Liiton ylin päättävä elin eli liittokokous kokoontui tiistai-iltana Sporttitalolla ja etänä. Ja kunnolla kokoontuikin, sillä paikalla oli peräti 26 seuraa, mikä on ennätys moniin vuosiin. Liekö paikalle houkutellut talousarvio, strategia, puheenjohtajavaali, hallitusvaali tai mikä, mutta nyt väkeä oli kunnolla paikalla. Näin pitäsi aina olla!

Viimeinen virkatehtäväni liiton puheenjohtajana oli avata kokous. Totesin, että syyskokous on tärkeä, sillä henkilövaalien ohella siinä päätetään myös ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta ja tällä kertaa myös pitemmän tähtäimen strategiasta. Läsnäolijoiden tarkistuskin meni vielä tässä komennossa ja siinä todettiin, että paikalla Sporttitalossa olivat puheenjohtajan lisäksi liiton kunniajäsen Matti Kolppanen, varapuheenjohtaja Sonja Grefberg, hallituksen jäsen Mika Pyykkö, huippu-urheiluvaliokunnan jäsen Martti Autio, veteraanivaliokunnan jäsen Vesa Lappi, toiminnanjohtaja Henri Pelkonen sekä seurojen varsinaisina kokousedustajina Jouko Manni (TuKa), Arto Luukkainen (Star) ja Pekka Kolppanen (Wega).

Langoilla olikin sitten väkeä enemmän: Markus Strandström (Pts Sherwood), Juha Julmala (PeTo), Esa Wallius (KurVi),  Heikki Kiiskinen (PT 60), Simeoni Saarikoski (MPS), Aaro Mäkelä (PT Espoo), Jari Kohvakka (LiPi/Vire), Konsta Ojanen (Por-83), Hannu Grönlund (Atlas), Teemu Oinas (OPT-86), Tero Naumi (KoKa), Jens Weckström (Maraton), Tauno Kara ja Jyrki Pikkarainen (PT Jyväskylä), Christian Porthin  (Halex), Heikki Holopainen (JPT), Jari Vesaluoma (KePTS), Matti Vainio (MBF), Lassi Nykänen (Smash), Jyrki Nummenmaa (PT 75), Sami Koivumäki (TIP-70), Mergim Kelmendi  (TuPy), Petri Mikkonen (LrTU), Mika Kärkkäinen (NuSe), hallituksen jäsen Pasi Valasti, hallituksen varajäsen Hannu Sihvo, hallitusehdokas Timo Reina sekä parapelaaja Aino Tapola. Kokous myönsi Ainolle vain läsnäolo-oikeuden, mutta ei puheoikeutta. Laskelmien jälkeen todettiin, että paikalla oli peräti 26 äänioikeutettua seuraa. Se on todella hieno määrä!

Sitten siirryttiin itse asiaan. Pekka Kolppanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, Henri Pelkonen sihteeriksi ja Vesa Lappi sekä Martti Autio pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi. Kokous todettiin lailliseksi ja esityslistakin vahvistettiin sellaisena, kuin se on liiton sivuilta luettavissa.

Ensimmäinen varsinainen kokousasia oli liiton uuden strategian vahvistaminen vuosille 2025-2030. Toiminnanjohtaja esitteli jo jonkin aikaa liiton sivuilla olleen dokumentin, jonka ulkoasua hän tosin oli uudistanut. Henri totesi myös, että nyt on siirrytty rullaavaan strategiaan, ja että dokumentin taustalla on niin pelaajakyselyitä, vaikuttajahaastatteluja kuin useampia valmistavia istuntojakin.

Nykytilan haasteitamme ovat etenkin talous ja valmentajakoulutus. Missioksi on muotoiltu ”Pingisunelmien mahdollistaja” ja visioksi ”Isompi ja parempi pöytätennisyhteisö”. Lisäksi esityksestä löytyvät niin arvot, ydintoiminnot kuin strategiset päätavoitteetkin. Henri on muokannut hienon dokumentin, joka kannattaa lukea perästäkin!

Keskustelussa Jouko Manni nosti esiin uusien seurojen lisäämisen uusille paikkakunnille, mikä herätti keskustelua ja kannatustakin. Matti Vainio puhui juniorityön merkityksestä ja kyseli, mitä tarkoittaa ”kaupallinen halli Helsinkiin”. Henri kertoi ajatuksia ”Pongfinity-hallista” sekä pienten paikkakuntien haltuunotosta. Tauno Kara korosti koulupingistoimintaa ja Juha Julmala kansalaisopistojen hyödyntämistä. Dokumentti vahvistettiin kuitenkin sellaisenaan, Jyrki Nummenmaan toteamuksella, että rullaavan strategian aikana sitä voidaan vaikka jo seuraavassa liittokokouksessa päivittää.

Henri jatkoi esittelyä seuraavassakin kohdassa eli liiiton ensi vuoden toimintasuunnitelman käsittelyssä. Tämäkin dokumentti löytyy liiton sivuilta. Se on tavoitteineen hyvin informatiivinen, eli sekin kannattaa lukea. Matti Vainio piti seurojen ”kirittämistä” hyvänä – se tarkoittaa siis liiton yhteistyötä erityisesti niiden seurojen kanssa, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Jouko Manni esitti, että uusien seurojen/paikkakuntien määrään olisi hyvä saada konkreettinen tavoite, esimerkiksi kuusi kappaletta. Teemu Oinaksen ehdotuksesta asia otetaan jatkovalmisteluun seuravaliokuntaan ja toimintasuunnitelma päätettiin vahvistaa tällä lisäyksellä.

Sitten siirryttiin puhumaan rahasta. Liittohallitus oli tehnyt esityksen SPTL:n liittymis-, jäsen, kilpailu- ja muista maksuista. Veteraanilisenssiin esitettiin ikärajanostoa 65 vuoteen sekä viiden euron korotusta. Uusi asia oli alle 25-vuotiaiden lisenssi, jonka hinta on 45 € (eli vähän halvempi kuin aikuislisenssi) sekä ensimmäisen kauden lisenssi, jonka hinta on 25 €. Sarjamaksut olivat ennallaan, mutta mukaan oli tuotu naisten sarjojen hinnoittelu. Muut maksut olivat entisiä. Maksut vahvistettiin toteamuksilla, että viivästyskoron tulee olla korkolain mukainen, ja että väärällä lisenssillä pelaavan pelaajan sakkomaksu on sama kuin lisenssittömän pelaajan sakkomaksu. Tämä koskee siis ensi vuoden syksynä hankittavia lisenssejä.

Samaan syssyyn hyväksyttiin ensi vuoden talousarvio, jota Henri edelleen esitteli. Hän painotti esitystään asioihin, jotka erosivat edellisestä budjetista. Myös tämä dokumentti löytyy liiton sivuilta. Budjetin toteutuessa tehdään nollatulos ja toimintamenot ovat noin 650 000 euroa. Siinä on melko huomattava kasvu, mutta ensi vuonna järjestetään Finlandia Openin ohella myös Para Finland Open.

Arto Luukkainen ehdotti vähennystä paratoiminnan kuluihin (sekä lajinlevitys että huippuvalmennus), mikä herätti vilkkaan keskustelun. Jouko Manni kysyi maajoukkuevalmennuksen kuluista ja esitti sen vähentämistä ja vastaavasti rahan siirtämistä seurojen tukemiseen. Maraton kannatti Luukkaisen ehdotusta, joten siitä äänestettiin. Äänestyksen tulos (pienen sähköisen äänestyksen harjoittelun jälkeen…) oli 21-5 hallituksen esityksen puolesta, joten talousarvio ei esityksestä muuttunut. Mannin esittämä näkökanta jäi hallitukselle pohdittavaksi.

Tähän yhteyteen haluan todeta, että keskustelu näistä tulevaisuuteen suuntautuvista asioista antoi mainion pohjan uuden hallituksen työlle. Ja nyt voimme todeta, että erilaisia näkemyksiä on esitetty ja kuultu, mikä on sinänsä mainio asia järjestödemokratian kannalta!

Palkkioasioissa todettiin, ettei liittohallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle eikä jäsenille edelleenkään makseta palkkiota. Tilintarkastajille maksetaan klassisen ilmaisun mukaisesti kohtuullisen laskun mukaan.

Oli tullut henkilövaalien aika. Puheenjohtajiston suhteen ei tosin voi varsinaisesti puhua vaaleista, sillä Mika Pyykkö valittiin puheenjohtajaksi ainoana ehdokkaana ja samoin kävi Sonja Grefbergille varapuheenjohtajan roolissa. Todettakoon onnittelujen ohella, että niin heidän kuin uuden hallituksenkin toimikausi alkoi välittömästi kokouksen jälkeen. Uutena rooliinsa astunut Mika kiitti pienessä puheessaan luottamuksesta ja osoitti kiitoksen sanat myös väistyvälle edeltäjälleen.

Liittohallituksen jäsenten vaalista tuli mielenkiintoinen, sillä neljälle paikalle kahden vuoden pestiin oli peräti seitsemän ehdokasta. Kokouksen puheenjohtaja Kolppanen totesi, että lisäksi tarjolla on paikka myös yhdeksi vuodeksi, kun hallituksessa vasta vuoden istunut Mika Pyykkö valittiin puheenjohtajaksi. Ehdolla olivat Teemu Oinas, Juha Julmala, Petri Mikkonen, Maaret Koivumäki, Timo Reina, Matti Kurvinen ja Jyrki Nummenmaa. Vaaleissa järjestykseksi muodostui Oinas (22 ääntä), Reina (15), Koivumäki (12) ja Nummenmaa (12), jotka siis tulivat valituiksi ennen Julmalaa (10), Kurvista (10) ja Mikkosta (8).

Toisessa äänestyksessä ratkaistiin yhden vuoden paikka ja siinä Kurvinen nousi hallitukseen (12) Julmalan (10) ja Mikkosen (4) edellä. Sitten oli varajäsenten valinta. Tarjolla oli vain neljä ehdokasta, ja heidät kaikki valittiin järjestyksessä Petri Mikkonen, Hannu Sihvo, Aaro Mäkelä ja Ildiko Kadar. Näillä valinnoilla voimme iloita siitä, että aiemman yhden sijasta hallituksen kokouksiin voi nyt osallistuja peräti kolme naista.

Liiton tilintarkastajina jatkavat Stefan Söderberg (varsinainen) ja Mikael Söderlund (varamies). Kun muita käsiteltäviä asioita ei ollut, puheenjohtaja Kolppanen päätti kokouksen.

Entisenä puheenjohtajana sain kuitenkin vielä esittää kiitokseni kaikille, sillä liiton johdossa on ollut mukava toimia. Totesin myös, että Stigan kanssa on juuri solmittu uusi sopimus, ja että liiton talous näyttää kuluvan vuoden osalta jopa plusmerkkiseltä. Kun joulukuun Finlandia Open hoidetaan hyvin, vuodesta tullee taloudellisesti kelpo. Ansio talouskelkan kääntämisestä on varsin pitkälle toiminnanjohtajan. Vielä totesin, että kymmenen vuotta puheenjohtajana on liian pitkä aika, mitä en suosittele käytännöksi jatkossa. Kiitos kokousaplodeista, niiden myötä on hyvä lähteä.

Tässäpä olikin sitten viimeiset tiedotusterveiseni liiton asioista. Olen tehnyt niitä mielelläni ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Toivottavasti ne ovat palvelleet ainakin heitä, jotka ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitä SPTL:n hallinnossa tapahtuu.

Kiitos koko kotimaiselle lajiyhteisölle – nähdään saleilla!