Aina pitää taistella loppuun asti – sorry-palloissakin!

Olen vuosikaudet harmitellut sitä, että maajoukkuetasonkin harjoituksissa (seniorit ja juniorit) palloja ei pelata kunnolla loppuun saakka. Sen sijaan pallo otetaan joko suoraan käteen tai sitten tehdään jopa virnistelyiden kera joku pellelyönti. Kuitenkin vain pelaamalla kaikki pallot loppuun asti kunnolla niin tekniikkaharjoituksissa kuin harjoitusotteluissakin opitaan ne refleksit ja taidot, joilla tämä onnistuu myös kilpailuotteluissa. Siinä on mahdollisuus opetella kaikenlaisia kikkoja ja leikittelyä, jota ei muuten harjoitella. Jos asiassa ei ole mitään taustaa harjoittelusaleista, ei vaikeiden ja ennen kaikkea yllättävien tilanteiden hoitaminen onnistu kilpailuotteluissakaan.

Ohessa kolme videota siitä, että verkkosorin pelastaminen onnistui pahassakin tilanteessa, koska loppuun asti pelaaminen oli verissä ja itsestään selvää. Muuta mahdollisuutta ei pelaajilla kerta kaikkiaan ollut! Eli kaikki tapahtuu ihan automaattisesti. Treenisalien luovuttajat olisivat menettäneet jokaisessa tapauksessa pisteen suorilla jaloilla seisoen ja käsiä levitellen.

Nyt viimein tämän lyhyen jutun julkaiseminen on mahdollista, kun mukaan saatiin suomalainenkin sankaritarina kahden Viron tytön JEM-esitysten lisäksi. 😀 Pekka Korva kun yltyi erinomaiseen taisteluun Pohjois-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailujen M-1900-luokan jatkokaaviossa.

Näissä videoissa tehdään jotain sellaista, jonka pitäisi olla tietyissä rajoissa mahdollista tavallisille tattiaisillekin. Se vaatii vain jatkuvaa yrittämistä!

Varsinkin jos ette ole näitä aiemmin katsoneet, katsokaa nyt! Ja ottakaa mallia! 🙂

Anastassia Melnikova:

”How to save and then win a net ball like a boss (EYC 2019)”

Alina Jagnenkova:

”How to save and then win a net ball like a boss, part 2 (EYC 2019)”

Pekka Korva:

”Good save after a net ball – Pekka Korva VS. Leif Cruuka (31.8.2019)”

Kommentteissa väitetään, että Alina Jagnenkova otti vapaalla kädellä tukea pöydästä ratkaistessaan pallon. Videolta ei kuitenkaan tällaista voi nähdä, koska vapaa käsi jää Alinan vartalon taakse piiloon. Yleisen kokemuksen nojalla kuitenkin väitän, että on lähes 100 % varmaa. että hän piti kättään koko ajan niin, ettei se koskettanut pöytää. Ainakaan hän ei ottanut siitä tukea! Tämä asia on vaan niin syvällä pelureiden reflekseissä! Pöytään nojaaminen on ns. pingiskoulutason virhe.

Ei näy vapaan käden koskeminen pöytään tässäkään kuvassa, vaikka todella lähellä pöytää käsi onkin:

 

Puhumme siis vain siitä, mitä videolla näkyy eikä siitä, mitä Alina vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin.

5 thoughts on “Aina pitää taistella loppuun asti – sorry-palloissakin!

  1. Hienoja pelastuksia toki, mutta keskimmäisessä videossa (Jagnenkova) ei toteudu tuo jälkimmäinen osa ”win a net ball like a boss”. Siinä on mielestäni virhe sekä pelaajalta että tuomarilta, kun ratkaiseva lyönti suoritetaan vapaallä kädellä pöydästä tukea ottaen. Pallo olisi pitänyt tuomita vastustajalle.

  2. Ei, sellaista ei videolla näy. Ei ainakaan kännykän näytöllä. Käsihän jää vartalon taakse ja todellisuudessa ei varmaan osu pöytään. Missä muualla se vapaa käsi olisi muuten edes voinut olla tuossa tilanteessa? Sellaista virhettä nämä pelaajat eivät koskaan tee että edes koskettaisivat vapaalla kädellä pöytää puhumattakaan siitä, että ottaisivat tukea. Enkä ole sellaista koskaan nähnytkään näissä kisoissa. Se refleksi olla koskettamatta vapaalla kädellä pöytää on yhtä syvällä kuin lehmillä olla koskettamatta sähköaitaa!

  3. Kommentoin nyt vielä tätä, kun olen edelleen eri mieltä. Olen katsonut videon useaan kertaan isoilta näytöiltä ja vapaan käden kosketus pöytään näkyy kyllä videossakin. Kaapatusta kuvasta muutama freimi eteenpäin voi havaita, kuinka vapaa käsi lähtee nousemaan pöydän pinnasta vartalon poistuttua edestä. Tämä näkyy selvästi etenkin hidastetussa videossa noin 30 sekunnin kohdalla. Pelaajan vapaa käsi on myös koukistettuna eikä ojennettuna suoraksi, jolloin kyynärvarsi osoittaa kohti verkkoa. Tuollaisessa asennossa pöydän päällä maatessaan ei ole edes mahdollista pitää kättä siten, ettei se koskisi pöytään. Muutoin käsi ei olisi piilossa kuvasta. Myös kehon asennoista ja liikkeistä voi kosketuksen havaita, vaikka käsi onkin vartalon takana piilossa.

    Näkemättä koskaan yhtään junnujen EM-matsia paikan päällä väitän silti, ettei tämä taatusti ollut edes ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun tällaista siellä tapahtuu. Pienikokoinen pelaaja voi joutua kurkottamaan äärimmilleen osuakseen palloon ja tässä tapauksessa ilman tuen ottamista pelaaja ei edes olisi yltänyt lyömään palloa tuolla tavalla. Sanoisinkin kyseessä olevan enemmän junnutason kuin pingiskoulutason virhe. Ainoa toista tulkintaa jollain lailla puoltava peruste on se, että tuomari antoi pisteen Alinalle. Tuomari seuraa kuitenkin katseellaan palloa eikä sen vuoksi näe tilannetta oikein. Sääntöjen mukaanhan pelaaja häviää pallon koskiessaan vapaalla kädellään pöytään eikä siinä edellytetä tuen ottamista.

  4. ” ja vapaan käden kosketus pöytään näkyy kyllä videossakin”

    Ei, sitä siinä ei näy.

    ”Tämä näkyy selvästi etenkin hidastetussa videossa noin 30 sekunnin kohdalla.”

    Erityisesti ei näy 30 sekunnin kohdalla. Laitan siitä kuvakaappauksen jutun loppuun. Erittäin erittäin lähellä pöytää käsi tietysti on, mutta video ei kuitenkaan todista, että se koskettaisi pöytää puhumattakaan siitä, että Alina olisi tukenut itseään pöytään vapaalla kädellä kuten alunperin väitit.

    ”Tuollaisessa asennossa pöydän päällä maatessaan ei ole edes mahdollista pitää kättä siten, ettei se koskisi pöytään. ”

    Totta kai se on mahdollista, jos käsi taipuu kyynärpäästä pöydän suuntaiseksi.

    ”Myös kehon asennoista ja liikkeistä voi kosketuksen havaita, ”

    Ei voi havaita.

    ”väitän silti, ettei tämä taatusti ollut edes ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun tällaista siellä tapahtuu”

    Ei tässä väitteillä ole mitään merkitystä vaan vain sillä, että joku asian todella havaitsee. Minä olen katsonut jemmissä tuhansia otteluita ja tehnyt valtavan määrän videoita, enkä ole koskaan nähnyt. Mutta tottahan joku Andorran pelaaja on voinut koskettaa vapaalla kädellä pöytää vuonna 1972. En ole itse asiassa nähnyt sellaista juuri koskaan Rusallakaan kilpailuotteluissa. Tai en nyt muista ensimmäistäkään kertaa. Kun emme siis puhu vasta-alkajista.

    ”Sanoisinkin kyseessä olevan enemmän junnutason kuin pingiskoulutason virhe. ”

    Ei, vaan nimenomaan pingiskoulutason virhe, jolloin sana ei suinkaan tarkoita 6-8-vuotiaita, joiden on vaikea ylettää tehdä tämä virhe. Puhumme siis alle 15-vuotiaista seurojen vasta-alkajista. Mutta myös sääntöjä tuntemattomat aikuiset sitä tekevät ja olen joskus joutunut kertomaan tämän säännön.

    ”Sääntöjen mukaanhan pelaaja häviää pallon koskiessaan vapaalla kädellään pöytään eikä siinä edellytetä tuen ottamista.”

    Kyllä, atomin kosketus riittää. Niitä ei kuitenkaan kukaan pysty silmämääräisesti havaitsemaan, kun ei taida olla laitteitakaan, joilla se nähtäisiin. Sääntöjen tarkoituksena ei kuitenkaan ole se, että tällaiset atomin suuruiset kosketukset olisivat sen enemmän rangaistavia kuin syöttö, joka on vain 15,999999999999999 cm korkea. Pitää keskittyä siihen, miksi sääntö on olemassa.

    Millään fysiikan kaavoilla ei tässä voi sitä osoittaa, että vapaan käden oli paikko osua tuossa asennossa pöytään.

    Mutta tottahan käsi SAATTOI osua pöytään. Videolta emme vaan voi sellaista nähdä. Jos joku on eri mieltä, ottakoon videolta sellaisen kuvakaappauksen. Minä en pysty moista kaappausta tekemään.

Vastaa