Juha Julmala ollut aktiivinen ja saanut taas hieman huomiota lajillemme, hyvä Juha!

https://yle.fi/uutiset/3-11141722

Liittohallitus piti tiistaina vuoden ensimmäisen kokouksensa. Koska edellisestä tapaamisesta oli jonkun verran aikaa, kävimme valiokuntakatsauksen hiukan perusteellisemmin. Alku otettiin työvaliokunnasta, jolla ei tällä kertaa ollut paljon kerrottavaa. Uutta varustesopimusta Stigan kanssa on rauhassa väännetty edelleen ja nyt vaikuttaa siltä, että sopimus kyllä syntyy, mutta on heikompi kuin voimassa oleva. Pöytätennislehti saatiin aikaan, mutta rahastoasia ei ole edennyt. Valiokunta pitää lähiaikoina erillisen varainhankintakokouksen.

Hannu Sihvo kertoi, että parapelaajilla tulee olemaan aktiivinen kevät kansainvälisen kilpailutoiminnan osalta, kun pelaajat hakevat paikkoja Tokion paralympialaisiin. Paravaliokunnan kanssa on myös keskusteltu budjetista. Asiassa on ollut vaatimatonta viestintää ja väärinkäsityksiäkin. Niiden seurauksena syyskokouksessa hyväksytty talousarvio on aika lailla ”alamittainen”: valiokunnan oma toimintasuunnitelma perustuu viime syksyn kansainvälisen parakisan hyvään taloudelliseen tulokseen ja vuoden 2020 aikana kustannuksia on noin 20 000 € budjetoitua enemmän. Se kestetään, mutta ainakin itse koetan ottaa asiasta opiksi. Lisäksi paravaliokunta puuhaa Matti Kurvisen kanssa Mesenaatti-kampanjaa, jossa tavoitteeksi asetetaan uuden pelituolin hankkiminen Aino Tapolalle. Sen hinta on noin 8 000 €.

Valmentajavaliokunnan osalta Taneli Keinonen kertoi, että valmentajakoulutuksen polku julkaistu ja kuvattu. Perustasolla (Starttikurssi) ”liitto menee nyt seurojen luokse”. Kakkostason valmennuksessa 22.-23. helmikuuta järjestetään Suomen Valmentajat ry kanssa psyykkinen valmennuksen koulutus. Se toteutetaan mailapeliyhteistyön nimissä. Valmentajavaliokunnan toiminta on käynnistynyt hiukan kangerrellen. Puheenjohtajaa ei ole nimetty (jäseniä on) ja toiminnan tavoitekin lienee vielä hiukan hakusessa. Keskustelu siis jatkuu.

Seuravaliokuntaraportoinnissa Taneli selvitti, että tammikuussa on pieni koulukierros ja seuraleirejä järjestetään kaikille halukkaille. Kevään toiminnan painopiste on välituntipingiksessä, mailapelihankkeessa taas mailapelikilpailuissa. Mailapelihankkeelle on haettu uutta rahoitusta.

Teemu Oinaksen mukaan kilpailuvaliokunnalla on ollut aktiivista toimintaa. TuKan luopuminen SM-sarjasta on puhuttanut. Pääsarjaa on kehitettävä, sillä esimerkiksi kolme kierrosta päivässä on liikaa. GP-luokkien suosio on hiipumassa ja uudistustarvetta on sielläkin. Kilpailuaktiivisuus on laskenut vähän, vaikka aktiivisten pelaajien määrä on isompi kuin pitkään aikaan (”starttimittari” ei ole paras mahdollinen kuvaaja, mutta sille on historiallinen taustansa). Meillä on enemmän lisenssipelaajia kuin kertaakaan 2000-luvulla ja erityisesti nuoria pelaajia on tullut lisää. Parasta olisi, jos saisimme lisää kisoja. Ensi kaudella kaikki SM-kisat ovat laadullisesti vähintään A-kategoriaa.

Kilpailuvaliokunnassa käydään paljon myös sääntömuutospohdintaa: ehdotettu on esimerkiksi juniori-SM:n muuttamista 17-, 14- ja 12-vuotiaisiin sekä nuoriso-SM:n uudelleenperustamista, SM-sarjan pelisysteemiä 2. ja 3. divisiooniin, TOP-kisan uudistamisen ohella. Puhetta on ollut myös ulkomaalaisten pelaajien rekisteröinnistä ja alemmissa divisioonissa pelaamisesta, lisenssin voimassaoloajan muutoksesta sekä neljännen pelaajan käyttömahdollisuudesta SM-sarjaotteluissa. Onpa esitetty sellainenkin ajatus, että pääsarjassa kotijoukkue saisi todellisen kotiedun siitä, että se näkisi vastustajan järjestyksen ennen omien nimien laittamista.

On hienoa, että asioita pohditaan ja uusia ajatuksia testaillaan. Koska ne edellyttävät sääntömuutoksia, mahdolliset esitykset tulevat kotisivuille hyvissä ajoin ennen liittokokousta. Siellä sitten seurat päättävät, mitkä uudistukset astuvat voimaan. Ilman ehdotuksia asiat eivät uudistu ja kehity!

IT-valiokunnassa on Kimmo Pihkalan mukaan ollut lähinnä normaalia ylläpitotehtäviä. Sonja Grefberg raportoi, että huippu-urheiluvaliokunnassa mietitään kevään kilpailukalenteria huippupelaajien osalta. Kahden viikon kuluttua Portugalissa pelattavat olympiakisojen joukkuekarsinnat vaikuttavat myös Benedekin sisäänpääsymahdollisuuksiin, sillä mitä enemmän eurooppalaisia joukkueita pääsee mukaan, sitä vähemmän näiden maiden pelaajia on mukana Moskovan kaksinpelikarsinnassa. Busanin MM-joukkueetkin on valittava pian. Benedekillä kova kevätkauden ohjelma, mikä on myös kohtalaisen kallista. Siihen on tosin varauduttu. Joulun välipäivinä Aleksi Räsänen, Arttu Pihkala ja Lauri Hakaste olivat Ruotsin juniorimaajoukkueleirillä, mikä oli hieno uusi avaus.

Sääntövaliokunnan Kimmo Arenius esitteli yksityiskohtaisemmin TOP-12:n muutosehdotusta TOP-16 -formaattiin. Alustava versio on liiton sivuilla ja keskustelun perusteella Are täsmentää sitä vielä hyvissä ajoin ennen päätöksen tekevää kevätkokousta (kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta huhtikuulle se menee).

Veteraanivaliokunnan puolesta todettiin, että NETU:n 2020 mestaruuskilpailut pelataan Latvian Liepajassa huhtikuussa. Vastaavat kisat 2022 ovat Suomessa ja järjestelyjä on ryhdyttävä valmistelemaan.

Sonja raportoi myös kansainvälisistä asioista. Syyskuussa on Euroopan Unionin puheenjohtajavaalit ja ehdokkaista spekuloidaan jo kovasti. Yksi heistä tullee Venäjältä. WADA:n joulukuisen esityksen perusteella voi kuitenkin hyvin ihmetellä, tuleeko valinta olemaan mahdollista.

Mika Räsänen kertoi joulukuisesta Finlandia Openista. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää ja Rovaniemen (sekä lentopalloliiton) Heikki Kiiskisen työ medianäkyvyyden suhteen antoi mainion tuloksen. Penan hieno voitto helpotti tehtävää. Ensi joulukuun kisaa varten Pongfinityn on tehnyt markkinointivideon, jolla koetamme hankkia (lisä)osanottajia ulkomailta. Viime vuoden kisassa kansainvälisiä tuomareita oli paljon, mikä on mainio juttu. Kisan taloudellinen tulos on yli 10 000 €, mitä voi pitää erittäin hyvänä. Kokouksen aikana saimme vahvistuksen siihen, että seuraavan kisan päivämäärät ovat ITTF:n kalenterissa kuten halusimmekin. Ajankohta on meille tärkeä, sillä suunnitelmissa on yhteismarkkinointia viikkoa aiemmin pelattavan Viron kisan kanssa.

Talouspuolella kuuluu hyvää, sillä viime vuoden tulos on alustavasti jopa noin 50 000 €. Parakisat ja Kisakallion Finlandia Open olivat tässä aika isossa roolissa. Rahaa tarvitaan, sillä olympia- ja paralympiavuodesta on tulossa kallis. Vuoden 2020 tulos on jo budjetissa miinusmerkkinen.

Toiminnanjohtaja Räsänen kertoi vielä, että liiton järjestämän 13- ja 15-vuotiaiden Juniori-SM:n (15.-16.2. Ruskeasuo) kutsu on liiton sivuilla. Vapaaehtoisia tarvitaan järjestelyihin.

Olemme myös käynnistämässä keskustelua liiton tavoitteista ja suuntaviivoista, sekä kuluvalle vuodelle 2020 että pidemmällekin. Hallitus pitää kevään aikana erillisen strategiakokouksen. Paikaksi on suunniteltu yhteistyökumppaniamme Gumbostrandia.

Aktiivista keskustelua kesti rutiininomaiset 2,5 tuntia.

ARF CUP kisassa on jo mukavasti osallistujia. Tänään ehtii vielä ilmoittautua, varsinkin sunnuntain No Rating tai MK luokkiin klo 18 mennessä.

Tervetuloa!

MBF

Suomessa on vanha perinne, jonka mukaan pallo keskeytetään, jos jommankumman pelaajan taakse tulee pallo. Tämä aiheuttaa harmia erityisen paljon saleissa, joissa pöydät ovat pitkässä rivissä eikä kunnon väliaitoja ole. Tuomarin on myös vaikea päättää, milloin uusi pallo otetaan. Entäs jos toinen tappaa sisään samalla hetkellä, kun tuomari on nostamassa kättä pystyyn? Jokainen tuomarina ollut tietää nämä tilanteet. Jotkut pelaajat saattavat olla myös niin ketkuja, että he löytävät aina takaansa tai oikealta tai vasemmalta pallon, kun vastustaja on lyömässä ratkaisulyöntiä ja eikun käsi pystyyn. Pallon hakeminen tuottaa myös vaarallisia tilanteita, kun joku juoksee yhtäkkiä pelaajan taakse. Sellaistakin näkee, että pelaaja huutaa viereiselle pöydälle STOP, kun oma pallo on lentänyt sinne. Se on täysin väärin. Pelaaja ei saa puuttua toisen pöydän tuomarointiin tällä tavalla.

Vaatii luovaa ajattelua huomata, että ikivanhoja tapoja voidaan muuttaa. Esimerkiksi tätä uuden pallon ottamisen tapaa. Joskus asiassa auttaakin se, että joku ulkopuolinen huomauttaa asiasta ihmetellen, miksi teette noin. Nimittäin toukokuussa Finlandia Junior Openissa joku ruotsalainen oli ihmetellyt sitä, miksi Suomessa otetaan uusi pallo, kun taakse tulee pallo. Hänen mukaansa Ruotsissa ei tehdä niin vaan pallo pelataan loppuun takana olevasta pallosta huolimatta. En tiedä, onko tämä täysin yleinen käytäntö Ruotsissa mutta silti ehdotan samaa Suomeen.

Ehdotus

1. Jos jollain pöydällä on peli käynnissä, kun oman pöydän pallo lentää tai vierii pöydän laariin, älä juokse hakemaan palloa äläkä huuda STOP.
2. Kun joltain naapuripöydältä tulee pallo jommankumman pelaajan taakse, käynnissä oleva pallo pelataan loppuun. Kumpikaan pelaaja ei saa keskeyttää palloa. Jos sen tekee, menettää pisteen.
3. Jos pallo tulee pelaajien väliin, pallo keskeytetään ja pelataan uusi pallo.
4. Pallo haetaan toisesta laarista vasta, kun sen pöydän pallo on pelattu loppuun. Pitää sanoa HETKINEN tai vastaavaa, jotta toisen pöydän pelaajat tietävät odotella. Parempi olisi ehkä se, että ei mennä koskaan toiseen laariin hakemaan palloa vaan pyydetään se. Näin vältettäisiin myös hitaiden laahustajien ongelma. Jotkut kun jäävät haahuilemaan loputtomalta tuntuvan ajan pallonhakureissulla hitain lomps-lomps -askelin ja tyhjin katsein, vaikka jalat ovat täysin terveet.

Tästä ei ehkä tarvitsisi tehdä sääntöä. Pelkkä kilpailuvaliokunnan suositus voisi riittää. Joka tapauksessa muutos tekisi pelaamisesta miellyttävää. Itseäni eivät takana olevat pallot häiritse ollenkaan. Se harmittaa sen sijaan, että tuomari ottaa uuden pallon takana olevan pallon vuoksi sellaisessa tilanteessa, jossa olen juuri lyönyt sisään tai olen muuten voittamassa pallon. Jokainen pelaaja jakaa varmaan saman tunteen kanssani. Siis vaikka tuomari toimiikin aivan oikein! Kun sekin voi riittää keskeyttämisen syyksi, että pallo oli tulossa viereiseltä pöydältä muttei tullutkaan.

Muutos helpottaisi myös tuomarin työtä.

JUHA-LISTA 1.1.2020

1. Juha Äänismaa HIK Pingis               2083
2. Juha Kangas TuPy                               1996
3. Juha Rimpiläinen Wega                    1896
4. Juha Suotmaa TuPy                           1630
5. Juha Hyyppä PT Espoo                     1602
6. Juha Lipponen IPT-94                       1585
7. Juha Akkanen MPS                             1476
8. Juha Suomi Atlas                                1433
9. Juha Mustonen PTS-60                     1382
10. Juha Kulju KuPTS                                1361
11. Juha Salmi IPT-94                               1235
12. Juha Julmala PeTo                             1125
13. Juha Virkkala YPTS                             1066
14. Juha Meinander MBF                         1061
15. Juha Kääriäinen IPT-94                       861