Juha pelaa Jouko Nuoliojaa vastaan.

Tämä Starin Padasjoen matka tuli heti mieleen, kun luin Teuvon poismenosta.

Niinpä tässä on Starin harjoittelupäiväkirjan raportti sellaisenaan Starin ensimmäisestä kilpailumatkasta Padasjoelle. Teuvokin vilahtaa tarinassa. Starin harjoittelupäiväkirjassa on jokaisesta harjoittelukerrasta ja kilpailusta tällainen kuvaus. Joskus lyhyempi ja joskus pitempi. Arvokasta ajankuvaa ja pientä pöytätennishistoriaakin! Kuka nykyinen Wegan pelaaja esim. löytyy valokuvista?

Tarinan henkilöt:
Minä = Arto Luukkainen
Jussi = Jussi Pirjola (valmentajakaveri)
Jyrki = Jyrki Mella
Juha = Juha Nojonen
Ryyni = Sakari von Gruenewaldt
Jari = Jari Veromaa (Vertsu-nimi taisi tulla vasta myöhemmin)
Hannu = Hannu Lounela

Kuvissa alkuperäiset kuvatekstit. Suluissa uudet selitykset.

Täytyisikö minun tehdä itsestäni rikosilmoitus viimeisessä kappaleessa paljastamani rikoksen vuoksi? 😩

Raportti alkaa

Vartin yli neljä heräsin itsestäni. Paljoa en saanut nukutuksi, silti olin aivan pirteä. Söin hiljaa ja Jarin herätin vasta klo 04.45 (8.2.2020: Jari yöpyi luonani, koska ei olisi päässyt ajoissa linja-autoasemalle Karakalliosta) . Kovan työn jälkeen vasta sain hänet hereille, esim. herätyskellon pirinä ja patjan ravistelu ei auttanut yhtään. Ja kun vähän aikaa olin taas keittiössä, oli Jari kömpinyt uudelleen sänkyyn. Näin ollen meille tuli vähän kiire, ulkona oltiin silti 05.55 kuten oli sovittukin. (8.2.2020: Olisikohan ollut esim. 05.15 jos kerran linja-auto lähti klo 05.50?) :Pienoinen yllätys oli, että Ryynin äiti olikin liikkeellä autolla. Nopeasti huristeltiin Bio Rexin eteen, jossa Jussi oli jo odottelemassa.

Linja-auto tuli paikalle pienen odottelun jälkeen ja se lähti klo 05.50. Bussin takaosaan mentiin istumaan. Ryyni ja Jari menivät tuota pikaa pitkälleen takapenkille ja nukahtivat joksikin aikaa. Aikansa Juhakin rimpuili, mutta nukahti sentään. Myöhemmin sentään kaikki virkistyivät. Lahdessa bussi pysähtyi varttitunnin ja käytiin kipsalla ostoksilla.

 Juha nukkuu:

Potretti Lahdessa (Jussin selässä Hannu. Edessä vasemmalta Juha, jari ja Ryyni):

Padasjoelle saavuttiin klo 08.35. Juuri kun ihmeteltiin, missä pelipaikka on, tuli Komulainen hakemaan meitä autollaan. Hienoa!

Yhdeksältä kisat alkoivat, ensin olivat vuorossa junioriluokat. MJ-11:ssä Hannu voitti vastultajaltaan eka erän jotain 21-10, mutta sitten vastustaja paransi peliään ja Hannu pelasi kerrassaan tyhmästi ja hävisi 1-2. Mikä munaus, sillä toki Hannu oli taidoiltaan parempi. Ryynillä ja Jarilla sujui paremmin. Ryyni voitti ensin Mäkelän 2-1, hävisi Jokelalle semissä 0-, tuloksena siis kolmas sija.

Hannu pelaa:

Ryyni pelaa (vastassa Petri Jokela):

Jari voitti ensin pari ottelua, mutta finaalissa hävisi Jokelalle 0-2. Suurimpana syynä sekä Ryynin ja Jarin häviöihin oli se, että menivät raskaasti Jokelan syöttöihin. No, joka tapauksessa MJ-11:ssä hienosti 2. ja 3. sija. MJ-13:ssa Hannu hävisi eka matsin 1-2. Jari pääsi kahdeksan parhaan joukkoon, mutta hävisi Siivolle 0-2. Ryynikin pääsi kahdeksan joukkoon (lista oli tehty 32:n mukaan), mutta tippui Jokelalle taas 0-2. Sokerina pohjalla on Juha, joka pelasi hienosti. Semissä voitti Jokelan 2-0 ja finaalissa Siivon samoin 2-0. Siis todella: starilainen Juha Nojonen todella voitti MJ-13:n. Upeaa! Mukana olivat sentään kaikki parhaat tuon ikäiset esim. Lahden piiristä. C:ssä olivat Juha ja Ryyni myös mukana. Ryyni hävisi tiukan ottelun Mika Hietaselle 1-2 (M.H. tuli MJ-13:ssa kolmanneksi). Juha voitti ensin kaksi matsia. Lopuksi hävisi hienon pelin jälkeen eräälle LaKalaiselle 1-2. MJ-15:ssä Jari voitti ensin yhden matsin, mutta Siivolle hävisi 1-2. Juhakin voitti ensin 2-0, mutta Nuoliojalle toki hävisi 0-2, vaikka oli vähällä voittaa yhden erän (johti toista 18-14!).

Juha <-> Nuolioja:

Jyrkikin tuli paikalle yhden-kahdentoista aikoihin. B-luokassa sain vastaani Tuula Mäkelän. Hävisin 0-2, syynä Tuulan omituinen lössömaila; se, että vilkuilin eka erässä Juhan matsia; se, että minulla oli hirmuinen nälkä ja olo muutenkin kehno. No, häviö kuin häviö. Jussilla ei onnistanut sen paremmin. Hävisi hra Mäkelälle 0-2 ja ekaa erää oli ensin häviöllä 0-14! Jyrki voitti ensin yhden matsin, mutta hävisi toisen. A-luokassa hävisin Pitkälälle aika hyvän esityksen jälkeen 0-2, Jussille kävi samoin jotain Vaalivuota vastaan. Jyrki voitti taas ensin yhden mutta Enqvistille hävisi 1-2, vaikka kolmatta johti jo 19-16 ja 20-18, lisäksi ”Jykällä” oli vielä omat syötöt.

Pelejä odotellessa (Hannun takana Jyrki)

Juha vastaan nuija tuomari:

Juha pelaa C:ssä (kukas tämä LaKa:n pelaaja on?):

Jyrkin tappion jälkeen me muut lähdimme syömään, Jyrki jäi pelaamaan tasoitusluokkaa. Linja-autoaseman baarissa siis syötiin oikein ruoka-annokset neljän aikoihin. Jari halusi jostain kumman syystä lähteä jo klo 16.15:n bussilla ja pitikin tuohon myöntyä vaikka hieman arvelutti.

Ruokailun jälkeen mentiin läheiselle leikkikentälle. Otin Jussin kanssa aurinkoa kivellä sillä aikaa kun naperot keinuivat. Sää oli todella tänäänkin peräti helteinen, vaikka alkoikin tuulla iltaa myöten. Kohta jätimme Jussin kanssa pojat keinumaan ja lähdimme takaisin pelipaikalle. Jyrki tuli kuitenkin sen edustalla meitä vastaan ja käännyimme takaisin keinun luokse. Siellä rupateltiiin kunnes klo 17.50 istuimme linja-autoon.

Hannu ja Ryyni keinuvat – edestä:

Hannu ja Ryyni keinuvat – sivusta:

Kivellä I (Juha taisi voittaa tikkataulun palkinnoksi!):

Kivellä II:

Kun sanoin rahastajalle ostavani yhden kokonaisen ja kolme puolikasta, tiukkasi hän, kuinka vanhoja pojat ovat. Otin melkoisen riskin ja valehtelin, että Juhakin on vasta 11-vuotias. Pelkäsin kauheasti, että esim. Ryyni älähtää, että Juha on jo 12. Onneksi mitään ei tapahtunut ja sain säästettyä Starin rahoja 12 markkaa. (8.2.2020: Nykyrahassa 8,9 €). Paluumatkasta muodostui riehakas. Ryyni ja Hannu olivat todella energisiä. Onneksi oli mukana vain kolme ipanaa. Muilla bussimatkustajilla, varsinkin meidän takana olevilla, oli hauskaa junioreidemme ilonpidon vuoksi. Varsinkin, kun Lahden asemalla nähtiin ikkunasta Kylmäkallen kulkevan ohi, herätti nimi ”Kylmäkalle” suurta hauskuutta. Kun Ryyni vielä juoksi ulos Kylmäkallen perään (taisi Hannukin mennä mukana) ja palattuaan käytävällä kovaäänisesti kiljahti ”SE OLI KYLMÄKALLE!”, purskahtivat monet täyteen nauruun. Jatkossakin kaikki kurkistelivat, mitä me oikein teemme. (8.2.2020: Minulla ei ole enää mitään muistikuvaa siitä, mikä tämä Kylmäkalle oikein oli. Ehkä jonkun pelaajan lempinimi?)

Puoli yhdeksältä saavuttiin Hesaan, minä hyppäsin Kisahallin kohdalla pois.

Kuvassa Teuvo silloin joskus

Muutama päivä sitten eli 5.2. sain lukea SPTL:n sivuilta murheellisen tiedon. Teuvo Komulainen oli nukkunut pois. Esitän tässä syvimmät osanottoni Teuvon omaisille ja erityisesti Annille, jonka parhaiten tunsin perheestä. Tunsin Teuvon pitkältä ajalta. Hän ei ollut ystäväni siinä sanan tavallisessa merkityksessä vaan pöytätennisystävä. Aikana ennen nettiä, kännyköitä ja halpoja kaukopuheluita oli vaikea tutustua toisilla paikkakunnilla oleviin ihmisiin. Padasjoki olisi yhtä hyvin voinut olla Espanjassa. Teuvo oli myös vanhempi ja hänellä oli vakiintuneet ystäväpiirit pöytätenniksessä, kun muutin Helsinkiin 1974 ja aloin tutustua Etelä-Suomen pöytätennikseen. Vaikka emme paljoakaan jutelleet myöskään kilpailuissa tai SPTL:n tilaisuuksissa, arvostin aina suuresti hänen työtään Suomen pöytätenniksen hyväksi. Itse pääsin sitä työtä seuraamaan esimerkiksi hänen Padasjoella järjestämiensä hyvin suosittujen säännöllisten juniorileirien kautta, jonne Starin juniorit lähtivät aina todella mielellään. Itse en leireillä käynyt vierailemassa mutta hyvää palautetta sain junioreilta.

Teuvo organisoi SPTL:n toimintaa tehokkaasti. Hän vaikutti laajasti liiton työn kehittämiseen liittovaltuuston puheenjohtajana. Se oli aikaa, jolloin liittovaltuustonkin jäseniksi saatiin 24 jäsentä varajäsenineen (jos oikein muistan) ja useimmat tulivat myös paikalle kokouksiin. Liittokokouksissahan sali suorastaan pullisteli väkeä joskus. Se oli eri aikaa se. Tärkeän työn Teuvo teki nostamalla Padasjoen Yrityksen merkittäväksi pöytätennisseuraksi. Seuran suurimmaksi tähdeksi nousi Teuvon nuorempi tytär Anni, joka esitti vakuuttavia otteita jo 7-8-vuotiaana ja nousi myös Suomen naisten maajoukkueen vakiokokoonpanoon. Hän oli kuin piikki Starin lihassa, koska hän oli aina niin paha vastus saman ikäluokan pojillemme 🙂 . Mutta PadY;ssä oli myös runsaasti niin muita junioreita kuin aikuispelaajiakin, joista Jarmo Enqvist taisi olla paras. Pekka Mäkelän omituinen maila valtavan paksuine kumineen aiheutti hämmennystä. Teuvo itse oli pelaajana juonikas kalikkapelaaja ollen 70-luvun puolivälin jälkeen jopa B-luokan pelaaja. PadY järjesti omassa salissaan kilpailuja ja ainakin kerran 80-luvulla myös Pajulahden urheiluopistolla suuret GP-kilpailut.

Teuvo oli äärimmäisen tärkeä henkilö Suomen pöytätenniksen kultaisina vuosina, kun kaikki salit pullistelivat pelaajia. Hän antoi uskomattoman suuren panoksen lajillemme siitä huolimatta, että hän kärsi sairaudesta, joka olisi musertanut useimmat muut. Hän teki työtä eikä valitellut.

Tutustuin Teuvoon uudelleen ja uudella tavalla Turun Silja Malja-kilpailuiden yhteydessä 2010-luvulla, jonne hän tuli katsomaan lastenlastensa pelejä. Siellä juttelimme mukavia ja vähän muistelimmekin. Antoi hän positiivista palautetta muutamalla Facebook-viestilläkin.

Lämmin kiitos, Teuvo, ja lepää rauhassa!

Ohessa tarkennettu ehdotus hallituksen marraskuussa 2019 julkaisemaan ehdotukseen. Täsmennyksiä on tehty mm. seuraaviin kohtiin: ilmoittautuminen, sijoittaminen ja arvonta, tuomarijärjestelyt, kilpailumaksut ja palkinnot (voittajalle 1000 €, kakkoselle 600 € ja kolmosille 200 €). Lisätty myös ehdotukset sääntömuutoksiksi.

Loading...

Taking too long?

Reload document

| Open in new tab