä. Mutta Suomi voitti komeasti 3-1. Aleksi Räsänen otti kaksi voittoa ja Sam Khosravi yhden voiton. Lauri Hakaste hävisi oman ottelunsa. Näin Suomi sijoittui jatkolohkossaan toiseksi ja jäljellä oli vielä yksi ottelu sijoista 21-24.

10.7. sunnuntai – viides kilpailupäivä

Viimeisenä joukkuekilpailupäivänä Suomella oli vielä kaksi ottelua. Ne pelattiin samaan aikaan.

Kadettipojat kohtasivat viimeisessä ottelussa Tanskan. 3-0-voitolla Suomi olisi ollut sijalla 29, 3-1-voitolla olisi päässyt eräsuhdevertailuun paikoista 29-31. Muuten Suomen sijoitukseksi tulisi 31. Suomelle avautui mahdollisuus, koska Tanska peluutti heidän ylivoimaista ykköspelaajaansa Dominykas Samuolisia vain nelinpelissä.

Ottelu alkoi hyvin, kun Leon Viherlaiho voitti ykköspaikkaa pelanneen Johan Engberg Havsteenin 3-1, ja Suomi siirtyi 1-0-johtoon. Ottelu päättyi hassusti, kun molemmat pelaajat olivat sitä mieltä, että tilanteessa 10-7 Leonin lyönti osui pöytään. Tuomarit eivät tätä noteeranneet vaan tilanteeksi jäi 10-8. Tuloksissa erä päättyy 11-8!

Leonin peli Havsteenia vastaan kolmannesta erästä alkaen:

Seuraavaksi Lassi Lehtola voitti Lasse Fly-Kristensenin 3-1 ja Suomi johti 2-0. Tanskan ykköspelaaja Samuolis tuli nelinpeliin mukaan ja se meni Tanskalle 3-0. Lopuksi sekä Lassi ja Leon hävisivät pelinsä, joten Tanska voitti 3-2 . Leonilla oli 2-1-eräjohto ja 6-5 viidennessä. Näin Tanska otti sijoituksen 29 ja Suomi päätyi sijalle 31.

Leonin toinen ottelu Fly-Kristenseniä vastaan:

Junioripoikien joukkue kohtasi viimeisessä ottelussaan Luxemburgin. Voitolla jaetut sijat 21-22 ja häviöllä sijat 23-24. Sam Khosravi aloitti ottelun Luxemburgin ykköspelaajaa Mael  Van Desseliä vastaan,  jonka ottelusuhde oli 7-2 ennen tätä. Sam pelasi hyvin ja sai ottelun viidenteen erään, mutta sitten ote vähän herpaantui. Luxemburg siirtyi 1-0 johtoon.

Välähdyksiä Samin ottelusta Van Desseliä vastaan:

Aleksi Räsänen tasoitti seuraavassa ottelussa tilanteeksi 1-1 voittamalla Loris Stephanyn 3-2.  Toisen erän voitto 14-12 taisi olla ottelun kulminaatiopiste. Viidenteen siis meni, mutta se oli selvä: 11-1.

Seuraavalla videolla välähdyksiä Aleksin ottelun kahdesta viimeisestä erästä:

Lauri Hakaste hävisi pelinsä Gene Wantzille 0-3 ja Luxemburg meni 2-1-johtoon. Se ottelu ei mennyt Laurilta ehkä ihan putkeen, eikä ole syytä julkaista lyhyttä videota kolmannen erän tapahtumista. Ai niin, Laurillahan oli selkä kipeänä siinä vaiheessa ja oli vaikea pelata. Viimeisessä kaksinpelissä Aleksi hävisi Van Desselille 0-3. Kolmannessa erässä oli vielä vähän toivoa, kun Aleksi johi 7-5. Loput pisteet kuitenkin Van Desselille 6-1. Näin Luxemburg oli voittanut koko ottelun 3-1 ja sen sijoitukseksi tuli jaettu 21-22. Suomi jäi sijoille 23-24. Van Dessel oli liian vaikeasti voitettava. Hän on sijalla 46 ITTF:n U19B-rankingilla.

11.7. maanantai – kuudes kilpailupäivä

Joukkuekilpailuiden jälkeen  jatkettiin heti henkilökohtaisilla luokilla. Koskahan mahtoikaan olla viimeinen kerta, kun tässä välissä oli vapaapäivä, jolloin pelaajille järjestettiin kiertoajeluita ym? Ainakin 2002  Moskovassa vapaapäivä oli vielä käytössä.

Kaksinpeliluokkiin tuli uutena, hyvin tervetulleena uudistuksena 3-4 pelaajan karsintalohkot (vai oliko jo viime vuonna?). Sijoitetut alkoivat suoraan 128 joukossa pääkaaviossa. Hienoa oli sekin, että lohkoista pääsi jatkoon kaksi parasta. Jokainen saa siis vähintään kolme ottelua. Lohkoissa pelattiin ”paras viidestä” -systeemillä ja cup-vaiheessa ”paras seitsemästä” -systeemillä.

Lassi Lehtola aloitti suomalaisten pelit kello yhdeksän kadettipoikien kaksinpelillä. Lassilla oli kolmen pelaajan lohko. Muut pelaajat olivat Peter Alestedt (SWE) ja Francesc Carrera (ESP).  Ensin Lassi kohtasi Ruotsin hopeamitalijoukkueessa nelinpeliä pelanneen Alestedtin, joka pelasi ehkä vähän nokka pystyssä. Lassi sai erän, mutta 1-3-tappio siitä tuli.

Lassin  peli Alestedtia vastaan:

Toisessa ottelussaan Lassi hävisi Carreralle 1-3 pisteiden valossa melko tiukan  pelin, mutta se jäi minulta näkemättä. Kahdella tappiolla Lassi ei selviytynyt pääkaavioon. Sekä Ahlstedt että Carrera hävisivät ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa.

Leon Viherlaihon kadettipoikien kaksinpelin lohkossa pelasivat myös Patrick Skerbintz (AUT), Petter Mortensen (NOR) ja Aaron Sahr (LUX). Leon hävisi ensin Skerbintzille 0-3 ja lopuksi Sahrille 1-3. Mortensenin Leon voitti 3-1. Näin paremmin vain Sahr-ottelun, josta video alla. Luultavasti Sahr oli Leonille tuttu vastus Luxemburgista! Skerbintz voitti lohkon puhtaalla pelillä, mutta muut pelasivat ristiin. Mortensen meni jatkoon parhaalla eräsuhteella (4-3), Leon tuli kolmanneksi (4-4) ja Sahr jäi neljänneksi (3-4) Leon jäi alkulohkoonsa kahdella tappiollaan. Skerbintz voitti jatkokaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa. Muistan hämärästi, että kerran on Suomi joskus ollut paras näissä tasavoittotilanteissa.  Mortensen hävisi sitten pääkaaviossa heti 128:n joukossa.

Leonin peli Aaron Sahria vastaan:

Lauri Hakaste pelasi junioripoikien kaksinpelin karsinnassa kolmen pelaajan lohkossa, jossa hänen lisäkseen olivat  Matthias Danzer (GER) ja Dimitrije Pavlovic (SRB). Danzer on Saksan hallitseva U18-mestari huhtikuulta. Lauri aloitti häntä vastaan ja pelasikin todella hyvin ja ennakkoluulottomasti vaikka hävisi 0-3. Erityisesti kolmas erä oli hyvä. Sen hän hävisi vain 10-12. Danzer voitti pääkaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa. Tulosten valossa Lauri pelasi hyvin myös Pavlovicia vastaan, mutta en nähnyt ottelua: 11-13, 11-13, 11-13. Lauri ei päässyt pääkaavioon, vaan hänen pelinsä päättyivät karsintalohkoon. Pavlovic hävisi heti pääkaavion ensimmäisen ottelun eli 128:n joukossa.

Laurin ottelu Danzeria vastaan:

Aleksi Räsänen pelasi junioripoikien kaksinpelin karsinnassa neljän pelaajan lohkossa,  jossa olivat hänen lisäkseen Yiğit Furkan Şimşek (TUR), Kas Van Oost (NED) ja Georgi Eftimov (BUL). Aleksin ensimmäinen ottelu oli Şimşekiä vastaan. Sen hän voitti vakuuttavasti 3-0 vaikka olikin toista alla 9-10 ja 10-11.

Aleksin peli Şimşekiä vastaan:

Toisessa lohkonsa ottelussa Aleksi pelasi Van Oostia vastaan. Se oli heidän toinen kohtaamisensa. Joukkuekilpailussa Van Oost voitti viidennessä 11-8 ja nyt viidennessä 11-7. Aleksi taisteli rajusti, mutta se ei vaan riittänyt ihan. Paras taistelu käynnistyi ehkä vähän liian myöhään, koska Van Oost meni 2-0-eräjohtoon. Koska Van Oost oli jo voittanut Eftimovin 3-2, tarjolla oli enää lohkon kakkospaikka, koska samaan aikaan Eftimov voitti Şimşekin. Van Oost voitti pääkaaviossa yhden ottelun mutta putosi 64:n joukossa häviämällä seitsemännessä 11-13.

Aleksin ottelu Van Oostia vastaan:

Lohkon viimeisessä ottelussa ratkaistiin sitten toinen jatkopaikka. Aleksin ja Eftimovin välinen ottelu oli hieno pitkän päivän päätteeksi (alkoi klo 19:00).  Aleksilta hieno suoritus, kun hän rutisti 3-2-voiton ja selvisi pääkaavioon. Erätilanteessa 1-1 pelattiin kaksi tärkeää rallia, jotka Aleksi käänsi itselleen: 5-5 ja 7-5.

Aleksin ottelu Eftimovia vastaan:

Sam Khosravi pelasi kolmen pelaajan karsintalohkossa. Hänen lisäkseen lohkossa olivat  Amar Isabegovic (BIH) ja Felix Boehler Thomassen (NOR). Sabegovic-ottelua en nähnyt. Sam voitti sen 3-1. Toisessa ottelussa Sam voitti Thomassenin 3-1 sinnikkäällä taistelulla vaikeuksien jälkeen. Thomas johti erissä 1-0 ja toista erää 9-7 ja 10-9. Thomassen pelasi joukkuekilpailussa Norjan kakkos-kolmospaikkaa ottelusuhteella 1-8. Hän voitti kuitenkin Isabegovicin 3-2 ja meni pääkaavioon kakkosena. Sam oli lohkoykkönen. Thomassen hävisi ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa 128:n joukossa.

Samin ottelu Thomassenia vastaan:

Aleksandra Titievskaja pelasi kolmen pelaajan lohkossa. Muut pelaajat  olivat Evelyn Ungvari (ROU) ja Aikaterini Alexoudi (GRE). Aleksandran ensimmäinen ottelu oli Ungvaria vastaan. Hän pelasi vallan erinomaisesta ja vei ottelun viidenteen erään kovaa romanialaista vastaan mutta hävisi 2-3. Ungvari voitti lohkon ja pääkaaviossa vielä yhden ottelun. Noutaja tuli sitten 64:n joukossa tulevan mestarin Annett Kaufmannin muodossa.

Aleksandran ottelu Ungvaria vastaan:

Toisessa ottelussaan Aleksandra voitti Kreikan Aikaterini Alexoudin 3-1. Toisen erän voitto 15-13 oli varmasti tärkeää. Näin Aleksandra sijoittui lohkossaan toiseksi ja meni pääkaavioon. Alexoudi oli joukkuekilpailussa Kreikan kolmos/nelospelaaja eli pelasi osassa otteluita kolmospelaajana. Aleksandra pääsi kaksinpelissä hyvään vireeseen!

Aleksandran ottelu Alexoudia vastaan (vain viimeinen erä):

Ramona Betzin lohkossa oli neljä pelaajaa. Ramonan lisäksi Foteini Meletie (CYP), Katarina Laura Mihailov (MKD) ja Holly McNamara (SCO). Ramona voitti ensin Holly McNamaran selvästi 3-0. Kyproksen Meletie osoittautui sitten kovaksi peluriksi ja voitti Ramonan 3-0. Meletie on tuttu tyttö siinä mielessä, että hän pelasi Suomea vastaan kadettityttöjen joukkuekilpailussa vuonna 2017 pelattaessa sijoista 33-36. Oli jo silloin kova peluri ja vaikutti lupaavalta. Voitti Carina Englundin 3-1. Meletie hävisi ensimmäisen ottelunsa pääkaaviossa 128:n joukossa. Hän kohtasi Aleksandran lohkon ykkösen eli Romanian Evelyn Ungvarin, jolle hävisi 2-4. Johti erin 2-1 ja hävisi neljännen 10-12.

Ramonan ottelu Meletietä vastaan:

Ramona ratkaisi viimeisessä ottelussa Mihailovin kanssa lohkon kakkossijan ja pääsyn pääkaavioon. Tulin siihen otteluun myöhässä, enkä jostain syystä jaksanut videoida. Olisi pitänyt, että olisi tallentunut neljännen erän loppuhetket Ramonan johtaessa erin 2-1. Ramona oli saanut kämmenratkaisupaikan ja oli suorittamassa pomminvarmaa niittausta, kun tuomari nosti käden pystyyn. Ei mitään syytä. Ei ollut ollut verkkosyöttö (pallo oli elänyt jo monen lyönnin verran) eikä laariin tullut myöskään toisen pöydän palloa. Lopulta Ramona meni kysymään tuomarilta (lohkovaiheessa vain yksi tuomari), mistä on kysymys. Tuomari vain vastasi hymyillen, että hänellä oli käsi pystyssä. Ei kertonut syytä. Tuomari oli joku peluri jostain ex-Jugoslavian maista ja veti selvästikin rankasti kotiin päin. Näin Mihailova voitti erän 12-10 ja viidennen 11-7, kun Ramonaa edelleen häiritsi edellisen erän tapahtumat. Mihailov hävisi pääkaaviossa 128:n joukossa Anna Hurseylle 0-4, joten helppo ei Ramonan tie olisi ollut.

Ella Kellowin neljän pelaajan lohkossa pelasivat myös Christine Kalvatn (NOR), Emma Van Der Zanden (NED) ja Sol Kristinardottir Mixa (ISL). Ella voitti ensin Kristinardottirin 3-0. Erittäin hyvin hän taisteli myös kovaa norjalaista Kalvatnia vastaan mutta hävisi 1-3 ja siinä meni käytännössä jatkopaikka. koska Van Der Zanden oli niin kova. Hänelle Ella hävisi 0-3 ja tie päättyi karsintalohkoon. Kalvatn putosi pääkaaviossa vasta 64:n joukossa niukasti 3-4. Van Der Zanden hävisi 128:n joukossa tulevalle pronssimitalistille Wrobelille 0-4.

Suomalaiset pelasivat vielä yhden ottelun iltamyöhään klo 20.30.  Lauri Hakaste ja Ella Kellow pelasivat juniorien ottelun sekanelinpelin karsinnassa. Vastassa oli kova pari Valentyn Yunchyk/Emilija Riliskyte (UKR/LTU). 2-3-tappio oli tuloksena, mutta pisteet olivat tiukat: 10-12, 12-10, 6-11, 11-9, 8-11. Päivä oli ollut niin raskas, että en edes muista, huomasinko jäädä katsomaan tätä ottelua.

12.7. tiistai – seitsemäs kilpailupäivä

Aleksi Räsänen ja Aleksandra Titievskaja pelasivat 128:n joukossa Serbian paria Dusan Ezmar/Radmila Tominjak vastaan. Ottelusta muodostui dramaattinen. Aleksi ja Aleksandra pelasivat alussa mainiosti ja menivät jo 2-0-eräjohtoon. Kolmannessa erässä sama tahti jatkui ja he johtivat 6-3 ja vielä 7-5. Serbialaiset ottivat aikalisän 6-3:ssa ja aika käärmekeitot valmentaja heille juotti, koska he veivät seuraavat pisteet 7-1 ja menivät 10-7-johtoon.  Aleksi ja Aleksandra nousivat vielä jatkoille, mutta erä meni 12-14. Neljännessä erässä tilanne vaikutti taas mukavalta, kun he menivät 10-5 johtoon. Viisi ottelupalloa. Serbialaiset veivät kuitenkin seuraavat pisteet 7-0 ja ottivat erävoiton 12-10. Viidennessä serbialaisten peli oli niin vahvaa, että he voittivat 11-5.  Iso pettymys mutta erityisesti nelinpeli on vaan usein tällaista. Useimmiten olennaista on se, että pitää yrittää voittaa itse piste eikä odottaa, että vastustaja tekee virheen. Mutta niinpä Lin Gaoyuan johti äskettäin Budapestissä Tomokazu Harimotoa 3-2 ja 10-5 sekä seitsemättä erää 9-4 mutta hävisi.

Aleksin ja Aleksandran sekanelinpeli:

Sam Khosravi ja Ramona Betz aloittivat junioreiden sekanelinpelin voitolla 128:n joukossa. He voittivat Unkarin parin Wei Chen Yu/Dorina Hudak 3-1

Samin ja Ramonan nelinpelin viimeiset hetket:

Sam ja Ramona kohtasivat 64:n joukossa todella kovan parin eli Kroatian parin Ivor Ban/Hana Arapovic. Ban oli sijoitettu poikien kaksinpelissä sijalle 10 ja Arapovic tyttöjen kaksinpelissä sijalle 6. Hyvin Sam ja Ramona kuitenkin taistelivat vaikka hävisivät 1-3. Viimeisessä erässä he vielä johtivat 3-0 ja 4-2, mutta tuomari tuomitsi siinä tilanteessa heidän syötöt vääriksi. Videon perusteella Ramona ehkä laski pallon pöydän alapuolelle 3-0-syötössä ja Samin syöttö osui ensin väärään pöytäpuoliskoon 4-2-syötössä. Vai näkeekö joku videolta jotain muuta? Ban ja Arapovic menivät lopulta semifinaaleihin asti ja saivat pronssimitalit.

Samin ja Ramonan peli Bania ja Arapovicia vastaan:

Kadettien sekanelinpelissä minulta jäi paljolti näkemättä Leon Viherlaihon ja Latvian Aleksandra Jersovan ottelu Belgian paria Charler Janssens/Lilly Laffineur vastaan 128:n joukossa. Belgialaiset voittivat tasaisen ottelun 3-1. Valitettavasti ottelusta ei ole videota, mutta salissa vaan tapahtui liikaa koko ajan. Belgialaiset hävisivät seuraavan ottelun 2-3 64:n joukossa. Se oli valtaisa ottelu, jossa he johtivat erin 2-0 mutta kaksi viimeistä erää 12-14, 10-12.  Jerseyn ihmetyttö Hannah Silcock oli toisella puolella.

Lassi Lehtola pelasi kadettien sekanelinpeliä Norjan Elsa Bornøn kanssa. He hävisivät 0-3 mutta laittoivat silti aika koville parin Thomas Laruelle/Nina Nemethova (BEL/SVK).  Laruelle/Nemethova  hävisi seuraavan ottelun 64:n joukossa 0-3.

Lassin ja Elsan sekanelinpeli:

Lassi Lehtola ja Leon Viherlaiho panivat kadettipoikien nelinpelissä 64:n joukossa norjalaiset vastustajansa, Michael Farnes ja Petter Mortensen, lujille, mutta ottelu kääntyi 9-11-tappioon viidennessä erässä.  Toinen tai kolmas erä olisi saanut tulla suomalaisille: 12-14, 11-13. Norjalaiset hävisivät seuraavan ottelunsa 32:n joukossa.

Lassin ja Leonin nelinpelin viides erä:

Mutta muuten Belgrad oli mukava kaupunki kävellä. Paitsi liikenteen melu ja isot nopeudet vähensivät nautintoa. Belgradilla ei taida olla ohimenoteitä eikä kehäteitä. Kaikki liikenne menee keskustan läpi ja usein kovalla nopeudella. Sellaista ei näe esimerkiksi Budapestissa tai Prahassa muistaakseni.  Autoilijat antavat kyllä yleensä tietä, jos pyrkii suojatielle. Silti pitää olla tarkkana. Erityisesti silloin, kun tielle liittyy takaa viistosti toinen tie. Kerran olin jäädä auton alle, kun auto tuli huoltoaseman pihalta ja viistosti oikealta takaa. Luulin kuljettajan huomanneen minut, kun auto tuli aika hiljaa. Niinpä astuin suojatielle, jolloin kuljettaja kiihdytti autoaan. Ehdin juuri hypätä taaksepäin, ja kuljettajakin pysäytti autonsa viimein minut nähtyään. Avasi sitten ikkunan jatkaessa ajoaan ja ilmeisesti huuteli anteeksi tms. Tämän jälkeen olin tooodella varovainen.

Serbiassa muuten tupakoidaan todella paljon. Niin naiset kuin miehet. Alaikäisten en kuitenkaan nähnyt tupakoivan.

Yhdetkään avoimessa tilassa olleet liukuportaat eivät toimineet. Aina piti nousta portaat ihan itse. Oli sellainen tunne, etteivät ne ole toimineet kymmeniin vuosiin.

TIP-70:n mestarijoukkue.

Koronavuosien jälkeen Suomen – Viron naisten liiga pystyttiin viimein järjestämään. Siitä jäi upeat muistot. Mahtava tapahtuma!

Yhteissarjan lyhyt historia

Vaikka tapahtuma olikin historiallinen nykyisten pelaajasukupolvien kannalta, kyseessä ei ollut yhteissarjan ensimmäinen kerta.

Yhteissarja pelattiin  ensimmäisen kerran jo kaudella 2000/2001 eli yli 20 vuotta sitten. Silloin sarja pelattiin kaksinkertaisena. Viron joukkueet kävivät Suomessa pelaamassa Suomen joukkueita vastaan Tuulimäessä syksyllä ja Suomen joukkueet Viron joukkueita vastaan Virossa keväällä. Suomen joukkueet voittivat vain yhden ottelun Viron joukkueita vastaan.  Mitalijoukkueet: 1) Aseri, 2) Kalev,  3) Narva.

Yhteissarja pelattiin toisen kerran 2001/2002.  Suomen ja Viron joukkueet kohtasivat toisensa vain kerran eli maaliskuussa Ruskeasuolla. Mitalijoukkueet olivat samat kuin edelliselläkin kerralla: 1) Aseri, 2) Kalev,  3) Narva.

Kolmannella kaudella 2002/2003 yhteissarjan perinne sitten päättyi. Suomen Pöytätennisliitto ilmoitti 14.4. Viron liitolle, että suomalaiset joukkueet eivät ole tänä vuonna halukkaita osallistumaan suomalais-virolaiseen naisten yhteissarjaan. Perusteluksi tarjottiin työesteitä jne. Liki kuukauden kestäneissä  neuvotteluissa ei onnistuttu löytämään sopivaa päivämäärää yhteisturnaukselle, jotta kaksi viimeistä kautta toiminut yhteisliiga olisi voinut jatkua.

Eipä silloin osannut arvata, että kestää 20 vuotta, ennen kuin päästään kokeilemaan yhteissarjaa uudelleen!

Yhteisturnaus Tallinnassa 11.6.2022

Suomen neljä joukkuetta matkasivat Tallinnaan lauantaiaamuna klo 7.30 lautalla. Perillä oli odottamassa Jarmo Siekkisen järjestämä pieni bussi, johon koko joukko turisteineen  mahtui. Meitä oli yhteensä 19 henkilöä. Bussi suuntasi suoraan Koplin pöytätennissalille. Sinne oli laitettu neljä pöytää eli jokainen ottelu pelattiin yhdellä. Tilaa oli siten aika mukavasti, mutta se vähensi mahdollisuuksia ehtiä aiempaan laivaan kuin 22.30-laivaan. Lämmittely oli aika haasteellista, kun pelaajia oli 30 ja käytössä neljä pöytää.

Ennen pelien alkamista otetusta ryhmäkuvasta puuttuvat jostain syystä Jannika Oksanen , Pihla Eriksson ja Aleksandra Titievskaja:

Virolaiset järjestivät turnauksen erinomaisesti. Pöydän takana oli Marko Männik, joka kuulemma järjesti ensimmäisen kerran tällaisen sarjaturnauksen. Mutta hyvin sujui! Arvokkuutta tapahtumalle toivat tuttuun tyyliin virolaiset tuomarit tummissa puvuissaan. Se kuvasti sitä, kuinka järjestäjät arvostivat turnausta.

Tässä kuvassa yleisnäkymää salista. Tunnelma oli hyvä ja kannustus raikui!

Hallin yläkerrassa on Erik Lindmäen vetämä pingiskauppa. Alakerrassa on pukuhuoneiden  ja pelihallin lisäksi ainakin tämä oleskeluhuone, jossa on hyvä ruokailla:

Ruokailu oli järjestetty erinomaisesti. Viron liiton uusi puheenjohtaja Priit Lehtlaan oli itse keittänyt makoisan kana- ja kasvissosekeiton, joita kumpaakin oli tarjolla iso kattilallinen. Oli myös leivät, hyvät levitteet jne. Erinomaista! Aika lähellä oli kauppakin, jossa jotkut ehtivät käydä ostoksilla.

Kuvassa ruokatarjoilu, josta sai itse käydä hakemassa ruokaa:

Tähän maitokannuun sai laittaa vapaavalintaisen summan ateriasta, jos niin hyväksi näki. Toivottavasti muutkin kuin minä muistivat laittaa siihen jotakin!

Tässä vielä yleisosuuden lopuksi kuva salista toisesta suunnasta:

Turnauksen joukkueet

Yhteisliigan sääntöjen mukaan yhdessä ottelussa sai pelata yksi pelaaja, joka ei edusta kyseistä seuraa.

Suomen joukkueet:

Viron joukkueet:

Peliasut

Useampi virolainen kysyi, voiko Suomessa todella pelata sarjaa ilman yhtenäisiä peliasuja. Turnauksen säännöissä oli kuulemma maininta, että jokaisella joukkueella pitää olla samat pelipaidat. Virolaiset noudattivat tätä sääntöä tietysti kirkkaasti kuten aina.  Sen sijaan yhdelläkään Suomen neljästä joukkueesta ei ollut samat pelipaidat. Tässä asiassa pitää ryhdistäytyä niin, että pelaajatkin osaavat pitää huolta siitä, että pelikassiin tulee oikea pelipaita. Sarjaotteluissa pitäisi olla sääntö, että joukkueilla pitää olla samat pelipaidat. Ei riitä, että on seuran paita. Sen pitää olla myös väreiltään sama kuin muilla. Ja kaikki Stigan treenipaidat jääköön kaappiin, kun lähdetään sarjapeliin. Tai ainakin ne vaihdetaan pois, kun ottelu alkaa. Aikanaan Suomi erottui pukeutumisessa kaikista muista maista jopa JEM-tasolla. SPTL:n komerosta kaivettiin erilaisia Stiga-paitoja 20 vuoden ajalta. Jokaiselle pelaajalle omansa. Valmentajalle ei riittänyt. Tällainen asia ei voi olla sen ihmisen vastuulla, joka järjestää koko tapahtuman (tässä tapauksessa Jarmo). Kulttuurin on muututtava. Ensi kauden yhteisliigaan otettakoon vain ne joukkueet, jotka sitoutuvat hankkimaan yhtenäiset pelipaidat koko joukkueelle. Myös lainapelaajille.

Turnausstriimi YouTubessa

Kunkin kierroksen mielenkiintoisimmat ottelut voi nähdä turnausstriimistä, jonka kesto on 7 tuntia 12 minuuttia. Valitettavasti käytössä oli vain yksi kamera, mutta silti useimmat mielenkiintoiset (tasaiset) ottelut pääsivät mukaan.

Muutamasta ottelusta tulee myöhemmin myös erillinen video.

Turnauksen tapahtumat

Tässä käyn läpi tärkeimmät tapahtumat kierros kierrokselta.

Ensimmäinen kierros

Narva voitti MBF:n 3-0, vaikka Jannika Oksanen johti erin 2-0 Arina Litvinovaa vastaan.

Kalev voitti PT Espoon 3-0, kun Aleksandra Titievskaja hävisi hieman yllättäen Pille Veesaarelle 1-3. Joku saattaa muistaa Pillen junioriajoilta nimellä Pille Hiiu. Alisa Sinishinillä oli mahdollisuutensa Sofia Geroiskajaa vastaan, kun hän hävisi 1-3-tappiossa neljännen erän hyvän taistelun jälkeen 10-12.

PT Vantaan 0-3-tappio Taltechille oli melkoinen yllätys. Annigrete Suimets osoitti, että kovasti voi kehittyä vielä juniorivuosiensa jälkeenkin. Jo pitkän Star-uransa aikana hän väläytteli potentiaaliaan, mutta vasta nyt  21-vuotiaana hän on puhjennut kukkaan Vallut Vainulan valmennuksessa. Nyt hän voitti Ella Kellowin 3-2 (viides erä 12-10). Taltechin ykköspelaaja Airi Avameri ei voinut kuulemma pelata, koska hän on tekemässä uutta sopimusta Saksaan, joten hän ei voi samaan aikaan pelata toisen maan sarjaa.

TIP-70 voitti Maardun 3-0. Marina Donner voitti Maardun ykköspelaajan Alina Jagnenkovan 3-0.

Toinen kierros

PT Espoo hävisi Narvalle 0-3. Aleksandra Titievskaja hävisi Arina Litvinovalle 1-3 voitettuaan ensimmäisen erän lupaavasti.

MBF ja Kalev pelasivat ikuisuusottelun. Kolme viisieräistä ja yksi neljäeräinen. Kalev voitti lopulta 3-2, vaikka MBF oli jo johtanut 2-0. Jannika Oksanen voitti Pille Veesaarin 3-2 ja Pihla Eriksson Merje Aasin 3-2. Mia Kellow pelasi loistavasti Sofia Geroiskajaa vastaan ja näytti jo ratkaisevan ottelun johdettuaan erin 2-1. Kaksi seuraavaa erää kuitenkin Geroiskajalle 6-11, 9-11 ja Kalev kavensi 2-1:een. Lopuksi MBF kärsi kaksi katkeraa tappiota. Jannika Oksanen hävisi Merje Aasille 1-3 ja Pihla Eriksson Pille Veesaarelle 0-3.

TIP-70 voitti Taltechin 3-0. Jokainen ottelu 3-1.

PT Vantaa hävisi Maardulle 1-3. Anna Gavrilova voitti Marina Verengofin 3-0 ja piti tiukalla myös Alina Jagnenkovaa, joka  voitti lopulta viidennessä 11-6.

Kolmas kierros

PT Vantaalla ei ollut mahdollisuuksia Narvaa vastaan, kun Ella Kellow lepäsi. Anna Gavrilova hävisi mielenkiintoisessa ottelussa Arina Litvinovalle 1-3. Narva voitti 3-0.

TIP-70 jatkoi 3-0-voittojaan. Luo Yumo oli kuitenkin vaikeuksissa Pille Veesaaren kanssa, kun ottelu meni viidenteen 2-0-eräjohdon jälkeen. Mutta hän pelasi rautahermoisesti ja pelasti pari Veesaaren ottelupalloa ja voitti lopulta 13-11.

MBF hävisi yllättäen Taltechille ja jopa suoraan 0-3, mutta Pihla Eriksson lepäsi tämän ottelun. Ildiko Kadar hävisi hurjan taisteluottelun Annigrete Suimetselle 2-3 (viides 10-12).

Kolmen 3-0-ottelun lisäksi tällä kierroksella pelattiin huikea 3-2-ottelu, jossa voittajaksi selvityi PT Espoo, joka kaatoi Maardun 3-2. Maardun edettyä 2-1-johtoon PT Espoo yltyi erinomaiseen taisteluun. Ensin Aleksandra Titievskaja tasoitti tilanteeksi 2-2 voittamalla Alina Jagnenkovan 3-1.  Viimeisessä ottelussa Alisa Sinishin kohtasi Ksenia Braginan. Hän näytti jo voittavan ottelun puhtaasti 3-0 johdettuaan erin 2-0 ja kolmatta erää 8-5 ja 9-8. Mutta viidenteen erään se meni. Siinä Bragina näytti jo vievän Maardun voittoon johtamalla 5-1. Sinishin ei kuitenkaan luovuttanut ja otti loput pisteet 10-2! Näin hänelle arvokas 3-2- voitto ja PT Espoolle hieno 3-2-kokonaisvoitto.

Neljäs kierros

Puhtaan pelin joukkueet TIP-70 ja Narva ratkaisivat mestaruuden tässä viimeisen kierroksen keskinäisessä kamppailussa. TIP-70 voitti 3-0, mutta ottelu oli valtavan upea pallo pallolta. Ensin Marina Donner ja Arina Litvinova esittivät loistavaa peliä. Litvinova vei sen viidenteen erään, mutta siinä Donnerin kokemus voitti. Erä Donnerille 11-8, ja TIP-70 siirtyi 1-0-johtoon. Erätilanteessa 1-1 Litvinovalla oli jo 10-7-johto kolmannessa erässä, mutta Donner voitti 12-10! Toisessa ottelussa Maria Girlea kohtasi Viron ykkösjuniorin eli Vitalia Reinolin (Litvinova on kakkonen). Ottelu oli erinomaisen tasokasta pöytätennistä. Molemmat pelasivat hienosti. Girlea voitti kuitenkin suoraan 3-0 ja vei TIP-70:n jo 2-0-johtoon.  Tuntui siltä, että Luo Yumo sinetöi mestaruuden kolmospelaajien ottelussa. Hänen vastustajansa oli Maria Zavronkova, joka on Viron kadettiykkönen ja junioriviitonen. Ensimmäisen erän Luo Yumo voittikin, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Zavronkova meni 2-1-eräjohtoon ja neljännen erän Luo Yumo voitti jännittävästi 12-10. Viidettä hän johti jo 4-0, mutta Zavronkova nousi 5-4-johtoon. Kylmän rauhallisesti Luo Yumo kuitenkin nappasi viidennen erän 11-8 ja varmisti TIP-70:n mestaruuden.

Kalev ja PT Vantaa pelasivat pitkän ottelun, jonka Kalev käänsi lopussa voitokseen 3-2. PT Vantaa oli jo lähellä mennä 2-0-johtoon. Anna Gavrilova voitti Sofia Geroiskajan 3-0 ja Ella Kellow johti Pille Veesaarta 2-1 mutta hävisi sitten 2-3. Aleksandra Seppänen taisteli hienosti puolustuspelaaja Merje Aasia vastaan mutta hävisi 1-3.  Näin Kalevilla jo 2-1-johto.  Ella Kellov paukutti sen jälkeen komean 3-0-voiton Sofia Geroiskajasta. Tilanne 2-2! Viimeisessä ottelussa Anna Gavrilova ei kuitenkaan pystynyt voittamaan Pille Veesaarta vaan hävisi 1-3.

PT Espoo hävisi Taltechille yllättäen suoraan 0-3. Aleksandra Titievskaja hävisi heti alussa Annigrete Suimetselle 2-3. Viides 9-11. Suimets oli aika kovahermoinen pelaaja tässä turnauksessa. Kolme voittoa viidennessä: Ella Kellow (viides 12-10), Ildiko Kadar (viides 12-10) ja Titievskaja (viides 11-9).

Maardu pelasi jälleen pitkän ottelun hävitessään MBF:lle 2-3.  Alina Jagnenkovalle tietysti kaksi voittoa, mutta MBF otti tarvittavat voitot Ksenia Braginasta ja Polina Staroverovasta.

Sarjataulukko

Tässä on järjestäjien antama tulostaulukko korjattuna (Narva oli laitettu voittamaan TIP-70 3-2, vaikka sarjapisteet olivat oikein):

Sarjataulukko vielä aukikirjoitettuna:

TIP-70 mestari!

TIP-70:n joukkue osoittautui turnauksen ehdottomasti parhaaksi joukkueeksi. Muuten mitalit jakaantuivat kuten ne jakaantuivat kaksi kertaa aiemminkin 20 vuotta sitten. Hopeaa Narvalle ja pronssia Kaleville. Edellisillä kerroilla järjestys oli vain toinen. Kalevin Merje Aas pelasi muuten toisella kaudella 2001/2002 Aserin mestaruusjoukkueessa. Muuten pelaajat olivat vaihtuneet.

Kuvassa mitalijoukkueet. Vasemmalta hopeajoukkue LTK Narova (Sofija Petrova, Maria Zavronkova, Arina Litvinova, Vitalia Reinol), kultamitalijoukkue TIP-70 (Marina Donner, Maria Girlea, Luo Yumo) ja pronssijoukkue LTK Kalev (Merje Aas, Pille Veesaar, Sofia Geroiskaja):

Suomen ja Viron yhteisliigan tulevaisuutta ajatellen oli erinomainen asia, että suomalainen joukkue voitti mestaruuden. Se lisää liigan kiinnostavuutta myös tulevaisuudessa. Kahtena ensimmäisenä kautenahan Viron ja Suomen joukkueiden väliset ottelut menivät Virolle 42-2.  Nyt  virolaisille jäi tavoitteeksi pokaalin tuominen Viroon ja Suomella riittää intoa hakea pokaali jälleen tänne. Vaikka pokaali ei ollutkaan nyt kiertopalkinto.

Turnaus osoittautui erinomaisen tärkeäksi 

Tätä turnausta todellakin tarvitaan. Suomeen on vaikea luoda naisten mestaruussarjaa, ellei tuoda monta ulkomaalaista vahvistusta. Mutta onko siinä sittenkään järkeä nykyisellään? Turnaus kokosi mukavasti yhteen valtaosan Suomen naispelaajista. Tallinnan matka huipensi kaiken. Tunnelma oli erinomainen. Tallinnassa ehdittiin käydä syömässä. Valtaosa tuli Vapianoon, jonne minun ryhmäni löysi Ellin loistavan navigoinnin tuloksena. Laivalla käytiin hyvät keskustelut ja hyvä tunnelma säteili vielä satamassakin. Jatkoa tarvitaan ehdottomasti!  Tämä oli tärkeimpiä hetkiä ainakin Suomen pöytätenniksessä pitkiin aikoihin. Jotain suurta ja pysyvää saattoi syntyä. Näin ainakin toivon! 20 vuotta sitten yhteissarja luhistui Suomen täydelliseen amatööriyteen. Pelaajat eivät harjoitelleet vakavasti, eikä seuroissa ollut todellista motivaatiota asiaan. Silloinhan (2003) Viron liiton sivuilla kyseltiin seuroilta:

”Seurojen mielipiteet ovat tervetulleita siitä, onko Viron-Suomen yhteisliigaan osallistumisessa Viron kannalta katsottuna hyötyä tai tulevaisuutta.”

Nyt on sellainen tunne, että sarja oli Vironkin naisille hieno kokemus. Mukana ei tarvitse olla kaikki maajoukkuepelaajat. Jatkoa siis varmasti seuraa!

Satamaan ajo

Laivamme Helsinkiin lähti klo 22.30,  joten meillä oli kolmisen tuntia ylimääräistä aikaa ennen laivan lähtöä. Taksien saaminen oli niin hankalaa, että turvauduimme virolaisten kyyteihin. He ajoivatkin ystävällisesti koko tiimin satamaan omilla autoillaan. Ylimääräinen aika meni syömisen (Vapiano) ja shoppailun merkeissä.

Lopuksi

Lopuksi haluan esittää isot ja lämpimät kiitokseni Jarmo Siekkiselle, jonka ideoima yhteissarja oli. Viron liitto lähti heti mukaan. Lukemattomat ovat ne puhelinsoitot ja emailit, jotka Jarmo viimeisen 2-3 vuoden aikana tarvitsi saadakseen kaiken kasaan. Hän teki todella ison työn asian hyväksi. Yhteydenpito pelaajiin, kotimaisen turnauksen järjestäminen, laivamatka 18 ihmiselle, bussin järjestäminen satamaan, asioista sopiminen Viron liiton kanssa. Jne jne. Oli myös tärkeää, että ensimmäinen FIN-EST-turnaus järjestettiin Virossa, koska virolaisten kykyyn järjestää turnaus arvokkaasti voidaan luottaa.

Kaudella 2022/2023 sitten uusiksi! Ehkä mukaan uusiakin kuvioita? 1. divisioona? Sellaista puhetta kuitenkin oli, että on hyvä, että turnaus vie vain kaksi päivää. Eli yksi päivä maan sisäisille peleille ja toinen päivä toisen maan joukkueita vastaan. Eli ei tarvita kaksinkertaista sarjaa.  Mutta entäs sitten jos myös Latvia ja Liettua tulisivat mukaan? Itse olen iloinen juuri nyt pelkästä FIN-EST-sarjasta.

Luulen muuten, että kesäkuun alku on hyvä hetki yhteisturnaukselle. Mukava kauden päätös kesäsäässä. On mukava matkustaa!

 

 

 

 

 

Harvassa kilpailussa STARUMMERin lisäksi palkintoneitoja  tai -enkeleitä on ollut jopa kolme! Tai neljä johon päästiin sunnuntaina!

Kolmen vuoden tauon jälkeen STARUMMER pystyttiin taas järjestämään. Tiedossa oli, että virolaisia joukkueita tuskin tulee muiden kiireiden vuoksi. Pieni jännitys olikin siinä, riittääkö suomalaisia pelaajia mukavaan kilpailuun keskellä kiireistä toukokuuta. Tavoitteena oli 80 pelaajaa ja lähelle päästiinkin. Ilman poisjääntejä olisikin tullut tasan 80, mutta lopulta pelaajia oli mukavat 76. Seuroja oli edustettuna 23.

Koska kilpailut olivat tavallista rauhallisemmat, pystyttiin pelaamaan isoja pooleja. Erityisesti sunnuntaina. Huippuna kilpailujen ehdoton pääluokka M-700, jossa yhdeksän osallistujaa pelasivat kolmella pöydällä yhden ison poolin.

Sunnuntaina pelattiin vain kaksi ryhmää. Klo 9 ja 14. Toinen ryhmä alkoi siis tuntia tavallista myöhemmin, jotta yhdeltä alkavaksi aiottu naisten kaksinpeli olisi ehditty pelata valtaosin alta pois samalla, kun kello 9:n luokat olisi saatu pelattua rauhassa loppuun. Kolmen ryhmän vetäminen myös sunnuntaina on osoittautunut vähän liian raskaaksi käytettävissä olevalle organisaatiolle. Mutta sittenhän kaikki rahaluokat pitikin perua vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Myös NK. Siten oli mahdollista laittaa M-2000 alkamaan jo klo 13, koska oli helppo työ kysyä jokaiselta osallistujalta suostumus tähän siirtoon. Joka tapauksessa kahden ryhmän systeemi ”9 ja 14” -ryhmillä teki mahdolliseksi isojen poolien käytön. M-700 pelattiin yhdeksän pelaajan poolina, M-1100 seitsemän pelaajan poolina jne. Luulen, että jatkossakin sunnuntaina on vain nämä kaksi ryhmää, elleivät sitten pelaajamäärät nouse kovasti.

Kilpailuissa vallitsi mukava tunnelma, ja monet sanoivat, että on hienoa, että kilpailuja järjestetään säännöllisesti. Kyseltiin jo ensi syksyn kilpailuista. Koska osanottajia ei ollut yli sataa virolaisten puuttumisen vuoksi, aikaa oli myös rupatteluun eikä ollut kauhea kiire koko ajan. Ei aina tarvitse olla kaikki pöydät käytössä ja kauhea hurlumhei!

Jälleen on pakko todeta STARPRIL-raportin tapaan, että kovin vähän on aktiivisia yli 1800-pelaajia mitä tulee kilpailuissa käymiseen. Nyt mukana oli viisi pelaajaa, joilla on ratingia vähintään 1800:

2063 Pullinen Leonid
1909 Khosravi Joonatan
1894 Räisänen Andrei
1853 Räsänen Elmo
1818 Rahikainen Jussi

Leikkuri-ratinglistan mukaan tällaisia pelaajia on Suomessa 159. Sadasta parhaasta ainoastaan Leonid Pullinen osallistui. Ajat ovat tosiaan muuttuneet 1990-luvun jälkeen tässä suhteessa! Aktiivisia naispelaajia on sitten ihan hirmuisen vähän. Voi olla, että korona-ajan piristykseksi otetut rahapalkintoluokat poistuvat Starin kisojen ohjelmasta kaudella 2022/2023 paitsi silloin, jos tiedossa on ison virolaisjoukkueen osallistuminen. Kun ei vaan ole kiinnostuneita pelaajia riittävästi.

Ehdottomasti jatkossa pyritään siihen, että pelaajat jakaantuvat niin moneen luokkaan, että pooleja on max neljä/luokka. Sillä tavalla on on aika vaivatonta vetää kahdeksan pelaajan jatkocup,  kun tuomareita ei tarvitse niin paljon. Luokka pelataan ytimekkäästi! Siksi kussakin ryhmässä pitää olla ehkä kolme luokkaa, jotta tähän päästäisiin silloinkin, kun kaikki 12 pöytää ovat käytössä. Siis neljä pöytää/luokka. No eihän tällaiseen ideaalitilanteeseen päästä kuin silloin, kun osallistujia olisi tulossa niin paljon, että voi vähän karsiakin.

HäKi on aktiivinen ja tekee hurjaa tulosta

Hämeenlinnan HäKi on noussut aktiivisimpiin etelän seuroihin, kun aktiivisuutta mitataan kilpailemisella. Melkein jokaiseen kilpailuun löytyy 4-6 pelaajan innokas joukko. Kuvassa HäKi:n kilpapelaajien ydinryhmä. STARUMMERissa oli mukana myös Ville Rantanen, mutta tässä kuvassa ovat vasemmalta Jukka Filen, Raimo Peuranen, Aku Kaura, Ilpo Salo (kiitos kuvasta: Aku Kaura):

Mikä ilahduttavinta, kuvan pelaajat pyrkivät myös kehittymään, vaikka eivät ihan nuorimmasta päästä olekaan. Tulosta myös syntyy, kun tekniikka paranee. HäKi:n treeneissä on kuulemma vedetty jopa kaksi tuntia treenikuvioita ja vasta sitten tunti eriä. Vammat ovat vain välillä aiheuttaneet jarruja kehitykselle. Itse olen omin silmin nähnyt tämän kehittymisen ja huomasin sen myös vieraillessani HäKi:n treeneissä taannoin. Pingis on paljon hauskempaa, kun harjoittelun avulla oppii uusia asioita, joilla voi sitten rouhia kilpailuissa pisteitä. Pelkkiä eriä pelaamalla peli vakioituu helposti samaksi jopa vuosikymmenten ajaksi. Harjoittelu on sitä paitsi hullun hauskaa!

Tulosta myös syntyi häkellyttävällä tavalla. HäKi:n viiden pelaajan palkintosijatilasto oli vakuuttava: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Niinpä HäKi oli mitalitilastossa komeasti kolmannella sijalla vain yhden pronssisijan verran toisen sijan ottaneelle MBF:lle jääneenä:

Vasta kolme kuukautta aiemmin STARPRINGissä kilpailu-uransa aloittaneen Aku Kauran kehitys  on ollut huimaa. Nyt kolme palkintosijaa: 1-1-1.

Veikkaan, että erityisesti Jukka Filen olisi aivan kärjessä tilastossa, jossa listattaisiin pelaajia sen mukaan, monessako Starin kilpailussa on käynyt kautta aikojen. Jossain vaiheessa sellaisen tilaston teenkin! Ilpo Salokin on siinä listalla korkealla.

Ratingpisteiden kerääjien TOP-20

Seuraavassa taulukossa on annettu 20 eniten kahden päivän aikana ratingpisteitä kerännyttä pelaajaa:

Kasvua aiempiin STARUMMER-kisoihin verrattuna!

STARUMMER ehdittiin järjestää kaksi kertaa ennen koronarajoitusten aiheuttamaa kolmen vuoden taukoa. Silloin kilpailu oli yksipäiväinen. Startteja oli 95 vuonna 2018 ja 70 vuonna 2019. Nyt startteja  oli kahtena päivänä yhteensä 148. Lauantaina 96 ja sunnuntaina 52. Eli lauantai jo pelkästään oli niukasti suurempi kuin yksikään aiemmista STARUMMEReista!

Seurojen TOP-6 osanottajamäärän mukaan

Näistä seuroista tuli vähintään kolme pelaajaa:

Erityisesti PT Espoon lukemalle pitää nostaa hattua! Mahtava määrä! PT Espoon pelaajat osallistuvat hienosti kilpailuihin. Hyvä määrä oli myös MBF:n 11 väheksymättä HäKi:n viittä pelaajaa! Turku ja Tampere ovat edelleen hyvin passiivisia kilpailutoiminnassa yleisesti ottaenkin. Tällä hetkellä niitä seuroja on pääkaupunkiseudun ulkopuolella ehkä 6-7, joista voi tulla vähintään viisi pelaajaa muihin kuin oman seuran kilpailuihin.  SPTL on kilpapöytätennisliitto. Seuratoiminnan perustarkoituksena pitäisi olla kilpapöytätennis, vaikka kuntopingiskin on mukavaa ja tärkeää. Siihen ei SPTL:ää kuitenkaan tarvita. Huom: en puhu tässä osallistumisesta Starin kisoihin! Erityisesti urheilulliset juniorit eivät seurassa kovin kauaa pysy, elleivät he pääse kokeilemaan kilpailujen tunnelmaa. Jokainenhan kuulee kavereiltaan, mitä muissa lajeissa tapahtuu.

M-2100

Kun Miesten kaksinpeli peruutettiin, tämä luokka jäi kisojen ylimmäksi luokaksi. Mukana oli yhdeksän pelaajaa, jotka jaettiin 4+5-pooleihin.

Ykkössijoitetulla Leonid Pullisella oli selvästi eniten ratingpisteitä (2063). Hän kuitenkin hävisi A-poolinsa kärkiottelussa Andrei Räisäselle 1-3.  B-poolissa kolme kärkisijoitettua pelasivat ristiin 3-2-ottelut. Poolivoittajaksi selvisi Elmo Räsänen pistesuhteella 1,09. Joonatan Khosravin suhde oli 1,03. Jussi Rahikainen jäi selvästi kolmanneksi.  Poolin 10 ottelusta neljä oli viisieräisiä ja neljä kolmieräisiä. Pooli siis kesti aika kauan.

Jatkocupissa pelattiin tietysti kaksi viisieräistä. Finaalissa sentään Andrei Räisänen pystyi uusimaan 3-1-voittonsa Leonid Pullisesta viisieräisen sijaan.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Leonid Pullinen (LPTS), luokkavoittaja Andrei Räisänen (MBF), kolmanneksi sijoittuneet Elmo Räsänen (BF-78) ja Joonatan Khosravi (Pars).

M-2000

Tämän luokan tarkoitus oli ihan alun perin olla sunnuntain klo 17:n ryhmän ”avoin luokka” aamuisen MK:n jälkeen. Mutta sittenhän MK peruttiin ja M-2000 siirrettiin pelattavaksi klo 13 eikä kello 17:n ryhmääkään ollut.

Luokka pelattiin yhtenä kuuden pelaajan poolina. Ainoa suurempi yllätys oli Andreas Köhlerin (1536) 3-2-voitto Ildiko Kadarista (1676) poolin viimeisessä ottelussa. Kadarilla oli jo 2-0-eräjohto.

Andrei Räisänen otti puhtaalla pelillä luokkavoiton. Hän voitti toisen saman koulukunnan pelaajan eli Elmo Räsäsen kärkiottelussa suoraan 3-0, vaikka ennuste oli jotain (17,-15,20,-18,23).

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Elmo Räsänen (BF-78), luokkavoitttaja Andrei Räisänen (MBF) ja neljännen sijan ottanut mutta myös kolmannen palkinnon saanut Vincent Joki (TIP-70). ldiko Kadar (MBF) sijoittui poolissa kolmanneksi ja sai kolmannen palkinnon, mutta hän joutui poistumaan ennen palkintojenjakoa. Edessä palkintoneito Sofia!

M-1800

11 pelaajaa oli mukana, joten yhtä kaivattiin täyteen 12 pelaajaan kaavioon.

B-poolissa kolme parasta olivat ratingiltaan noin 100 pisteen välein ja pelasivat ristiin. Toni Nättilä (1533) voitti Anni Heljalan (1617) oltuaan erin 1-2-tappiolla. Heljala korvasi tappion voittamalla Petri Kantosen (1711) ja nappaamalla poolin ykköspaikan. Kantonen johti ottelua erin 1-0 ja toista erää 10-6, mutta sitten kuulemma Heljala keksi, miten Kantosta vastaan pitää pelata: 12-10, 11-6, 11-6.

C-poolissa ykkös/kakkossijoitettu Ildiko Kadar oli hidas syttymään. Tappiolla erin 0-1 Esa Ahdetta vastaan mutta 3-1-voitto. Tappiolla erin 1-2 Toivo Ridalia vastaan mutta 3-2-voitto. Tappiolla erin 0-2 Leevi Hyytiäistä vastaan mutta 3-2-voitto.

Semifinaaleissa oli pieni yllätys, kun Anni Heljala voitti 60 pistettä ylempänä olevan Kadarin 3-1.  Finaalissa sitten jytkähti, kun Heljala nousi 0-2-tappiotilanteesta 3-2-voittoon Rauli Franssilasta, jolla oli yli 150 pistettä enemmän.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Rauli Franssila (Wega), luokkavoittaja Anni Heljala (Por-83) ja toinen kolmanneksi sijoittunut Ildiko Kadar (MBF). Toinen kolmanneksi sijoittunut Leevi Hyytiäinen poistui paikalta ennen palkintojenjakoa.

M-1700

Tässä sunnuntain luokassa oli lopulta vain kuusi osallistujaa yhden jäätyä pois viime hetkellä. Mutta pelattiin sitten hyvä kuuden pelaajan pooli!

Yllättäen luokan kärkiottelu pelattiin jo ensimmäisellä kierroksella, jossa ykkössijoitettu Mikko Hänninen ja viitossijoitettu Jimi Koivumäki kohtasivat. Koivumäki eteni jo 2-0-eräjohtoon, mutta Hänninen nousi 3-2-voittoon. Kumpikaan ei tämän jälkeen hävinnyt otteluakaan.  Hänninen oli tosin toisenkin kerran 0-2 tappiolla, mutta Petri Rantanen lopulta hävisi 2-3. Aaro Mäkelä (1443) nappasi kaksi yllätysvoittoa. Toni Nättilä (1533) kaatui 3-0 ja Petri Rantanen (1503) 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jimi Koivumäki (TIP-70), luokkavoittaja Mikko Hänninen (Star) ja kolmanneksi sijoittunut Aaro Mäkelä (PT Espoo).

Toni Nättilä (TIP-70) sai kolmannen palkintonsa jo ennen palkintojenjakoa.

M-1650

Monen peruutuksen ja yhden uuden pelaajan jälkeen tässä luokassa oli yhdeksän pelaajaa. Siispä kaksi poolia: 4+5. Ylivieskan Elia Viljamaa oli iloinen yllätyspelaaja luokkaan. Tupsahti lauantaina salille ja kysyi, mahtuuko vielä mukaan. Ei hän sentään Ylivieskasta tullut eikä hän siellä nyt kuulemma edes asukaan!

A-poolissa pelattiin ristiin. Andreas Köhler voitti Viljamaan, Viljamaa voitti Aaro Mäkelän ja Mäkelä voitti Köhlerin. Eräsuhteilla Köhler ykköseksi ja Viljamaa kakkoseksi.

B-poolissa kärkisijoitetut pitivät paikkansa eli Toni Nättilä ykkösenä ja Petri Rantanen kakkosena jatkoon. Mutta Nättilä (1533) yllätyshävisi Esa Ahteelle (1413) johdettuaan erin 2-0.

Jatkokaavio oli kisajärjestäjän unelma viisieräisyyksineen, mutta onneksi nyt ei ollut kiire minnekään! 😊

Viljamaa nousi hienosti semifinaalissaan voittoon Nättilistä  0-2-alatilanteesta huolimatta.  Mutta finaalissa Köhler oli taas parempi. Tosin vasta huikean taistelun jälkeen!

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Elia Viljamaa (YPTS), luokkavoittaja Andreas Köhler (MBF), kolmanneksi sijoittuneet Petri Rantanen (PT Espoo) ja Toni Nättilä (TIP-70).

M-1600

Tämä oli kilpailujen suurin luokka 17 osallistujallaan.

Pooleissa nähtiin tietysti taas yllätyksiä. B-poolissa Eleonoora Roosioks (1337) voitti Toni Nättilän (1533) 3-1 ja nappasi poolin ykköspaikan Nättilältä. C-poolissa Sisu Sammalkorpi (1033) nousi nelossijoitetun paikaltaan poolikakkoseksi voittamalla Toivo Ridalin (1402) 3-1 ja Aleksej Kolgan (1272) 3-0. E-poolissa Ilkka Marttinen (1129) voitti Ville Rantasen (1411) 3-2 ja meni jatkoon poolikakkosena.

Jatkokaaviossa Sammalkorpi meni vielä kierroksen pitemmälle voittamalla 16:n joukossa Marttisen 3-2 oltuaan erin 0-2 tappiolla. Ylikiimingin Ridal eli Uno voitti kolme pooliykköstä ja meni finaaliin. Roosioks kaatui semifinaalissa vain 3-2.  Tapio Passinen pelasi 3-2-pelit semifinaalissa ja finaalissa, mutta finaalissa kaatui myös Ridal 0-2-erätappiotilanteesta huolimatta.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Uno Ridal (YNM), luokkavoittaja Tapio Passinen (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Park Jinheum (MBF) ja Eleonoora Roosioks (PT Espoo).

M-1500

Tähän lauantai-illan luokkaan tuli sopivasti kahdeksan pelaajaa, joten voitiin pelata napakka kahden poolin luokka.

Pooleissa ei juuri yllätyksiä nähty. Paitsi Uno Ridal (1373) nappasi A-poolin kakkossijan voittamalla Levente Kadarin (1414).

Jatkokaavion semifinaalissa Ville Rantanen ja Aaro Mäkelä kävivät kovan kamppailun. Mäkelä johti jo erin 2-1, mutta Rantanen tuli rinnalle ja ohi: 3-2 ja finaaliin.

Finaalissa Rantanen voitti Ridalin yllättävän selvästi: 3, 7, 8.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Uno Ridal (YNM), luokkavoittaja Ville Rantanen (HäKi) ja toinen kolmanneksi sijoittunut Jimi Koivumäki (TIP-70). Edessä suureksi avuksi kilpailuissa olleet palkintoneidot.

Aaro Mäkelä (PT Espoo) sijoittui myös kolmanneksi mutta sai palkintonsa ennen palkintojenjakoa.

M-1400

Myös tässä luokassa oli kahdeksan osanottajaa eli kaksi poolia.

A-poolissa pelattiin ristiin, kun Sisu Sammalkorpi (1033) voitti Mats Hollmeruksen (1141) 3-2 ja Mats Hollmerus voitti Markku Hauhian (1344) 3-2. Sijoitusjärjestys kuitenkin piti, koska Hauhia voitti Sammalkorven 3-0. B-poolissa ykkös- ja kakkossijoitetut vaihtoivat paikkaa, kun Sami Koivumäki (1156) voitti Katrin Looken (1288) 3-0.

Sami Koivumäki voitti finaalissa Markku Hauhian 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Markku Hauhia (Pa-Po), luokkavoittaja Sami Koivumäki (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Mats Hollmerus (BF-78) ja Katrin Looke (PT Espoo).

M-1300

Taas yksi luokka, jossa piti olla kahdeksan pelaajaa, mutta yksi pelaaja lähti kesken kaiken kotiin ennen luokan alkua. Siispä kaksi poolia. Tietenkään kummassakaan poolissa ykkössijoitettu ei pitänyt pintaansa. A-poolissa Joonas Kokko (1065) otti Erkki Virralta (1130) poolin ykköspaikan 3-1-voitollaan. B-poolissa ykkössijoitettu Rauli Voutilainen  (1105) putosi jopa kolmanneksi Mia Kellowin (1099) ja Sisu Sammalkorven (1033) ohittaessa hänet.

Jatkokaaviossa Erkki Virta aiheutti pienen yllätyksen voittamalla Mia Kellowin 3-1, mutta syrjäkorvaltani kuultuna osaselityksenä oli Virran eksoottinen kumi. En sitten tiedä, voiko syrjäkorvaani luottaa tässä? Joonas Kokko ei kuitenkaan ollut finaalissakaan juuri moksiskaan Virran kanssa vaan voitti toistamiseen hänet 3-1.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Erkki Virta (MBF), luokkavoittaja Joonas Kokko (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Sisu Sammalkorpi (MBF) ja Mia Kellow (TIP-70).

M-1200

1200-luokan voitosta lähti pelaamaan 15 pelaajaa eli melkein täydet neljä poolia. Viiden pelaajan pooleja ei uskaltanut harkita, koska luokka alkoi klo 17. Olisi mennyt ainakin klo 21.30:een asti ja viisieräiset olisivat olleet tuhoisia, kun sali menee kiinni klo 22.

A-poolissa Ilari Sell (883) nousi pooliykköseksi voittamalla Teemu Tiaisen (1177) ja Timo Räisäsen (970) 3-1. Tiainen meni sentään jatkoon poolikakkosena voittamalla Räisäsen 3-2. B-poolissa Ilpo Salo (879) voitti Otto Suokkaan (1026) 3-1 ja nousi poolikakkoseksi. C-poolissa Jussi Martikainen (834) voitti Ismo Alangon (1028) ja Mats Hollmeruksen (1141) 3-0 ja nousi pooliykköseksi.

M-1200:n jatkokaaviossa pelattiin koko rahalla eli neljä viisieräistä ja kolme neljäeräistä ottelua:

Sami Koivumäki taisteli voittajaksi oltuaan kvartassa häviöllä Teemu Tiaista vastaan erin 1-2 ja semifinaalissa Joonas Kokkoa vastaan erin 0-2.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Erkki Virta (MBF), luokkavoittaja Sami Koivumäki (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Ilari Sell (PT Espoo) ja Joonas Kokko (PT Espoo).

M-1100

Sunnuntaiaamun 1100-luokkaan oli ilmoittautunut vain seitsemän pelaajaa. Heistäkin yksi joutui viime hetkillä jäämään pois kivuliaan olkapään vuoksi (lauantain pelien rasitukset). Niinpä pelattiin kuuden pelaajan pooli. Tosin näistäkin pelaajista yksi jätti pelit kesken, joten piti tehdä kovaa työtä järjestyksen selvittämiseksi (voitosta kaksi pistettä, tappiosta yksi, luovutuksesta nolla).  Joonas Kokko hävisi vain yhden erän ja oli ylivoimainen voittaja. Alun perin luokan kuutossijoitettu Justus Martikainen nousi hienosti toiselle sijalle vain Kokolle hävinneenä.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Justus Martikainen (JPT), luokkavoittaja Joonas Kokko (PT Espoo), kolmanneksi sijoittuneet Tea Stråhlman (PT Espoo) ja Ilari Sell (PT Espoo).

M-1000

Harvinaista herkkua! Tasan 16 pelaajaa eli neljä poolia eikä kukaan jäänyt pois. Poolien yllätysvoittajia  on vähän turha listata, koska piste-erot olivat niin pienet. Roman Tamilin (786) kuitenkin voitti hurjissa viisieräisissä sekä Ilpo Salon (879) että Kristian Tienhaaran (849). Molemmat johtivat erin 2-1. Tienhaara taipui viidennessä erässä vasta 17-19.

Jatkopeleissä Jukka Filen jatkoi hurjaa menoa eli hävisi vain yhden erän kuten poolissakin. Nyt erän nappasi Lenni Sell. Finaalissa kaatui Markku Merta. Jännittävien jatkokaavion peli oli varmaan Merran voitto Aino Tapolasta 3-2. Tapola johti jo erin 2-1 mutta Merta voitti viidennessä 11-9.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Markku Merta (Smash), luokkavoittaja Jukka Filen (HäKi), kolmanneksi sijoittuneet Ilpo Salo (HäKi) ja Roman Tamilin (PT Espoo).

M-900

Luokassa piti oleman kaksi viiden pelaajan poolia, mutta M-1100 luokankin yhteydessä mainittu viime hetken poisjääminen muutti luokan 5+4 -systeemiksi.

Viiden pelaajan A-pooli meni täsmälleen sijoituksen mukaisesti, mutta B-poolissa Aku Kaura (649) yllätti sekä Topias Vistin (758) että Aino Tapolan (808) ja meni jatkoon poolikakkosena Ilari Sellin jälkeen.

Jatkokaaviossa poolien ykköset menivät vakuuttavasti finaaliin, missä Ilari Sell voitti Jukka Filenin 3-0. Ensimmäinen erä taisi olla psykologisesti tärkeä. Sell voitti sen 17-15, ja toinen erä menikin sitten 11-1 Sellille.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Jukka Filen (HäKi), luokkavoittaja Ilari Sell (PT Espoo) sekä kolmanneksi tulleet Mirko Paloniemi (NuPS) ja Aku Kaura (HäKi).

M-800

Luokassa oli kolme neljän pelaajan poolia eli 12 pelaajaa. Taaskaan yllätystuloksia ei kannata kauheasti listata, kun erot ovat pienet. Raimo Peuranen (665) teki kuitenkin urotyön nousemalla kolmossijoitetun paikalta pooliykköseksi voittamalla Risto Majoisen (731) 3-2 ja Orvo Kattaisen (686) 3-0.

Jatkokaavion merkittävin ottelu oli Aku Kauran taisteluvoitto 3-2 Joel Koivumäestä. Koivumäki johti jo erin 2-1. Kaura meni finaaliin voittamalla semifinaalissa seurakaverinsa Raimo Peurasen 3-1. Roman Tamilin oli kuitenkin finaalissa liian kova pala. Tamilista 3-0-voitolla luokkavoittaja.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Aku Kaura (HäKi), luokkavoittaja Roman Tamilin (PT Espoo) sekä kolmanneksi sijoittuneet Harri Lepolahti (NuPS) ja Raimo Peuranen (HäKi).

M-700

Koska kisojen aikataulu antoi siihen kerrankin mahdollisuuden, tämä kisojen ”pääluokka” pelattiin komeasti yhdeksän pelaajan poolina kolmella pöydällä. Kiitos siitä, että pienten  pelaajien taustajoukot auttoivat järjestelyissä! Muuten olisi mennyt vaikeaksi. Isoon pooliin motivoi sekin, että mukana oli kuusi pientä pelaajaa ja kolme jo huomattavasti iäkkäämpää mutta juuri sopivan tasoista pelaajaa. Heistä Orvo Kattainen, 90, ikärankingin kärjessä. Joku neljän pelaajan pooli olisi ollut todella tylsä näillä pelaajilla. Silti 4+5-systeemillä oli alun perin tarkoitus pelata. Systeemin muuttamisen tärkeys tuli kuitenkin jo edellispäivänä eli lauantaina selväksi Emilyn, Sannin ja Kamillan painokkaiden mutta  viisaiden perustelujen jälkeen. En muista, onko Starin kisoissa pelattu aiemmin yhdeksän pelaajan poolia, vai onko kahdeksan pelaajan pooli ennätys.

Ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen KoKu:lla on nyt naisjunioreitakin, kun Emily ja Sanni Turi olivat mukana. Viimeisin tätä aiempi merkintä Vaasan naisjunioreista on ehkä Nina Furunäsin kahdeksas sija NJ-15:n rankingilla 1.7.1997 eli 25 vuotta sitten.

Luokan voitosta käytiin valtavan hurja kamppailu. Aku Kaura hävisi Noella Stråhlmanille 2-3 johdettuaan erin 2-1. Mutta Kaura nousi kuitenkin luokkavoittoon voittamalla Joel Koivumäen vielä hurjemmassa ottelussa 3-2: 12-10, 11-9, 9-11, 9-11, 12-10. Kolmanneksi rynni viimeisellä kierroksella Lars-Wilmer Stråhlman, joka voitti Noella-siskonsa tietysti viisieräisessä ottelussa 3-2 (5,9,-9,-9,9). Orvo Kattainen hävisi Lars-Wilmer Stråhlmanille 0-3, Aku Kauralle 1-3 ja Joel Koivumäelle 2-3.

Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Joel Koivumäki (TIP-70, 2014), luokkavoittaja Aku Kaura (HäKi) sekä neljänneksi sijoittunut ja myös kolmannen palkinnon saaja  Orvo Kattainen (Atlas) ja kolmanneksi sijoittunut Lars-Wilmer Stråhlman (PT Espoo, 2013).

Tässä kuvassa koko hieno osallistujajoukko. Kunpa voitaisiin ottaa sama kuva uudelleen STARUMMERissa 2027!