ITTF:n vuosikokous ja Summit Bangkokissa

Maailman suurin urheilujärjestö, 227 jäsenen Kansainvälinen Pöytätennisliitto, järjesti historiansa toisen Summit-tilaisuuden alkuviikosta Thaimaassa. Suomesta mukana olivat allekirjoittanut ja Sonja Grefberg, jälkimmäinen tosin enemmän ITTF:n Councilin (valtuuston) ja ETTU:n Executive Boardin (hallituksen) jäsenenä. Varsinaisen vuosikokouksen lisäksi tarjolla oli koulutusta ja informaatiota.

Takavuosina ITTF järjesti vuosikokouksensa aina MM-kisojen yhteydessä. Se laajeni koulutustilaisuudeksi ja irrotettiin MM-kisayhteydestä, mutta nyt ollaan taas palaamassa vanhaan käytäntöön.

Tilaisuuden avasivat tiistaina ITTF:n ruotsalainen puheenjohtaja Petra Sörling, ITTF:n australialainen toimitusjohtaja Steve Dainton ja Thaimaan liiton presidentti, jonka pitkää nimeä en osaa toistaa.

Alla oleva kuva kertoo aika hyvin, mistä ITTF:n pyrkimyksissä on kyse. Vaikka sitä ei ihan suoraan sanotakaan, voimme varsin pitkälle ajatella, että ITTF:n henkilöstö on vastuussa hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen asioista (governance and sustainability), kaupallinen yhtiö WTT liiketoiminnan kasvattamisesta (business growth) ja ITTF:n ”hyväntekeväisyys- ja kehitysosasto” ITTF Foundation yhteisöllisyydestä ja yhteisö- ja terveyssektorista (society and health).

Kaikista näistä oli päivien aikana puhetta. Ensimmäinen setti oli pienryhmätyöskentelyä ja allekirjoittaneelle määrättiin paikka ryhmässä, joka keskusteli hyvästä hallinnosta. Rehellisesti sanoen se ei pohjoismaalaiselle paljon antanut, sillä me emme onneksi paini esimerkiksi sellaisten asioiden kanssa, että maan viranomaiset tai hallitus yrittäisivät vaikuttaa vaikkapa Pöytätennisliiton henkilövalintoihin.

Seuraavaksi palattiin taas yhteiseen saliin. Avauksen toimitti Kiinan liiton ja WTT:n presidentti Liu Guoliang, maailmanmestari ja olympiavoittaja. Hieman hymyilytti, kun teemana oli vedonlyönti ja kisamanipulaatio. Ellen nimittäin ihan väärin muista, kyseinen herra oli uhkapelien vuoksi Kiinassa hiukan disponibiliteetissakin takavuosina.

Yllättäen pöytätennis on maailmalla heti jalkapallon ja tenniksen jälkeen kolmanneksi suosituin vedonlyöntilaji.  Varsinkin pandemian aikana ja varsinkin Aasiassa pelattiin paljon epävirallisia kisoja, joihin otti osaa myös ihan oikeita maailmanlistapelaajia. ITTF panostaa kovasti vedonlyöntimanipulaation ehkäisyyn.

Seuraavaksi puhuttiin kestävästä kehityksestä ja sukupuolten tasa-arvosta. Pariisin ensi vuoden olympiakisoissa on ensi kertaa tilanne, jossa mies- ja naisurheilijoita tulee olemaan yhtä paljon. Naisia on kansainvälisten liittojen johtotehtävissä vain 30 prosenttia ja valmentajinakin vähän. Tässä asiassa Suomellakin on kirittävää.

Taas vaihdettiin teemaa ja nyt oli ranskalaisten vuoro esitellä kehitysajatuksiaan. He totesivat, että vakavan kilpapelaamisen määrä on laskussa (-15 % vuodesta 2008), mutta terveyden ja huvin vuoksi pelaavia on yhä enemmän (+28 % vastaavalla ajanjaksolla). Heitä ranskalaiset houkuttelevat ulkopöytäpuistoilla, mobiilipingiksellä ja virtuaalipingiksellä, jossa ottelun kaveria vastaan voi pelata vaikka kotonaan. Ranskalaisilla on myös ”vapaa lisenssi”, jonka tarkoituksena on vain saada tiedot kaikista lajia harrastavista ihmisistä. Näin yhteisö kasvaa ja sponsoritkin saattavat kiinnostua.

Tämän jälkeen ääneen pääsi ITTF Foundation. Heidän mukaansa terveyden edistäminen on jatkossa tärkeä teema ja pöytätenniksellä on siinä roolinsa. Parkinsonin tautia sairastaville on jo omat mestaruuskisansa ja samanlaiset ovat tulossa Alzheimer-potilaille. ”Table tennis can change lives”, kuului slogan. Kreikassa järjestetään marraskuussa World Table Tennis for Health -kongressi.

Seuraava esiintyjä oli nykyään Ruotsissa kadettityttöjen maajoukkuevalmentajana vaikuttava Kreikan entinen maajoukkuepelaaja Maria Christoforaki. Aiheena oli nais- ja tyttöpelaajien määrän kasvattaminen. Hän esitteli länsinaapurin Girl Power Festivaalia (Tjejfestivalen), jonka 100 osanottajapaikkaa myytiin loppuun nopeasti. Tätä seurasi intialaisen Stupan toimitusjohtajan Megha Gamphirin esitys tiedonhallinnasta. Kun saadaan tiedot ihmistä, saadaan myös sponsoreita! Ruotsalaiset ovat lähteneet yhteistyöhön Stupan kanssa ja ovat tilanneet sieltä uuden kisanvetojärjestelmän, reaaliaikaisen otteluanalysointijärjestelmän ja striimausjärjestelmän sekä vedonlyöntimahdollisuuden. Saa nähdä, kuinka länsinaapurin käy.

Vielä oli edessä yksi jakso. Se oli taas pienryhmäkoulutusta, jossa kokenut liiketoimintakonsultti puhui diversiteetistä eli monimuotisuudesta. Kyse oli siitä, että kehitystä silmällä pitäen kaikissa ryhmissä tulisi olla mukana taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Heitä pitää kuitenkin johtaa, jotta saavutettaisiin tuloksia. Aika tuttua asiaa niille, jotka Suomessakin ovat osallistuneet erilaisiin leadership-koulutuksiin.

Keskiviikko

Toisena päivänä teemana oli MM-kisojen tulevaisuus. Avauksen suoritti ITTF:n hallituksen qatarilaisjäsen Khalil Al Mohannadi, jonka tiedetään kamppailevan ITTF:n puheenjohtajuudesta seuraavissa vaaleissa. Sitten ääneen pääsi Ateenan 2004 olympiavoittaja Ryu Seun Ming, joka esitteli kotimaassaan Etelä-Koreassa ensi helmikuussa (16.-25.2.2024) pidettäviä joukkueiden MM-kisoja. Voin vakuuttaa, että Busanista jo kerran peruttuja kisoja järjestellään huolella. Mainospuolella mukana on mm. maan tunnetuimpia pop-tähtiä.

Korealaisen jälkeen toimitusjohtaja Dainton kertasi MM-kisahistoriaa. Vuonna 1926 aloitettiin ja kisoja pelattiin vuosittain 30 vuoden ajan, mikä ainakin osin selittää esimerkiksi Victor Barnan suuren mitalimäärän. Vuonna 1956 siirryttiin pelaamaan joka toinen vuosi ja sillä mentiinkin vuoteen 2000, jolloin joukkue- ja henkilökohtaisia kisoja alettiin pelata erikseen. Vuonna 2018 siirryttiin rajoituksiin pelaaja- ja joukkuemäärissä. Eikä ole syytä olettaa, että muutoskeskustelu pysähtyisi. Nyt joukkuemäärää ollaan taas suurentamassa.

Seuraavaksi osuin pienryhmään, jossa puhuttiin juuri joukkueiden MM-kisojen kehittämisestä. Tilaisuutta veti nykyään taas ITTF:n leivissä olevan ruotsalainen Mikael Andersson, joka on tuttu monelle suomalaisellekin. Tässäkin todettiin, että joukkueiden määrä on ikuinen kysymys. Ja että isot areenat ja järjestelyt maksavat. Tällä hetkellä MM-kisan järjestäminen lienee noin 5-10 miljoonan euron projekti.

Nykyjärjestelmässä on haasteena, että maanosamestaruuskilpailija ei mielletä MM-kisoiksi tai edes niiden karsinnoiksi, vaikka sitä ne käytännössä ovat. Henkilökohtaiset kisat ei niinkään ole ongelma, sillä parhaat pelaajat ovat kuitenkin mukana. Joukkuekisan suhteen yhden ottelun pelimuoto on taas pohdinnassa, sillä sponsoreiden ja median näkökulmasta ottelun keston tulisi olla mahdollisimman ”kiinteä”.

Kaikkien kehitysryhmien (4) lyhyiden yhteenvetojen jälkeen varsinainen Summit päättyi siihen, että ITTF:n hallitus nousi lavalle. Heiltä kysyttiin, mitä päivistä oli jäänyt mieleen. Parinkymmenen sekunnin vastauksista ei juuri tolkkua saanut. Vähän sama oli ryhmäyhteenvetojen kanssa, sillä ryhmistä, joihin ei osallistunut, ymmärsi ja kuuli vielä vähemmän kuin oman ryhmän keskusteluista.

Myöhemmin keskiviikkoiltapäivällä oli ITTF:n valtuuston kokous, jonka sisällöstä Sonja tulee kertomaan erikseen. Muut jäivät odottelemaan Englannin (Lontoon) ja Thaimaan (Bangkokin) vuoden 2026 MM-kisaisännyyshakujen esityksiä, jotka pidettiin illalla. Torstain kokoushan oli päättävä kisaisännän valinnasta.

Thaimaan esitys oli lopulta melkein nolo, sillä he ylittivät aikansa ja jotenkin tuntui, että showta ei paljon ollut treenattu. Englantilaiset sen sijaan vetivät omansa hienosti.

Torstain AGM

Koko torstai oli varattu ITTF:n vuosikokoukselle eli AGM:lle (Annual General Meetig). Senkin avasi puheenjohtaja Sörling, mutta ääneen pääsi myös Thaimaan urheilu- ja matkailuministeri. Aamulla klo 10 aloitettiin ja kaikkein ensimmäiseksi piti tutustua äänestyskoneeseen, johon sain Suomen ”luottokortin”. Äänestäminen on aika monimutkaista, sillä mukana on sekä paikalla olevia että digitaalisten yhteyksien takana olevia äänestäjiä. Todettakoon lisäksi, että paikalla olivat niin Venäjän kuin Ukrainankin edustajat. Edellistä edusti kokenut ”arvokisakävijä” Roman Markov.

Nimenhuudon suoritti tuttuun tapaan ITTF:n pääsihteeri Raul Calin. Siihen tulokseen tultiin, että jos kaikki virtuaalisestikin osallistuvat  ovat mukana, ääniä olisi jaossa 132. Eli lähes 100 jäsenjärjestöä ei osallistunut ollenkaan.

Sörling valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja asialistan hyväksyminen sekä ääntenlaskijoiden valinta kävi nopeasti. Edellisen AGM:n pöytäkirjakin hyväksyttiin. Irakin edustaja tosin kaiveli vielä vanhoja, mutta kansainvälisiin kokouksiin jotenkin kuuluu, että puheenvuoroissa on pientä kuittailua.

Seuraavaksi muistettiin vuoden aikana kuolleita. Ja heitähän oli, sillä mm. Turkin ja Syyrian maanjäristyksessä menehtyi pöytätennispelaajia muutamakin. Ja tietenkin myös mm. Diane Schöler. Sitten annettiin kunniamainintoja Kiinan MM-kisajärjestäjille, Espanjan Para-MM:n järjestäjille (Aino näkyi promokuvissa!), Tunisian nuorten MM-järjestäjille ja Singapore Smashin järjestäjille. Sekä tietenkin tärkeille sponsoreille, jotka pääosin näyttivät olevan Kiinasta. Vielä Slovakian Zdenko Kriz ja Tunisian Cherif Hajom valittiin järjestön kunniajäseniksi. Kriz on tuttu mies monelle suomalaisellekin. Ja rekordi on kova, sillä hän johti maansa liittoa yhtä perää 38 vuotta!

Seuraavaksi puhuttiin ITTF:n vuosikatsauksesta sekä strategisesta suunnitelmasta, jota jo edellä hiukan kuvattiin. Dainton totesi, että järjestö työllistää noin 100 ihmistä. Salista nousi erilaista keskustelua, jossa mm. haettiin tukea Jemenin maanjäristyksen uhreille, moitittiin WTT-kisojen kalleutta ja mietittiin pakolaisten edustusoikeuksia. ITTF Foundation esitteli lähinnä kolmannessa maailmassa toteutettavia projektejaan ja kertoi, että kovasti kasvavaa maailman pöytätennispäivää vietetään seuraavan kerran 23.4.2024.

Myös Pariisin olympiakisoja esiteltin. Kertoivat, että valtaosa pöytätenniksen lipuista on jo myyty, jäljellä on enää noin 50 000 kappaletta. Uusi asia oli, että pelipöydän valkoiset reuna- ja rajaviivat ovatkin Pariisissa pinkit.

Kahvitauon jälkeen puhuttiin ITTF:n taloudesta, talousjohtaja (CFO) Michel Brownin voimin. Unkarilainen Roland Natran, joka on ITTF:n taloudesta vastaava hallitusjäsen, oli sairastunut eikä päässyt paikalle. Vuonna 2022 tehtiin tappiota 2,9 miljoonaa dollaria. Tulot nousivat, mutta menot vielä reippaammin. Vuonna 2021 tehtiin tappiota neljä miljoonaa. Kymmenenä viime vuotena tappiota on tullut yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja vain kahtena vuonna on ylletty plussalle.

WTT:n lukuja ei esitelty erikseen, mikä aiheutti vähän napinaa. Kaikkihan tietävät, että tappiot tulevat sieltä. Koko talousmateriaali saatiin kokousedustajille vasta edellisenä päivänä, joten vuoden 2022 tilit hyväksytäänkin vasta järjestön seuraavassa yleiskokouksessa Busanissa helmikuussa.

Kuluvan vuoden budjetti sentään hyväksyttiin. Se on aika optimistinen, sillä tulojen budjetoidaan nousevan 10 miljoonalla eurolla. Järjestön uudeksi tilintarkastusyhteisöksi valittiin PwC.

Sitten kuultiin videoilta (tekstit oli jaettu jo etukäteen) hallituksen jäsenten ja maanosapresidenttien raportit. Järjestön isoimpien kihojen sekä eri komiteoiden puheenjohtajien raportit saatiin vain paperilla, mutta kaikki mainitut hyväksyttiin moitteitta. Tanskalainen Arne Madsen pääsi kuitenkin ääneen, sillä hän jäi mediakomitean viimeksi puheenjohtajaksi, se kun päätettiin jo aiemmin lopettaa. Vielä kuitattiin valtuuston ja hallituksen raportit sekä kertomus hyvästä hallintotavasta (governance).

Lounaan jälkeen oli aika käydä käsiksi mielenkiintoisiin asioihin eli sääntömuutosehdotuksiin. ITTF:n hallituksen oma ehdotus ”neutraalien pelaajien” hyväksymistä (ilman liittoa) sen omalla päätöksellä kisoihin herätti paljon narinaa, sillä se tiedettiin ”venäläis- ja valkovenäläispykäläksi”. Esitys meni kuitenkin läpi niukimmalla mahdollisella tavalla: kun vaatimus oli 2/3 äänistä, esitys sai taakseen 67 prosenttia. Vastustava porukka olisi lähinnä halunnut pitää tällaisen päätösvallan yleiskokouksella.


Kotimaista kokouseleganssia.

Muutaman teknisen termikorjauksen jälkeen puhuttiin veteraanikisojen nimenmuutoksesta Masters-kisoiksi. Se meni läpi ylivoimaisella äänienemmistöllä. Sitten kokous päätti, että yleiskokoukset ovat jatkossa taas MM-kisojen yhteydessä, mistä oli parikin samansisältöistä ehdotusta. Sen sijaan sääntöihin ei hyväksytty muita reunavärejä valkoisen ohella, vaikka todella lähellä oli: läpimenoon olisi vaadittu ¾ äänistä, ja puolesta äänesti 74 prosenttia. Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten Pariisiin suunnitellulle pöydälle käy!

Seuraava kokousasia oli komiteoiden jäsenten valitseminen. Niissä ei nokka kauan tuhissut ja nimeämiskomitean esityksien mukaan mentiin. Allekirjoittanut tuli kirjeenvaihtajajäseneksi Sport and science & medical -komiteaan. Jos kokemus on sama kuin takavuosina, se ei tule merkitsemään oikeastaan mitään.

Viimein oli vuorossa kokouksen ehkä mielenkiintoisin asia. Englantilaiset ovat jo pitkään valmistelleet vuoden 2026 MM-kisoja, sillä kaikkihan alkoi sata vuotta sitten samasta paikasta. Matkalla oli yksi mutta, sillä myös Thaimaa olisi halunnut nuo kisat ja ainakin ITTF:n puheenjohtajakamppailua käyvän qatarilaisen Khalilin tiedettiin suhtautuvan tähän myönteisesti. Äänten ostamisestakin puhuttiin. Engelsmannit – puheenjohtaja Sandra Deaton, ETTU:n entinen pääsihteeri Richard Scruton ja Englannin liiton nykyinen toimitusjohtaja Adrian Christy – olivat jo lähes valmiita tappioon, joka ainakin minun mielestäni olisi ollut historiallinen häpeä.

Ilmeisesti aika moni muukin ajatteli samoin, sillä lopulta Englanti voitti äänestyksen selvin numeroin 67-38. Sandran kyynelille ei ollut tulla loppua.

Vielä kokous totesi, että koska valtuusto myönsi vuoden 2025 nuorten MM-kisat Romanialle, toinen mainio hakija Bahrain saa seuraavat kisat. Kun todettiin, että seuraava kokous on 27. helmikuuta Busanissa, saattoi puheenjohtaja Sörling päättää kokouksen klo 16.30 kuuden ja puolen tunnin aherruksen jälkeen.

Iltaohjelmana oli vielä mahtava jokiristeily, jonka Thaimaan liitto tarjosi. Musiikkeineen ja ruokailuineen sen hintaa voi vain arvioida. Mutta hienoa oli!

Esko Heikkinen

Vastaa