Aihearkisto: Muut

Gaalaviikonloppu 13.-15.12.2024 – Info

Pöytätennisliitto järjestää joulukuussa ensimmäistä kertaa gaalaviikonlopun, joka on täynnä pingiksen juhlaa. Käytössä on 33 pöytää Ruskeasuon ylä- ja alasalissa. Tavoitteena on saada vähintään 300 eri pelaajaa mukaan viikonlopun kilpailutapahtumiin. 

Koko viikonlopun ajan pelataan Gaalakilpailujen luokkia, joihin voivat osalllistua kaikki aloittelijoista huippuihin. Lisäksi perjantaina pelataan Suomen kärkipelaajien TOP-kilpailut, joissa jaetaan 3500 euroa palkintorahaa. Lauantaina mitellään paraluokkien SM-mitaleista ja juhlistetaan historian ensimmäistä Pingisgaalaa. Sunnuntaina kamppaillaan junioreiden TOPissa. Tarjolla on myös muuta oheisohjelmaa. Sinut on kutsuttu kilpailu- ja juhlahumuun!

ARVONNAT JA TULOKSET PE-AAMUUN

LIVE

PIKALINKIT

GAALAKILPAILUT 13.-15.12.

NAISTEN TOP 8 JA MIESTEN TOP 16 PE 13.12.

PARA-SM LA 14.12. 

PINGISGAALA LA 14.12.

JUNIOREIDEN TOP SU 15.12.

MUU OHJELMA

MAJOITTUMINEN


GAALAKILPAILUT 13.-15.12.

LUOKAT

Perjantai 13.12.

Ryhmä 1 (klo 9.30-14, max 50 pelaajaa)

M50, M60, M70, M80, N50, N70

Ryhmä 2 (klo 17-21.30, max 80 pelaajaa)

M-2100, M-1700, M-1200 ja Gun Game*

Perjantain kansalliset 4 pelaajan pooleissa. Ryhmä 1 yläsalissa ja ryhmä 2 alasalissa. Yläsalissa klo 15-20 TOP-kilpailut. TOP-kilpailujen finaalien ajan (klo 19-20) pidetään tauko muissa luokissa.

*Gun Game on epävirallinen luokka (ei vaikuta ratingpisteisiin). Pelissä pelaaja joutuu käyttämään erilaisia mailoja (sileä, näppylä, ”markettimaila”, sulismaila, paistinpannu..) tai tyylejä (kynäote, vasen käsi..). Aina kahden voitetun pisteen välein pelaaja vaihtaa seuraavaan mailaan/tyyliin. Erät pelataan 15 pisteeseen ja ottelun voittaa kahdella erävoitolla. Idean pelistä saa tältä Pongfinityn videolta. Luokka pelataan suorana cupina ilman tasoituksia ja voittaja saa 50 €. Mukaan otetaan 32 ensimmäistä ilmoittautujaa.  

Lauantai 14.12.

Ryhmä 3 (klo 9-13.30, max 180 pelaajaa)

MK, M-2000, M-1500, M-1000, harrastajat*

Ryhmä 4 (13.30-17, max 180 pelaajaa)

NK, M-2300, M-1800, M-1300, M-800, aloittelijat** ja pingiskoulu***

Lauantain ryhmissä pelataan 3-4 pelaajan pooleissa. Käytössä ylä- ja alasali. Parapelaajien SM-kilpailujen kaksinpelit klo 10-13.30 ja nelinpelit klo 14.30-17. 

*Harrastajaluokkaan voivat osallistua pelaajat ilman lisenssiä tai H-lisenssin omistajat. Rating max 900.

**Aloittelijaluokka on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole aiemmin pelanneet kilpailuissa. Mukaan voivat tulla aivan vasta-alkajat. Luokka sopii erinomaisesti esim. pingiskoulupelaajien vanhemmille, eikä vaadi lisenssiä.

***Pingiskoululuokka on tarkoitettu aloitteleville junioreille. Osallistuminen ei vaadi lisenssiä.

Sunnuntai 15.12.

Ryhmä 5 (klo 10-15, max 120 pelaajaa)

M-2400, M-1900, M-1400, M-900, junioreiden TOP

Ryhmä 6 (klo 15-20, max 120 pelaajaa)

M-2200, M-1750, M-1200, M-750

Sunnuntain ryhmissä pyritään pelaamaan 5 pelaajan pooleissa.

ILMOITTAUTUMINEN JA ILMOITTAUTUNEET

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/8Vfd1C4kxLXC8bD86

Ilmoittautuneet: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1OynxbMtrX50ZMVTBUgfmb1aB7m2LJcJzcdNcJJ-zS6E/edit?usp=sharing

Ilmoittautumiset ma 9.12.2024 mennessä.

OSALLISTUMISMAKSUT

Osallistumismaksu kisoihin on 20 euroa/luokka (pl. junioriluokat 15€).

Maksu tulee maksaa viimeistään 12.12. alla olevin maksutiedoin.

Saaja: Suomen Pöytätennisliitto
Tilinumero: FI11 5716 9020 0181 28
Viesti: Osallistujan nimi / Gaalakilpailut
Eräpäivä: 12.12.

KILPAILUPAIKKA

Ruskeasuon pöytätennishalli (Ratsastie 10, Helsinki).

OSALLISTUMISLAHJA

Jokainen osallistuja saa osallistumislahjana pussin, josta löytyy pientä purtavaa ja tekemistä pelitauoille.

KILPAILUPALLO

Stiga Perform valkoinen ***

RATING-LISTA

Kilpailuissa käytetään sijoittamiseen 10.11. päivättyä listaa (julkaistaan 16.11.).

PALKINNOT

Puiset erikoismitalit kaikissa luokissa neljälle parhaalle. MK:n ja NK:n voittajille 100 euroa.

Eniten pelejä viikonlopun aikana voittaneelle 100 euroa (tasatilanteessa ratkaisee 1. voittosuhde (voitot/ottelut), 2. eräsuhde ja 3. arpa).

KISAPAIKALLA ILMOITTAUTUMINEN
Jokaisen osallistujan tulee ilmoittautua kilpailutoimistoon (palloiluhallin ylätasanteella) viimeistään 30 minuuttia ennen luokan alkua. Ilmoittautumispisteeltä jokainen osallistuja saa pienen osallistumislahjan.
PYSÄKÖINTI
Hallin pihassa on pysäköintimahdollisuus parkkikiekolla.
PERUUTUKSET
Kilpailuosallistumisen voi perua maksuttomasti ke 11.12. klo 23 mennessä vastaamalla tähän sähköpostiin. Sen jälkeen tulevista peruutuksista peritään kilpailumaksut. Lääkärintodistuksella osallistumisen voi perua myöhemmin.
TUOMAROINTI
Jokainen osallistuja sitoutuu tuomaroimaan pelikaavion mukaiset ottelut alkulohkossa sekä yhden jatko-ottelun. Jatko-ottelut jaetaan seuraavasti:
  • Poolin viimeiseksi jäänyt tuomaroi yhden 1. kierroksen jatko-ottelun. Ottelupöytäkirja haetaan kilpailutoimistosta.
  • Jatkokaaviossa hävinnyt pelaaja tuomitsee samalla pöydällä pelatun seuraavan ottelun. Ottelupöytäkirja haetaan kilpailutoimistosta.

YLITUOMARI

Henri Pelkonen.

TIEDUSTELUT

henri.pelkonen@sptl.fi / Henri Pelkonen


PINGISGAALA LA 14.12.

Historian ensimmäinen Pingisgaala järjestetään Hotel Arthurin hienossa juhlasalissa. Gaala on koko suomalaisen pöytätenniksen juhla, jossa nautitaan hyvästä ruoasta ja musiikista, palkitaan vuoden aikana menestyneitä, muistellaan kauden huippuhetkiä ja nautitaan hyvästä seurasta. Tarjolla on rentoa meininkiä juhlallisissa puitteissa. Jokainen pingisihminen on kutsuttu!

OHJELMA

18.30: Illallinen alkaa, tervetulosanat
19.45: Gaala käynnistyy
19.50: Fiilistelyvideo
20.00: Visa menneestä pingisvuodesta gaalayleisölle (Kahoot)
20.15: Huutokauppa (tuotto lupaaville junioripelaajille)
20.30: Palkintojen, ansiomerkkien ja stipendien jako
22.00: Livemusiikkia
23.00: Gaala päättyy

ILLALLISMENU

Maa-artisokkakeittoa, rapeaa pekonin savusiivua L, G
***
Dijonlohta, Skånen perunoita, pikkelöityjä kurkkuja L, G
***
Juustokakkua ja raparperimelbaa  L
Vaihtoehdot tarjotaan ruokarajoitteisille. Mikäli lohi ei ole mieluinen ruoka, selvitetään korvaava pääruoka.
GAALALIPUT

ILMOITTAUTUMINEN

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/atX9PbFCo34nyYVu5

Mukaan mahtuvat 150 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautua pitää 9.12. mennessä.

ANSIOMERKIT JA STIPENDIT

Gaala on erinomainen paikka jakaa ansioituneella seuraihmisille ansiomerkki. Ansiomerkkien hinnat löytyvät täältä.

Haluaisitko tukea suoraan esimerkiksi suomalaisia pingisjunnuja? Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat jakaa gaalassa stipendejä.

Ansiomerkeistä ja stipendien jakamisesta kiinnostuneet voivat lähestyä Henriä (henri.pelkonen@sptl.fi tai 040 537 1449).


VIIKONLOPUN MUU OHJELMA

Gaalaviikonloppuna on Ruskeasuon pöytätennishallilla pelaamisen ohella myös muuta ohjelmaa. Tässä jo varmistuneet tärpit:

– SUEK:n esittelypiste (pe-la)
– MN-Pingiksen myyntipiste
– Pingiskeskuksen myyntipiste
– Pingisbingo (kerää viikonlopun aikana bingolappu täyteen ja voita palkinto)
– Valmennusklinikat (Mattias Bergkvist antaa maajoukkuevalmentajan vinkit pelaamiseen, tarjolla 15 minuutin slotteja)
– Tarkkuussyöttökilpailu
– Huutokauppa: tuotto lupaaville junioreille

MAJOITTUMINEN

VALO-hotelli

Ruskeasuon pöytätennishallilta vain 1,5 kilometrin päässä sijaitsevasta hotellista kaikki huoneet -15 prosenttia koodilla PROPINGIS24.

Varaa huone: https://valo.fi/

Hotel Arthur

Hotel Arthurista on varattu rajattu määrä huoneita gaalaviikonloppuun osallistuville 13.-15.12.

Huonemäärät:

20 * Standard kahden hengen twin huonetta yhdelle hengelle hintaan 85 €/huone/yö ja kahdelle hengelle hintaan 100 € /huone/yö. Huoneet menevät varausjärjestyksessä. Suosittelemme varaamaan huoneen heti.

Jokainen majoittuja varaa ja maksaa majoituksensa itse. Varauksen yhteydessä on annettava kiintiön koodi SPTL2024. Varaukset tehdään hotellin myyntipalveluun (sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi, puh. 09-1734 4200) tai vastaanottoon (vastaanotto@hotelarthur.fi, puh. 09-173 441). Myyntipalvelu on avoinna arkipäivisin kello 08.00-16.00.

Jos majoittujan saapuminen hotelliin on kello 18.00 jälkeen, pyydetään majoittujaa ystävällisesti ilmoittamaan seuraavat luottokorttitiedot varauksen vahvistamiseksi: luottokortin haltijan nimi, luottokorttinumero ja kortin voimassaolo (kk/vv).

Peruutukset:

Yksittäinen huonevaraus voidaan perua kuluitta saapumispäivänä klo 18.00 mennessä. Esteen sattuessa pyydämme ystävällisesti perumaan varauksen hotellimme myyntipalveluun tai vastaanottoon peruutuskulujen välttämiseksi.

Lisätietoja:

www.hotelarthur.fi

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Suomen Pöytätennisliitto (@pingisliitto) jakama julkaisu

 

Talkooapua kaivataan maanantaina 9.12. Ruskeasuolla

Maanantaina 9.12. kello 11 eteenpäin kaivataan apua Ruskeasuolla. Finlandia Openin tavarat tulevat tällöin takaisin Kisakalliosta. Jos tuntuu, että pöytien käsittely on liian raskasta niin apua tarvitaan myös aitojen ja muiden kevyempien kanssa.  Toki kesto riippuu väen määrästä, mutta noin 1,5 -2 tuntia voisi olla ohjattua liikuntaa tarjolla.

Kiva jos ilmoittaudut mukaan Taneli Keinoselle 0505285861 tai toki voit vain paikalle tulla!

Keravalla pelattiin ennätyssuuret aloittelijakisat lauantaina 23.11.2024

Viime lauantaina Keravalla pelattiin ennätyssuuret aloittelijakisat. Kisat järjestivät yhdessä PTS Sherwood ja MBF. Kisoihin tuli pelaamaan peräti 50 lasta ja nauttimaan samalla pingiksen hyvästä hengestä parhaassa kaveriseurassa. Nämä olivat todennäköisesti kaikkien aikojen suurimmat lasten aloittelijakisat Suomessa tähän mennessä. Mukaan uskaltautui myös neljä ensikertalaista aikuispelaajaa. Kisoissa pelattiin sekä kaksinpelit että nelinpeliluokat.

Liitteenä oleva kisaraportti kertoo tärkeimmät asiat kisojen osalta ja ennen kaikkea tulokset. Kaikkein tärkeintä tulosten osalta on kuitenkin pelaajien nimet, koska tästä porukasta tulee todennäköisesti moni Suomen tulevaisuuden huippupelaajista. Siksi nämä aloittelijakisat ovat niin tärkeitä Suomen pingikselle.   

Loader Loading...
EAD Logo Taking too long?

Reload Reload document
| Open Open in new tab

Tiedotusterveisiä: Hallituksen kokous 25.11.

Maanantaina 25.11. järjestettiin liiton uuden hallituksen ensimmäinen kokous. Ennen varsinaisen kokouksen aloittamista oli myös epävirallisempi osuus hallituksen jäsenten, varajäsenten ja toiminnanjohtajan esittäytymistä sekä liiton toiminnan yleisesittelyä varten. Esittäytymiskierros osoitti ilahduttavasti, kuinka pingis ja Pöytätennisliitto voi yhdistää taustaltaan hyvin erilaiset ihmiset.

Varsinaisen kokouksen asialista oli riittävän pitkä sisältäen mm. vastuullisuusohjelman sekä hallinto- ja kurinpitosääntöjen hyväksymisen. Viimeksi mainittuja sääntöjä liitolla ei ole aikaisemmin ollutkaan. Vastuullisuusohjelman päivittämistä sekä ko. sääntöjen työstämistä ja hyväksymistä kiritti omalta osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimus kaikkien edellä mainittujen linjausten olemassa olosta toiminta-avustuksen hakemuksen liitteinä.  

Pisimpään kokouksessa keskusteltiin kuitenkin yhdestä kurinpitoasiasta. Kaikkiin tällaiseen keskusteluun johtaviin tapahtumiin on suhtauduttava luonnollisesti vakavasti. Aivan kaikkien olisi nimittäin osattava käyttäytyä aivan kaikissa pingistapahtumissa, kuten kaikkialla muuallakin, toisia kunnioittaen sekä lajimme parissa myös Pöytätennisliiton sääntöjä noudattaen. Koska vielä nykyisin pienen lajin parissa lähes kaikki tuntevat toisensa, kurinpitoasioiden täysin puolueeton käsittely voi olla haasteellista. Siksi onkin todella hyvä, että mailapeliliitot ovat perustaneet yhteisen kurinpitolautakunnan. Niinpä hallitus päätti pyytää tuolta lautakunnalta lausunnon käsiteltävänä olleesta asiasta ennen kuin päättää siitä lopullisesti.

Koska päätösasioiden käsittely kesti etenkin edellä mainitusta asiasta käydyn ajatustenvaihdon seurauksena arvioitua kauemmin, lähetekeskusteltaviksi tarkoitettujen asioiden käsittely typistyi lähinnä lyhyiksi tilannekatsauksiksi. Niinpä esimerkiksi valiokuntien toiminnan kehittämisestä keskustellaan valiokuntarakenteesta päättämisen ja niiden jäsenten nimittämisen yhteydessä vasta ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuun alkupuolella. Samaan tapaan viestintäkoordinaattori-Heikin läpi käymään liiton viestintään sovittiin palattavan kehittämisajatuksin ensi kevään aikana. Lisäksi liiton toimiston jäämisestä nykyisiin tiloihin Sporttitaloon tai siirtämisestä Olympiakomitean mukana Olympiastadionille hallitus siirsi päätösvallan toiminnanjohtajalle, joka kertoi kokousta seuraavana päivänä liiton toimiston pysyvän Sporttitalossa.

Mika Pyykkö
puheenjohtaja

Historiaa: A-luokan kaksinpelin Suomen mestaruuden voittaneiden ikä

Nyt on Ari Siréninkin ikä tiedossa. Hän pääsee jaetulle sijalle 14.
Lisätty Arttu Pihkala ”menneiden tähtipelaajien” esimerkkilistalle.

Asia alkoi kiinnostaa Jimi Koivumäen voitettua eilen A-luokan Suomen mestaruuden 13-vuotiaana. Onko hän nuorin mestari kautta aikojen? No tottahan hän on nuorin!

Oli pakko tehdä A:n kaksinpelin tilasto, koska sellaista ei ollut olemassa. Käytössä on  nyt toistaiseksi A-SM-tilastot 1971-2024. Kun tilastoa täydennetään, esille voi nousta uusia nimiä. Mutta mahdettiinkohan A:n mestaruudesta edes vielä pelata ennen vuotta 1971?

Ikänä on käytetty sitä ikävuotta, jonka pelaaja on täyttänyt SM-vuotena. Todellista ikää olisi työläs selvittää. Tarvittaessa sellaisenkin tilaston voisi toki tehdä ainakin vuodesta 1975 eteenpäin . Siis mestaruusiäksi saataisiin silloin tarkka vuosi-kuukausi-päivä -tieto.

Menneistä tähtipelaajista voittajien listasta puuttuvat ainakin nämä pelaajat:

  • Martti Autio sai  1972 pronssia 17-vuotiaana.
  • Jarmo Jokinen ei päässyt 15-vuotiaana mitaleille 1972 vaikka pudotti ykkössijoitetun.
  • Jouko Nuolioja töppäsi 1978 itsensä 16-vuotiaana valioluokkaan juuri ennen A-SM:ää.
  • Stefan Söderberg ei ollut mitaleilla 1977 13-vuotiaana ja 14-vuotiaana hän ei saanut pelata 1978-kisoissa, koska oli noussut kuukautta ennen Valioluokkaan. Sen jälkeen hän ei saanut pelata, koska oli rankingin mukaan aina valioluokkalainen.
  • Juha Päivärinta: ei nyt tietoa menestymisestä.
  • Linus Eriksson: ei nyt tietoa menestymisestä.
  • Aki Kontala: 1988 pronssia 15-vuotiaana.
  • Pentti Olah: 2004 putosi 13-vuotiaana 32:n joukossa, 2005 putosi 14-vuotiaana kvartassa, 2006 ei varmaan saanut 15-vuotiaana enää pelata (ei ole varmaa tietoa)?
  • Alex Naumi: 2014 putosi 13-vuotiaana 16:n joukossa ja 2015 ei saanut enää osallistua A-luokkaan 14-vuotiaana.
  • Aleksi Räsänen: 2018 putosi 13-vuotiaana 16:n joukossa, 2019 pronssia 14-vuotiaana ja 2020 kvarttapaikka 15-vuotiaana.
  • Mika Räsänen: Olisi saanut pelata 14-vuotiaana 1989 ja 15-vuotiaana 1990 mutta ei ollut tuloksissa 16 parhaan joukossa. Sen jälkeen hän olikin jo aina kauden alkaessa rankingilla TOP-30:ssä, joten ei saanut pelata.
  • Arttu Pihkala: Jäi 13-vuotiaana pooliin 2015 ja 14-vuotiaana 2016 ja sen jälkeen ei enää saanut pelata ratingin vuoksi.

Huomatkaa: Lista ei listaa pelaajia paremmuusjärjestyksessä. Paremmuus selviää vasta joskus 18 vuoden iän jälkeen.

Tässä nuorimmat A-mestarit 1971-2024 nuorimmasta alkaen:

A-SM-mitalistit

Tällä linkillä voit ladata Excel-tiedoston A-SM-mitalisteista 1971-2024.

Alla näytetään kaikki A-SM-kaksinpelin mitalistit 1971-2024:

Pingisgaalan ehdokkaat julki – äänestä suosikkejasi 3.12. mennessä

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Pingisgaalan ehdokaslista on julkaistu. La 14.12. Hotel Arthurissa järjestettävän gaalan palkittavat valitaan yleisöäänestyksen tai valiokuntien päätösten perusteella. 

Äänestä gaalan voittajia TÄÄLTÄ.

Osta lippusi gaalaan TÄÄLTÄ. 

Black Weekin kunniaksi tarjoamme vielä tämän viikon ajan gaalaliput alkuperäiseen hintaan! 

EHDOKKAAT

Alta löydät kaikki gaalan palkintoehdokkaat. Kategorian perässä on ilmoitettu, kuka valinnan tekee.

Vuoden tyttöjuniori (HUV)

Jaimielee Enriquez, TIP-70

Saavutti keväällä peräti kahdeksan eri juniorisarjojen SM-mitalia sekä pronssia aikuisten sekanelinpelissä. Maaliskuussa hän sai Kuukauden pingisteko -palkinnon. N14-ikäluokan GP-sarjasta tuli kakkossija sekä joukkuekisasta Suomen mestaruus.

Maria Girlea, PT Jyväskylä

Putsasi pöydän 18-vuotiaiden SM-kisoissa kolmella kultamitalilla. Edusti Suomea NETU:ssa, eteni junioreiden EM-kisoissa 32 parhaan joukkoon ja raivasi tiensä myös aikuisten EM-kisoihin, joissa nappasi yhden voiton, jatkopaikka pääkaavioon jäi yhden pisteen päähän.

Kamilla Kadar, MBF

Harjoitellut tunnollisesti ja kehitys on ollut huima. Satsaus pöytätennikseen on tuonut menestystä sekä kotimaassa että ulkomailla: seitsemän SM-mitalia juniorisarjoissa, N14 GP-sarjan ykkössija sekä useita hienoja voittoja Eurominichamps-kisassa ja Ruotsissa.

Vuoden poikajuniori (HUV)

Jimi Koivumäki, TIP-70

Reissannut pingiksen perässä pitkin ja poikin Eurooppaa. Harjoittelu maistuu ja menestystäkin on tullut. Keväällä 2024 junioreiden SM-tasolta irtosi kuusi mitalia sekä M14 GP-sarjan kakkossija. Osallistunut aktiivisesti ETTU:n leireillä ja pelaa kotimaan sarjojen lisäksi Ruotsissa Ängbyn riveissä. Marraskuussa Jimi voitti vielä A-luokan Suomen mestaruuden.

Lassi Lehtola, MBF

Otti urallaan rohkean askeleen ja siirtyi harjoittelemaan, pelaamaan ja opiskelemaan Eslöviin, Ruotsiin. Junioreiden SM-kisoista tarttui mukaan kahdeksan SM-mitalia. Saavutti M18 GP-sarjan voiton ja miesten GP-sarjan kakkossijan.

Aleksi Räsänen, PT Espoo 

Pelannut nuoresta iästään huolimatta jo Suomen sarjojen lisäksi ammattilaisena Italiassa ja Ruotsissa. Edusti Suomea sekä junioreiden että aikuisten EM-kisoissa ja NETU:ssa. Voitti M18-ikäluokan SM-kisoissa kolme kultaa ja yhden hopean. Aikuisten kaksinpelin SM-pronssi.

Vuoden naispelaaja (HUV)

Ramona Betz, Linnan Pingis

Eteni 26 vuoden tauon jälkeen suomalaisena naispelaajana EM-kisojen pääkaavioon eli 64 parhaan joukkoon. U21 EM-kisoissa Ramona eteni 32 parhaan joukkoon. Aikuisten kaksinpelin SM-hopeaa.

Marina Donner, HIK Pingis ja MBF

Näyttää nuoremmille hienoa esimerkkiä, että pöytätennistä voi harrastaa kansallisella huipulla vielä veteraani-iässäkin. Todellinen mitalirohmu sekä veteraaneissa että aikuisissa: kolme veteraanien MM-kultaa, kaksi kultaa ja yksi pronssi aikuisten NETU:ssa, kolme kultaa veteraanien NETU:ssa sekä kaksi kultaa ja yksi pronssi aikuisten SM-kisoissa.

Maria Girlea, PT Jyväskylä

Putsasi pöydän 18-vuotiaiden SM-kisoissa kolmella kultamitalilla. Edusti Suomea NETU:ssa, eteni junioreiden EM-kisoissa 32 parhaan joukkoon ja raivasi tiensä myös aikuisten EM-kisoihin, joissa nappasi yhden voiton, jatkopaikka pääkaavioon jäi yhden pisteen päähän

Vuoden miespelaaja (HUV)

Alex Naumi

Kovatasoisen Ruotsin Pingisliganin sekä Hollannin ja Englannin mestari. SM-kisoista hopeaa ja pronssia, NETU:sta kolme kultaa ja yksi pronssi. Tärkeitä voittoja myös Kosken Kaiulle Mestaruussarjassa.

Benedek Olah

Maamme ykköspelaajan asema ei horjunut. Tuplakultaa SM-kisoista, tripla NETU:sta, EM-kisoissa 32 parhaan joukkoon, jossa voitti ainoana pelaajana kaksi erää EM-kultaan edenneeltä Alexis Lebrunilta. Slovenian WTT Feederistä hopeaa.

Aleksi Räsänen

Aleksi on pelannut nuoresta iästään huolimatta jo Suomen sarjojen lisäksi ammattilaisena Italiassa ja Ruotsissa. Edusti Suomea junioreiden EM-kisoissa ja voitti M18-ikäluokan SM-kisoissa kolme kultaa ja yhden hopean. Aikuisten kaksinpelistä SM-pronssia.

Vuoden parapelaaja (HUV)

Timo Averjanov

TIP-70:n riveissä pelaava Timo on kiertänyt aktiivisesti kansallisia kilpailuja ja osallistunut myös kansainvälisiin koitoksiin. Kotimaassa kilpailut ovat sujuneet mainiosti, sillä vuoden aikana vantaalaisen rating on noussut 167 pisteellä.  

Timo Natunen

Podgorican ja Costa Bravan ITTF-turnauksista hopeaa napannut Timo jäi todella niukasti ulos Pariisin paralympialaisista. Haastoi tiukasti vuoden aikana luokkansa maaiilman parhaita ja voitti mm. Podgoricassa rankingnelosen Korean Kim Hakjinin. 

Aino Tapola 

Suomen ainoa parapöytätennispelaaja Pariisissa ja lajin sinivalkoinen keulakuva maailmalla. Paralympialaisissa tie päättyi ensimmäisen kierroksen tappioon. Nappasi neljä palkintosijaa ITTF:n alaisista kilpailuista.

Vuoden veteraanipelaaja (veteraanivaliokunta)

Riku Anttila, TIP-70

Maamme aktiivisimpia veteraanipelaajia. Oli mukana SM-kisoissa, Viro-ottelussa ja veteraanien TOP-kilpailuissa, joissa nappasi 60-vuotiaiden kultaa. Myös 60-vuotiaiden joukkuekilpailun Suomen mestari. 

Marina Donner, MBF ja HIK Pingis

Näyttää nuoremmille hienoa esimerkkiä, että pöytätennistä voi harrastaa kansallisella huipulla vielä veteraani-iässäkin. Todellinen mitalirohmu sekä veteraaneissa että aikuisissa: kolme veteraanien MM-kultaa, kaksi kultaa ja yksi pronssi aikuisten NETU:ssa, kolme kultaa veteraanien NETU:ssa, kaksi kultaa aikuisten SM-kisoissa.

Orvo Kattainen, Atlas 

Maamme kokenein aktiivipelaaja Orvo on ahkera kilpailija vielä 92-vuotiaana.Vuonna 1932 syntyneiden kultaista ikäluokkaa edustava Orvo on kilpailujen lisäksi osallistunut myös tänä vuonna liiton aikuisleirille. Peliä voi kehittää vielä yli 90-vuotiaanakin! 

Kai Merimaa, Wega

Yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä veteraanipelaajista oli jälleen mitaleilla veteraanien MM-kisoissa. Kaksinpelin pronssi ja nelinpelin kulta 90-vuotiaiden sarjasta Rooman MM-kisoista takaavat paikan ehdokkaaksi.

Vuoden kehittynein pelaaja (kilpailuvaliokunta)

Niko Hämäläinen, KuPTS

Harva olisi vuoden alussa arvannut, että Niko nappaa 13-vuotiaiden kaksinpelin Suomen mestaruuden. Kehitys on jatkunut vahvasti koko vuoden. On voittanut ja haastanut maamme top20-pelaajia.  

Noel Metsätie, PTS Sherwood

Vuoden kovin ratingnousija. Pisteitä on karttunut lisää vuoden aikana yli 800. Nyt tämä keravalaisen pingiskoulun kasvatti on jo lukemissa 1666. Etenkin loka-marraskuussa useita kovia päänahkoja.  

Eetu Mäkelä, OPT-86

Oululaisen pöytätenniksen suurlupaus. On parantanut pelitasoaan vuoden aikana mojovasti, mistä tuoreimpana osoituksena on paikka 16 joukossa A-luokan SM-kisoissa. 2.-divisioonan syyskaudelta vakuuttava 10-3 rekordi 12-vuotiaana.

Max Takkavuori, TIP-70

Viime kaudella kilpapöytätenniksen aloittanut 11-vuotias Max on harpponut isoin askelin eteenpäin pingistaipaleensa alkumatkan. Rating on noussut yli 600 pisteellä vuonna 2024 ja kehitys jatkuu vahvana.   

Axel Visuri, PT 75

Axel on 16-17-vuotiaana tehnyt upean nousun 1,5 vuodessa alle 800 ratingin pelaajasta B-luokan Suomen mestariksi ja vahvaksi 1.-divisioonan pelaajaksi. Kalenterivuoden 2024 aikana pisteet ovat nousseet 1529:stä 1957:een.

Vuoden pingistoimittaja (liiton viestintä)

Julkaistaan gaalassa.

Vuoden pöytätenniskoulu (yleisöäänestys)

Voittaja palkitaan Stigan välinesetillä.

Leppävaaran koulu (Espoo)

Espoossa pöytätenniksen välituntipelaaminen on luultavasti Suomen aktiivisinta. Leppävaarassa pingispöytiä kulutetaan espoolaisillakin mittareilla kovaa tahtia. Koulu osallistuu myös aktiivisesti Espoon vuosittaiseen koulukilpailuun ja menestyy aina hyvin.

Teräsrautelan koulu (Turku)

300 oppilaan Teräsrautelan koulu on todellinen pingispelaajan toiveuni. Koululla on pöytiä sisällä ja ulkona, jonka johdosta pelaaminen on aktiivista välitunneilla ja pingistä pelataan myös liikuntatunneilla. Innokas henkilökunta on auttanut pingisinnostuksen kasvussa.

Vaajakosken yhtenäiskoulu (Jyväskylä)

Monet Jyväskylän kilpajunioreista ovat saaneet pingiskipinänsä Vaajakosken koululta. Koulun pingispöydät ovat aktiivisessa välituntikäytössä, ja Vaajakoskelta on osallistuttu innokkaasti myös mm. koululaisten SM-kisoihin.

Vuoden pingisteko (yleisöäänestys)

Star gives back

Suomen aktiivisimman kilpailunjärjestäjän tittelin ansaitseva Arto Luukkainen aloitti viime kaudella upean Star gives back -kampanjan, jonka puitteissa suomalaisia pingisjunioreita on tuettu reilusti yli 10 000 eurolla. 

Aikuisten NETU-menestys elokuussa 

Suomen miesten ja naisten maajoukkueet saavuttivat laajalla tasolla menestystä Pohjois-Euroopan mestaruuskilpailuista Latvian Riikasta. Kultaa tuli kaikista miesten sarjoista, eli joukkuekisasta, nelinpelistä (Olah/Naumi) ja kaksinpelistä (Olah). Kultaa vuoltiin myös naisten nelinpelistä (Girlea/Donner), minkä lisäksi saavutettiin viisi muuta mitalia. Kyseessä on kaikkien aikojen paras suomalaistulos näistä kilpailuista.

Aino Tapola paralympialaisissa

Pöytätenniksen suurin näyteikkuna ovat eittämättä olympialaiset ja paralympialaiset. Paris Expo Porte de Versailes’n pingisareenan huumasta ainoana suomalaisena saanut nauttia Aino jäi tällä kertaa ensimmäiselle kierrokselle, mutta jo kisoihin pääsy on upea saavutus. 

Vuoden seura (pistetaulukko)

Julkaistaan gaalassa. Kategorian voittajalle 500 euron palkinto Pöytätennisrahastosta.  

Vuoden tsemppiseura (yleisöäännestys)

Kategorian voittajalle 500 euron palkinto Pöytätennisrahastosta.  

MBF (Helsinki)

Perinteinen MBF on Matti Vainion johdolla iskenyt uuden vaihteen silmään. Useiden kymmenien pelaajien koulukerhot ja pöytätenniksen palauttaminen Olympiastadionille ovat yksittäisiä esimerkkejä MBF:n tämän vuoden onnistumisista. Stadin junnupingis voi paremmin kuin vuosiin.

PTS Sherwood (Kerava)

Sherwood on suomalaisen pöytätenniksen raikkaimpia tuulahduksia viime vuosilta. Keravan laadukas juniorityö on näkynyt tämän vuoden aikana pelaajien huimana kehityksenä. Seurassa on panostettu todella paljon myös tyttöjen pelaamiseen ja aloittelijoiden toimintaan. Perhepingiskin kukoistaa Keravalla!  

Smash (Helsinki)

Itähelsinkiläiset ovat ottaneet viimeisen vuoden aikana isoja askeleita eteenpäin. Alexander Dyroffin työteliäs valmennusote, Ari Ahokkaan taustatuki ja Lassi Nykäsen hyppäys seuran taustoille ovat nostaneet Smashin toiminnan laatua ja määrää huimasti.

Vuoden seura-aktiivi (yleisöäännestys)

Mergim Kelmendi, Turun Pyrkivä

Valmentajana, kilpailujen vetäjänä ja monipuolisena seuratoimijana varmistaa sujuvan arjen seuran kaikille jäsenille. Mergimin pitkäjänteinen työskentely, lämminhenkisyys ja sitoutuminen junioreiden kasvatustyöhön tekevät hänestä arvostetun ja luotettavan hahmon seurassaan..

Kristian Mustonen, Rovaniemen PT-60

Kristianilla on ollut iso merkitys rovaniemeläisen pöytätenniksen uudessa nousussa. Hoitaa jämäkällä ja ammattimaisella otteella PT-60:ssa sekä puheenjohtajan, junioripäällikön että päävalmentajan rooleja.

Konsta Ojanen, POR-83

Konstan työpanos Porilaiset-83:n arjessa on merkittävä. Seuran viestintä ja markkinointi on parasta A-ryhmää. Uusien pelitilojen löytäminenkään ei ole Konstalle ratkaisematon ongelma. Jokainen seura tarvitsisi oman Konstan. 

Teemu Oinas, OPT-86

Mitä Oulun ja oikeastaan koko Suomen pöytätennis tekisi ilman Teemua? Valmentaja, seurajohtaja, aktiivipelaaja, pingisisä ja kaikkea siltä väliltä. Käyttää uskomattoman paljon aikaa oululaisen pöytätenniksen hyväksi.  

Tapio Passinen, PTS Sherwood

Sherwoodin loistavan seuratyön maestro. 2021 perustetussa seurassa henki on kohdillaan, mistä on kiittäminen paljolti Tapsaa. Aloittelijakisojen erinomainen järjestäjä ja koko lajimme kultakimpale. 

Toni Soine, PT Espoo 

Suomen suurimman pöytätennisseuran puheenjohtaja Toni ei parrasvaloissa paistattele, mutta on hoitanut Espoon seuraa vakain ottein. Tulokset puhuvat tämän miehen puolesta.

Vuoden valmentaja (yleisöäännestys)

Martti Autio 

Aino Tapolan valmentajana toiminut Mara on tehnyt pitkän päivätyön suomalaisessa pöytätenniksessä. Analyyttinen, intohimoinen ja urheilijoidensa puolesta taisteleva Mara on nostanut paramaajoukkueen tekemisen tason korkealle. 

Mika Räsänen 

Toiminnanjohtajan paikalta ammattivalmentajaksi siirtynyt Mika antaa panoksensa lajille juniori- ja yksityisvalmentajana. Mm. Aleksi Räsäsen, Maria Girlean ja Kamilla Kadarin valmentajana toiminut Mika tuntee lajin kuin omat taskunsa. 

Mattias Bergkvist

Liiton päävalmentaja Berkka on tehnyt mainiota työtä “Rusan ryhmän” ja maajoukkueen valmentajana. Tämän vuoden NETU-menestys ja  Lassi Lehtolan nopea nousu maajoukkuepelaajaksi ovat esimerkkejä tämän vuoden taidonnäytteistä.     

Vladimir Bril

Oulun päävalmentajana parin kauden ajan toiminut Vladi on Suomen ehdotonta eliittiä lajitekniikan valmennuksessa. Kielimuurikaan ei valmennusta haittaa, sillä hän osaa näyttää elein oikeat tekniikat ja demonstroi oppeja ymmärrettävällä tavalla.

Reilu pelaaja (yleisöäännestys)

Kategorian voittajalle palkinto Suomen urheilun eettiseltä keskukselta (SUEK).

Tapio Tuuttila, OPT-86

Jokainen Tapsan kanssa pelannut tietää, että pelaamisen kylkeen tarjolla on jos jonkinlaista tarinaa. Tapsa ei ole kuitenkaaan vain tarinaniskijä, vaan myös ahkera seura-aktiivi, suurisydäminen pelikaveri ja pelityyliä lukuunottamatta kerrassaan positiivinen ilmestys.

Elmeri Räsänen, KuPTS

Kuopion kilpajunioreista olisi tähän kategoriaan voinut nimetä oikeastaan kenet tahansa, koska he esiintyvät aina edukseen. Elmeri on todella fiksu, positiivinen ja mukava pelaaja, joka suhtautuu pöytätennikseen suurella intohimolla.  

Riku Autio, PT 75

Huippupelaaja ja huippumies. Riku on tehnyt kovasti töitä kehittyäkseen edelleen pelaajana, mikä on näkynyt syksyllä mm. GP-sarjan menestyksenä. Hän on silti ennen kaikkea pelaajana aina kohtelias ja reilu. Erään vastustajan mukaan “mies, jolle on melkeinpä mukavaa hävitä”. 

Anne Stenberg, PT 75

PT 75:stä tulee selvästi mukavaa porukkaa, koska tähän kategoriaan ehdokkuuksia napsahti kaksi. Rauvolan pingissuvun edustaja on iloinen ja empaattinen pelaaja, jota vastaan on ilo pelata.

Vuoden pingisperhe (yleisöäännestys)

Koivumäet, TIP-70

Todella aktiivinen perhe, jolle pöytätennis ei ole osa elämää, vaan elämä osa pöytätennistä. Pojat Joel ja Jimi ovat ikäluokkansa kärkipelaajia. Vanhemmat Sami ja Maaret ovat aktiivisia seuratoimijoita, talkoolaisia ja nykyään myös osa-aikaisia Rusan kahvilan pyörittäjiä. Maaret valittiin liittohallituksen jäseneksi syyskokouksessa. 

Kadarit, MBF

Tässä taloudessa käydään kohta kovaa kilpailua perheen kovimman pelaajan tittelistä. Äiti-Ildiko pitää vielä johtopaikkaa, mutta 9-vuotias Kamilla tulee takaa kovaa vauhtia. Isä-Leventekin kehittyy koko ajan, mutta perheen naiset taitavat viedä pisimmän korren. Pelaamisen ohella koko perhe on aktiivinen seuratoimija MBF:ssä ja Ildiko liittohallituksen uusi varajäsen. 

Brilit, OPT-86

Brilin perhe elää ja hengittää pöytätennistä Oulussa. Isä-Vladimiri toimii Oulun seuran päävalmentajana, äiti avustaa valmennuksessa ja lapset pelaavat. Lapsista Iaroslav on ikäluokkansa kärkeä Suomessa. 

Girleat, PT Jyväskylä

Girleat ovat olleet nostamassa vahvasti jyväskyläläistä pöytätennistä pingiskartalle. Isä-Liviu toimii seuran puolipäiväisenä valmentajana. Tytär-Maria on Suomen parhaita naispelaajia ja poika-Mihai on palannut vahvasti kilpailuihin pienen tauon jälkeen. Taustalla äiti-Viorica antaa oman panoksensa. 

Äänestä gaalan voittajia TÄÄLTÄ.

Osta lippusi gaalaan TÄÄLTÄ. 

Pöytätennisliiton kyselytunti 3.12. peruttu

Pöytätennisliitto järjestää joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 16-17 kaikille avoimen tilaisuuden, jossa voi kysyä vapaasti mieltä askarruttavia asioita liiton asioista. Aihetta ei ole rajattu mitenkään, vaan kysymyksiä saa esittää vapaasti.

Kyselytunnin aluksi pidetään noin 15 minuuttia kestävä puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta. Osallistujien kysymykset voivat liittyä tai olla liittymättä päivän aihepiiriin.

Kyselytunnista tehdään myös tallenne, joka julkaistaan kyselytuntia seuraavana päivänä tällä sivulla.

Kyselytuntien tavoitteena on lisätä entisestään liiton toiminnan avoimuutta ja tarjota mahdollisuus kuulla ajankohtaisista pöytätennisasioista.

Lähetä kysymyksiä etukäteen tai toivo aiheita: KYSYMYSLOMAKE

Kyselytuntien aikataulu 2024

Ti 3.12. klo 16-17
Peruttu Finlandia Openin järjestelyiden vuoksi.

Ti 5.11. klo 18-20
Aihe: Liittokokous (ei erillistä kyselytuntia)

Ti 1.10. klo 16-17
Aihe: Strategiakyselyn tulokset ja ajankohtaiset
Alustaja: Toiminnanjohtaja

Ti 10.9. klo 16-17
Aihe: Lähestyvä hallitusvaali ja ajankohtaiset
Alustaja: Toiminnanjohtaja

 

PT-60:n 1970-luvun tähtipelaaja Pekka Korhonen on kuollut

Loppuun on tullut uutta aineistoa kappaleesta ”PT-60:n  kansainväliset 23.1.1972” alkaen

Mielestäni Pekka Korhosen vaikutus Pohjois-Suomen pöytätennikseen oli niin merkittävä, että hänen muistelemisensa on paikallaaan. Tässä samalla myös muuta sen ajan historiaa.

Kesällä kantautui Ruotsista surullinen uutinen. Rovaniemen PT-60:n entinen 1970-luvun aikainen tähtipelaaja  Pekka Korhonen oli kuollut. Hän oli ilmeisesti  67-vuotias kuollessaan, koska oli syntynyt 1956. Hän oli muuttanut Ruotsiin kai 80-luvun alussa.  Valitettavasti hänen elämänsä ei ollut sittemmin aina niin hyvää siellä. Olisipa vain jäänyt Rovaniemelle ja pöytätenniksen pariin!

Ainoa kuva Pekasta

Oheinen kuva on ainoa tuntemani valokuva Pekasta. Se on otettu Lapin piirin mestaruuskilpailuista joulukuussa 1971 eli 53 vuotta sitten. Pekka voitti mestaruuden. Hän oli silloin 15-vuotias.

Miten Pekka tuli pöytätennikseen

Rovaniemen toinen 70-80-lukujen tähtipelaaja Antti Ruonaniemi muisteli, että monia lajeja harrastanut Pekka tuli pöytätennikseen ehkä kaupungissa erittäin virkeänä pyörineen firmaliigan kautta. Eli Pekka otettiin jo pikkujuniorina erään autoliikkeen joukkueeseen mukaan. Siitä se sitten ehkä lähti. Jotain tekemistä voi olla seuran pitkäaikaisella johtohahmolla Tauno Väisäsellä, joka toimi myös jalkapallovalmentajana RoPSissa. Hän varmaan tiesi Pekan, joka oli monilahjakkuutena varmuudella tähti myös Rovaniemen juniorijalkapallossa.

PT-60:llä oli  kaksi tähtipelaajaa tuohon aikaan

Pekan huippuaikana PT-60:llä oli kaksi keskenään kilpailevaa tähtipelaajaa. Toinen oli muutaman vuoden vanhempi Pertti Parikka. Näiden kahden väliset ottelut PT-60:n kuukausittaisissa ”cupeissa” olivat ikimuistettavia. Kutsu cupiin oli aina oikein Lapin Kansan seuratoiminta -palstalla. Cupin pelisysteemi oli jännittävä. Jokainen kierros arvottiin paperilapuilla ja kahdella tappiolla putosi pois. Ei sijoituksia! Samaa vastustajaa vastaan pelattiin vasta finaalissa korkeintaan. Loistavia tapahtumia torstai-iltaisin!

Harjoitukset olivat Valistustalolla

Pekan aktiiviaikana PT-60:n harjoitukset pidettiin vuonna 1958 valmistuneen Valistustalon kellarikerroksen urheilutilassa. Sinne mentiin noiden kahden talon välissä olleesta pääovesta ja sitten portaat alas. Tilaan mahtui kaksi pöytää. Kolmas pöytä saatiin tarvittaessa painimatolle. Talo valitettavasti purettiin 2016. Samassa salissa oli myös Lapin Lukon painonnostolava sekä painimaton lisäksi nyrkkeilysäkit. Rovaniemen Reipas vastasi painiharjoituksista. PT-60.llä taisi olla harjoitukset tiistaina, torstaina ja lauantaina.

Pekalla oli kova itsetunto – se koitui myös pt-uran kohtaloksi

Pekan itsetunto oli aivan huipussa. Hän oli omasta mielestään paras kaikessa. Siten myös pöytätenniksessä. Hän ei ollut mikään harjoittelufani eikä käynyt kaikissa treeneissä. Pelasi lähinnä pelejä. Siitä hän saikin armottoman ottelutuntuman. Ja hän halusi voittaa jokaisen ottelun. Esimerkkinä olkoon eräs komea A-luokan finaali Kemijärvellä, missä Pekka voitti Halexin A-luokkalaisen Erkki Kankaan. Kangas pelasi paljain jaloin ja oli erinomainen puolustuspelaaja kovalla näppylämailalla. Pekka voitti. Fantastinen peli!

Antti Ruonaniemi kertoi, että hän itse oli oppinut etelän leirinkin vuoksi treenaamaan kovaa, joten hänen modernimpi ja kovempi varma kämmenspininsä oli myrkkyä Pekalle, jonka rysty oli jäänyt suhteellisen heikoksi. Pekka oli kämmenpelaaja.  Niinpä Antti alkoi voittaa Pekan melkein joka kerta. Tästä tuskaantuneena Pekka vaihtoi kevääksi 1975 rystylle siihen aikaan muodissa olleen näppyläkumin, joka oli ns. materiaalinäppylä. EI hyökkäysnäppylä vaan toisen lyönnistä vauhdin pois ottava näppylä. Sillä kumilla Pekka tuli henkilökohtaisiin SM-kilpailuihin helmikuussa 1975. TIP-70 järjesti ne Myyrmäen urheilutalossa. Tuloksena oli täydellinen katastrofi. Taisi olla vuoden 1972 Suomen mestari Max Laine heti ensimmäisenä vastustajana. Vasenkätinen köriläs, jolla oli kaikki vasenkätisen metkut hallussa. Hän pyöritteli Pekan ulos suurinpiirtein tällaisilla numeroilla; 21-7, 21-6, 21-7. Siihen päättyi Pekan SM-taival. Siihen päättyi myös Pekan pöytätennisura. Se oli vaan niin täydellinen nöyryytys Pekalle, jonka taivaita  hipova itsetunto ei nöyryytyksestä selvinnyt. Muistaakseni tämä oli Pekan viimeinen kilpailuottelu. Pekka kävi Ruonaniemen mukaan vielä aina silloin tällöin PT-60:n harjoituksissa, mutta käytännössä ura oli siinä. Siis 18-vuotiaana!

Pekka loi legendoja pohjoisessa

Pekan merkitys legendojen luojana oli uskomattoman iso aikana, jolloin ei ollut nettiä, kaukopuhelut olivat kalliita ja matkustaminenkin kallista. Hän oli hyvin pitkälti saman tyyppinen ihminen vähän ulkonäöltäänkin ja vartaloltaan kuin Jarmo Jokinen. Hänessä oli karismaa ja hän taisi itsekin tiedostaa sen. Pelkkä nimi R-kirjaimineen sävähdytti: Pekka Ko-R-honen. Sitä on vaikea selittää. Häntä haastaneet muut A-luokan pelaajat eivät välttämättä näin nähneet. Hän oli vain pelaaja muiden joukossa. Ainakin Ruonamiemi muisteli nyt. Mutta jopa Pekan arkkikilpailija Pertti Parikka kunnioitti ja arvosti Pekkaa. Hän nautti suuresti heidän keskinäisestä kilpailustaan!

Pekka ilmestyy Pöytätennis-lehteen

Ensimmäinen merkintä Pekasta Pöytätennislehdessä oli numerossa 1/1971, jossa oli tulokset PT-60:n kansainvälisistä kilpailuista tammikuussa 1971. Siihen aikaan kilpailuissa oli tyypillisesti vain yksi junioriluokka eli MJ-17. Pekka sijoittui siinä 14-vuotiaana toiseksi häviten finaalin Luulajan pelaajalle.

Pekka junioreiden rankinglistoilla

Kilpailukosketuksia etelän junioreihin oli vähän, joten Pekka ei päässyt kunnolla mittaamaan tasoaan heitä vastaan. Jo kilpailumatkat Ouluun olivat kilpailumatkoja ”etelään” Pietarsaaresta puhumattakaan. Mutta kyllä Pekka oli lähellä kärkeä. Ihan Jarmo Jokisen takana. Niinpä kauden 1970/1971 päätteeksi julkaistulla 1.7.1971-listalla Pekka oli MJ-14:ssä hienosti sijalla 3. Jarmo Jokinen oli toisena. Hyvässä seurassa siis!  MJ-17:ssä sijoitus oli 9. Jokinen oli 5. ja Martti Autio 7.

Tämän jälkeen Pekka oli vielä muutaman kerran MJ-17:n listalla:

31.12. 1971: MJ-17:n listalla sijalla 12. Jokinen oli 4. ja Autio 7.
1.7.1972: MJ-17:n listalla sijalla 17. Jokinen oli 5. ja Autio 3.
31.12.1972: Ei ollut listoilla.
1.7. 1973: MJ-17:n listalla sijalla 7. Autio oli 1. ja Jokinen 4.

Tämän jälkeen Pekka ei enää ollut MJ-17:n listalla, vaikka olisi saanut pelata junioreissa  vielä kauden 1973/1974. Tämä voi liittyä siihen, että PT-60:ssa vallitsi virheellinen tieto, jonka mukaan ”alle 17-vuotiaat” tarkoitti sitä, että kauden aikana ei saanut täyttää 17 vuotta. Jäi siis pelaamatta yksi vuosi junioreita.

Ikuiseksi arvoitukseksi jää, miten Pekka olisi menestynyt saadessaan pelata säännöllisesti etelän parhaimpia junioreita vastaan. Minun mielestäni hän olisi ollut junioreiden maajoukkuetasoa. AInakin sen jälkeen, kun olisi päässyt vähän harjoittelemaankin heidän kanssaan ja olisi harjoittelusta myös innostunut.

Pekan luokittelu

Pekalle tuli menestystä aika pian pelaamisen aloittamisen jälkeen. 14.3.1971 Pekka nostettiin B-luokkaan 14-vuotiaana hänen voitettuaan pronssimitalin B-luokassa ABC-luokkien SM-kilpailuissa. Sitä tietoa ei ole, pelasiko hän myös C-luokassa. Ainakaan kahdeksan parhaan joukossa hän ei ollut.

Tässä B-luokan tulokset:

Kaudella 1973-1974 Pekka nousi sitten jo A-luokkaan.

Kehitys jatkui ja Pekka nousi edelleen Valioluokkaan 27.10.1974.

Uran kääntyessä loppusuoralle hän putosi B-luokkaan kaudeksi 1976/1977. Lopulta kauden 1977/1978 alussa Pekka ei ollut enää B-luokassakaan. Varsinainen ura oli paketissa. Silloin tällöin kävi kuulemma vielä pelaamassa PT-60:n harjoituksissa. Lopulta muutti Ruotsiin, eikä sieltä enää tietoja tullut.

Muita saavutuksia

Siihen aikaan oli kolme urheilun keskusjärjestöä: SVUL, TUL ja TUK. PT-60 oli liittynyt TUK:iin saadakseen helppoa rahaa. Sitä se myös sai TUK:lta.

Pekan paras kilpailusaavutus olikin TUK:n mestaruuskilpailujen miesten kaksinpelin mestaruus 1975. Esko Heikkinen muisteli Korhosen voittaneen näissä kilpailuissa Hannu Kajanderin, joka oli miesten rankinglla sijalla 16. Pt-lehden julkaisemista tuloksista ei valitettavasti saa vahvistusta tälle.

Pekan finaalivahvistus Juhani Taskinen vahvisti Kajanderin olleen paikalla. Kajander oli luonnollisesti miesten kaksinpelin ykkössijoitettu, koska kerran oli miesten rankingilla sijalla 16. Ilmeisesti Pekka oli pudottanut hänet jo kvartassa, koska hän ei kerran päässyt edes palkinnoille.

Esko oli nähnyt kilpailujen jälkeen Kajanderia Turun hallilla, ja tämä oli ollut ihan ”järkyttynyt” häviön johdosta.

Kajander oli hallinnut kilpailua tätä ennen ja oli voittanut mestaruuden vuonna 1968 ja vuosina 1970–1974.

PT-60:n tuolloisessa joukkueessa mukana ollut Jyrki Mella kertoi pari hauskaa tarinaa Pekasta. Ensimmäinen tarina liittyi kai juuri näihin kisoihin.

Pekka tuli pari viikkoa ennen kilpailua salille oltuaan kai pitkään pelaamatta. Pyysi joltakin millin paksuisilla vihreillä kumeilla varustettua Stigan Cobra-mailaa lainaan, pelasi sillä ja voitti sillä myös mestaruuden.

Tässä kuvassa Stigan Cobra-maila:

Kilpailujen jälkeen Turun rautatieasemalla tapahtui ikävä sattumus, kun mestari-Pekka unohdettiin aseman laiturille. Pekka lähti vielä viime hetkellä ostamaan jotakin aseman kioskista ja jätti laukkunsa muiden hoidettavaksi. Juna kuitenkin kuulutettiin lähteväksi ja muut pelaajat eli joukkueenjohtaja Tauno ”Vässe” Väisänen, Mika Oksman, Jyrki Mella ja Taisto Arkko hyppäsivät junaan ja jättivät Pekan laukun laiturille.  Juna lähti ja Pekka tuli yksinäisen laukkunsa luo. Pekalla ei ollut edes junalippuja, koska ne oli Vässellä. Pekka pyöri asemalla ja kyseli lipunmyynnistä, miten hänen Vässellä oleva lippunsa (ryhmälippu) voitaisiin käyttää seuraavaan junaan. Siinä varmaan soiteltiin asemien välillä ja selviteltiin asiaa, kunnes Vässe pääsi näyttämään lipun Toijalassa tai Tampereella.

Pekka oli tosi tuohtunut saavuttuaan Rovaniemelle. Oli se Vässekin kuulemma aika hätääntynyt ja nolo.

Miesten kaksinpelin tulokset:

Pertti Parikan muisteluita

Tämä ei tietenkään liity vain Pekkaan mutta mukavia muisteluita ainakin PT-60:n väelle!

Pertti Parikka oli kolme vuotta Pekkaa vanhempi ja oli toinen PT-60:n Valioluokkapelaajista. Pertti ja Pekka olivat seuran tähtikaksikko ennen Antti Ruonaniemeä, Mika Oksmania ja  Taisto Arkkoa. Hänkin kertoi, että puulaakipöytätennis oli Rovaniemellä tavattoman suosittua 60-70-luvuilla. Silloin partiolaisillakin oli oma joukkueensa. Hän ei ole ihan varma, aloittiko hän pelaamisen 7-8-vuotiaana partiolaisten joukkueessa vai isänsä Pentti Parikan (myös PT-60:n pelaajia) työpaikan Pohjolan Auton joukkueessa. Valistustalolle hän meni pelaamaan, kun perhe muutti aivan sen viereen Pekankadulle hänen ollessa 10-11-vuotias eli joskus 1963-64. Muita pelaajia olivat tuolloin esimerkiksi Tauno Väisänen, Erkki Rännäli, Heikki Kenttä ja Matti Luomala.

Pertti oli vasenkätinen muuten mutta pöytätennistä pelasi oikealla kädellä. Oli siis sen verran molempikätinen. Mutta sen vuoksi hän ei oikein saanut voimaa kämmenlyöntiin vaikka kämmenspinni kyllä sujui.  Rysty oli parempi ja sitä hän myös pyrki käyttämään Pekkaa vastaan, jonka kämmen oli vahva. PT-60 kävi kilpailumatkoilla esim. Luulajassa, Haaparannalla ja Pietarsaaressa. Pertti muisti ainakin Ronny Brännbackan Pietarsaaresta. Kuulemma kommunikointi oli siellä hankalaa, kun ne puhuivat vain ruotsia. Tietysti PT-60 kävi myös eri SM-kilpailuissa etelässä. Kävipä hän jossain kilpailuissa Porvoossakin.

Nuorten ryhmän vanhimpana hän sai ajokortin ensimmäisenä täytettyään 18 vuonna 1971. Niinpä joukkue pääsi hänen kyydissään Ruotsiin kilpailuihin. Paluumatkalla Suomen tulli pysäytti heidät Torniossa, koska ilmeisesti porukka oli nuoren kuljettajan vuoksi epäilyttävä.  Auto piti ajaa sisälle johonkin halliin, jossa auto tutkittiin niin perusteellisesti, että penkitkin otettiin pois. Se oli todella aikaa, jolloin pelikortitkin piti salakuljettaa Ruotsista housunlahkeisiin piilotettuna pelikorttiveron maksamisen välttämiseksi. Pelikorttipakkahan maksoi 20-30 euroa Suomessa nykyrahaksi muutettuna.

Pertti muisteli lämpimästi Pekkaa, vaikka ei ollutkaan tämän kanssa tekemisissä pelisalin ulkopuolella. Miellyttävä ihminen. Muisti kyllä sen, että pelasivat aina kovia otteluita kuukausicupeissa. Muuten hänellä ei ollut paljoa kerrottavaa Pekasta. Nuo pöytätennisajat ovat muutenkin vähän kadonneet muistista.

Pertti itse lopetti pelaamisen joskus 70-luvun lopulla muutettuaan Ouluun opiskelemaan, Oulussa kun oli silloin huonot pelimahdollisuudet. Hän aikoo kyllä aloittaa pelaamisen uudelleen PT-60:ssä. Mailakin on jo ostettu vaikkakin vielä paketissa.

Keväällä 1974 otetussa kuvassa harjoitukset Valistustalolla. Ensimmäisellä pöydällä vasemmalla Pertti Parikka ja oikealla Antti Ruonaniemi. Taaemmalla pöydällä vasemmalla Jyrki Mella ja oikealla Tauno Väisänen. Heidän takanaan  oli painimatto. Kuva on otettu painonnostolavan päältä.

PT-60:n  kansainväliset 23.1.1972

Viimein löytyi pari Pekka Korhosen kasvokuvaakin. Tämä leike löytyi Pertti Parikan äidin keräämästä leikekirjasta. Se on Lapin Kansan juttu PT-60:n kansainvälisistä kilpailuista tammikuussa 1972.  Kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Rovaniemen ammattikoulun uudessa salissa,. jonka äänettömyyttä jutussa kehutaan. Se äänettömyys piti todella paikkansa, koska salissa oli tummanvihreä kokolattiamattomainen karhea päällystys. En ole sellaista missään muualla nähnyt.

Häkan Nybergkin mainitaan, kun ei tullut pelaamaan miesten kaksinpeliä Pentti Kunnaksen kanssa. Olivat silloin sijoilla 5 ja 8 Suomen miesten rankngilla. PT-60 aina kutsui Suomen huippupelaajia kilpailuihinsa ja taisi maksaa kulut.

Pekka votti 17-vuotiaat ja Pertti C-luokan raitahousuissaan, joissa taisi pelata valtaosan uraansa. He pelasivat yhdessä nelinpoeliä.

Toinen kasvokuva Pekka Korhosesta

Tämä kuva Pekasta on irrotettu hänen serkkunsa Olli Kothosen lähettämästä ryhmäkuvasta vuodelta 1973. Pekka työskenteli silloin mittamiehenä,  ja kuvassa oli  joukko mittamiehiä.

Pekan serkun Olli Korhosen muisteloita

Olli muisteli, että Pekka oli ”sutki” positiivisella tavalla eli juonikas, ovela.  Sellainenhan hän oli. Otti sillä tavalla aina paikkansa vähän muiden yläpuolella. Tai paljonkin ylempänä. Mutta ei sanonut mitään pahaa. Itse tulkitsen sen karismana.

Pekka oli siis monilahjakkuus, ja pelasi 1970-luvun lopulla jalkapalloa Rovaniemen Pallossa., Joukkue oli ilmeisesti 3. divisioonassa.

Pekka tunsi vanhastaan Jukka Ikäläisen. Niinpä hän meni Ruotsissa katsomaan Ikäläisen valmentaman joukkueen ottelua vaihtopenkin taakse. Joukkue oli vähän pulassa ja Pekka meni kertomaan Ikäläiselle, mitä joukkueen pitäisi tehdä, jotta tekisi maalin. No Ikäläinen otti neuvosta vaarin ja ohjeisti joukkuettaan. Ja maalihan siitä tuli! Ottelun lopputulos ei kuitenkaan ole tiedossa.

Suomen maajoukkuettakin valmentanut Martti Kuusela on muuten Pekan serkku. Kuuselahan syntyi Rovaniemellä ja pelasi alussa RoPSissa.

Pekka lähti Ruotsiin pikkuveljensä Jukka Korhosen perässä. Myös Jukka pelasi PT-60:ssa jonkin aikaa, mutta taisi jäädä C-luokkaan. Sitä tietoa Ollilla ei ole, milloin Pekka muutti Ruotsiin. Varmaan 80-luvun alussa kuitenkin.