SPTL:n kevätkokous pidettiin maanantaina 28.4. Sporttitalolla sekä Teams-yhteydellä. Käsiteltäviä asioita oli suuri määrä, joten maratonkokous päättyi vasta noin klo 23.30. Kokousosallistujia oli mukavasti 30, ja suuri osa heistä jaksoi istua kokouksen loppuun asti. 18 seuraa oli edustettuna kokouksessa.
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa vuosikertomus sekä tilinpäätös. Kaikki vuodelle 2024 asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja erityisesti juniorien lisenssimäärät olivat pettymys. Lisenssien kokonaismäärä oli kuitenkin 2000-luvun toiseksi korkein. Onnistuneisiin tavoitteisiin lukeutuivat muun muassa tapahtumat (sekä veteraanien NETU että Finlandia Open onnistuivat hyvin) ja talouden tasapainottaminen.
Vuoden 2024 taloudellinen tulos oli noin 36 000 euroa plussan puolella. Talouden tasapainottaminen on siis edennyt hyvin. Tulokseen ovat kuitenkin vaikuttaneet Ruskeasuon pöytien myynti Helsingin kaupungille sekä leirien peruuntuminen maajoukkuepelaajien sairastelujen takia, ja ilman näitä tekijöitä tulos olisi ollut huonompi. Menojen kanssa on siis oltava jatkossakin tarkkana.
Suuri osa kokouksesta vietettiin sääntömuutosten parissa. Esityksiä oli pitkä lista, ja monista niistä keskusteltiin perusteellisesti. Neljästä muutoksesta äänestettiin:
- Ulkomaalaisten pelaajien osallistumisoikeus SM-kilpailuihin: lievennettiin rajoitusta, aikuiset saavat jatkossa osallistua SM-kilpailuihin asuttuaan yhtäjaksoisesti Suomessa kuusi kuukautta (aiemmin rajoitus oli kaksi vuotta). Juniorien muutos meni läpi ilman äänestystä: juniorit voivat osallistua SM-kilpailuihin muutettuaan asumaan vakinaisesti Suomeen (aiemmin edellytettiin asumista vuoden verran).
- Muutosesitys ottelusiirtojen yksiselitteiseen kieltämiseen sarjojen turnauslohkoissa ei mennyt läpi, vaan sääntö päätettiin pitää ennallaan.
- Muutosesitys toisen seuran joukkueessa pelaamisen sallimisesta naisten sarjoissa ei mennyt läpi, vaan sääntö päätettiin pitää ennallaan.
- 2-divisioonan karsinta päätettiin äänestyksen jälkeen muuttaa esityksen mukaisesti. Aiemmin II-divisioonan alemmassa loppusarjassa sijoille 5–6 päätyneet joukkueet putosivat III-divisioonaan, mutta jatkossa joukkueet karsivat sarjapaikastaan. Vastaavasti III-divisioonan ylemmistä jatkosarjoista vain parhaat nousevat jatkossa suoraan ja toiseksi sijoittuneet pelaavat karsinnoissa.
Muista hyväksytyistä sääntömuutoksista mainittakoon I-divisioonan muuttaminen kymmenestä kahdeksaan joukkueeseen, juniori-ikäisten pelaajien siirtymisen seuran joukkueiden välillä mahdollistaminen (kauden aikana pelaaja voi kerran siirtyä ylempään joukkueeseen, ja siirto pitää tehdä 31.1. mennessä) ja juniori-ikäisille mahdollisuuden antaminen uuden seuran edustamiseen myös SM-joukkuekilpailussa ja sarjoissa, vaikka seuranvaihto on tehty myöhemmin kuin 31.8., jos pelaaja muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Illan päätteeksi hyväksyttiin kurinpitosäännöt ja tutustuttiin seura- ja valmennusvaliokunnan esitykseen junioritoiminnan kehittämismaksusta, jota pidettiin hyvänä ideana.