Aihearkisto: Muut

Tiedotusterveisiä: Vähäväkinen kevätkokous

Liiton kevätliittokokous pidettiin sunnuntaina Espoon kisojen yhteydessä. Kuten ennakkoon vähän osattiin pelätä, kokoussalissa ei ollut tungosta. Vaikka joku kutsui sitä luottamuksen osoitukseksi, en osaa olla osanottoaktiivisuuteen kauhean tyytyväinen.

Sinänsä liittokokoukset ovat päätösvaltaisia, kun yksikin jäsenseura vaivautuu paikalle. Nyt valtakirja ja edustaja oli sentään neljältä seuralta: asiat nuijittiin pöytään KoKan, PT Espoon, Starin ja TIP-70:n voimin. Lisäksi kokous antoi puhe- ja läsnäolo-oikeuden Matti Kolppaselle ja Asko Rasiselle. Paikalla oli luonnollisesti myös kokouksen sihteerinä toiminut toiminnanjohtaja Mika Räsänen.

Liittohallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen ja tuli (poikkeuksellisesti, muilla oli erilaisia esteitä) valituksi myös kokouksen puheenjohtajaksi. Se ei ihan normaalia järjestödemokratiaa ole, mutta ei toki laitontakaan.

Asiat eivät tällä kertaa olleet kovin kiinnostavia, sillä kyse oli oikeastaan vain tuloksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä. Jälkimmäisen kohdan ajan kokousnuijaa heilutti Arto Luukkainen, sillä vastuuvapauden esittäminen itselle ei olisi ollut kovin sopivaa.

Toimintakertomus tuli hyväksytyksi parilla parannuksella. Näistä kahden uuden blue badge -tuomarin noteeraaminen oli hyvä huomio. Tulos, joka näytti plussaa runsaat 2800 euroa, hyväksyttiin sekin ja tilintarkastaja Stefan Söderbergin lausuntokin luettiin. Sen jälkeen kokous myönsi Luukkaisen johdolla hallitukselle vastuuvapauden.

Pelisääntö- tai kilpailumääräyksiin ei ollut muutosesityksiä eikä seuroiltakaan ollut liittokokoukselle esitettävää. Niinpä nopea kokous oli ohi puolessa tunnissa.

ITTF World Ranking 4/2019, Benedek Olah ja Anna Kirichenko nousussa

Benedek Olah paransi asemiaan sijalta 78 sijalle 72 ITTF:n huhtikuun rankingilla. Anna Kirichenko paransi myös kaksi pykälää sijalta 188 sijalle 186.


Kuvat: Benedek Olah ja Anna Kirichenko

Miehet:
Benedek Olah 72.
Alex Naumi 457.
Otto Tennilä 521.

Naiset:
Anna Kirichenko 186.
Annika Lundström 416.
Anna-Sofia Erkheikki 458.
Jannika Oksanen 539.

Ranking: https://www.ittf.com/rankings/

Tiedotusterveisiä

Liittohallitus kokoontui Pitäjänmäen Sporttitalolla keskiviikkona parin tunnin kokoukseen.

Alku otettiin tavan mukaan valiokuntien tilannekatsauksesta. Työvaliokunta on puuhaillut viime ajat erilaisten sopimusten kanssa. Niistä myöhemmin tuonnempana. Matti Kurvinen välitti kuitenkin riemastuttavan tiedon: Ilkka Keisala pisti jo Benedekin Mesenaattikampanjan aikana kuukausittain 100 euron panoksen. Nyt hän ilmoitti jatkavansa tätä vuoden loppuun ja maksaa liiton tilille siis satasen joka kuukausi! Aikamoista.

Taneli Keinonen raportoi seuratoiminnasta. Seuraleirit järjestetään nyt uudella tavalla teemalla ”koko seuran juttu”. Nollatason valmentajakoulutus uusille pingisihmisille on lähtenyt hyvin, kuten myös kouluissa pelattava ”hallitsijakilpailu”. Mailapeliyhteistyössäkin on nykyään 3-4-luokkalaisten kilpailu ja uutuutena myös kummikoulutoiminta. Hankkeen tuleva rahoitus ratkaistaan OKM:ssa kuluvalla viikolla. Kotkassa on myös perusteilla uusi seura eli Smash.

Seuravaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Henri Pelkosen kanssa Pekka Korva, Tero Naumi, Teemu Oinas ja Taneli. Työn alla on Henrin vetämänä seuratoiminnan kehittämisen työkalu.

Valmennusvaliokunta on perustettu, mutta jäseniä ei ole nimetty vielä. Taneli palaa tähän asiaan seuraavassa kokouksessa toukokuussa.

IT-puolella järjestelmät pyörivät ja uusi kisanvetosofta pitäisi laittaa kesän aikana kuntoon, raportoi Kimmo Pihkala. Muitakin kehityshommia on päällä.

Sääntövaliokunnassa on Kimmo Areniuksen mukaan ollut hiljaista, kun uusia esityksiä liittokokoukseenkaan ei ole tulossa.

Paravaliokunnan Hannu Sihvo kertoi, että parapelaajat olivat Italiassa kisoissa ja aika hyvin meni: (muiden kuin Esan) ensimmäiset rankingvoitot ovat tosiasia. Toukokuussa Slovenian Laskoon ovat menossa Aino, Anna, Aaro, Esa ja Timo. Leirejäkin on ollut ja Asko Rasinen on ollut aktiivinen sekä tuomaroinnissa että luokituskoulutuksessa (ks. erillinen juttu). Para-SM järjestetään syksyllä.

Parakatsauksen päätteeksi hallitus kunnioitti äskettäin menehtyneen Matti Launosen muistoa hetken hiljaisuudella. Matti oli paralympiavoittaja ja todella moninkertainen arvokisamitalisti, jonka poismenon myös ITTF huomioi.

Kilpailuvaliokunnassa on pohdittu monenlaisia muutostoiveita, jotka eivät kuitenkaan ainakaan vielä tässä vaiheessa ole johtamassa sääntömuutoksiin. Mestaruussarjassa on ehdotettu, että kotijoukkue saisi kotietuna nähdä vierasjoukkueen arvonnan ennen omien pelaajien sijoittamista. Esitetty on myös lisäpelaajan käyttöä neljännen ottelun jälkeen.

13- ja 15- vuotiaiden SM sen paremmin kuin 12- ja 17-SM:kään eivät tällä hetkellä toimi kaikkien mielestä tyydyttävästi. Nyt on pohdittu, voisiko ne hajauttaa ”normaalikisojen” yhteyteen. Myös alasarjojen lyhyempää ottelumuotoa (mestaruussarjan tapaan) on pohdittu, kuten myös ykkösdivarin joukkuemäärän supistamista. Ensi kauden kilpailukalenteria valmistellaan ja myös kilpailujen kategorisointiraportti on juuri valmistumassa.

Totesimme myös, että henkilökohtaisissa SM-kisoissa saimme todennäköisesti ensimmäistä kertaa koko lajin historiassa mestarit, joita ei aikaisemmin oltu Suomessa nähty. Onnittelut vielä kerran, Marina Donner & Johan Pettersson.

Huippu-urheiluvaliokunnan puolesta Mika R totesi, että Budapestin MM on tulossa: Suomea edustavat Benedek, Alex, Anna ja Annika. Kotikentän EM-karsinta on toukokuussa (kaikki paikalle!) ja Pena kiertelee maailmalla Tokio-pisteiden haussa.

Veteraanien asioista tiedetään, että kesän EM-kisoihin – jotka nekin pelataan Budapestissa – on menossa aika paljon suomalaisia.

Sonja ei päässyt kokoukseen, mutta kansainvälisiä asioita käsittelimme ITTF:n kummallisen tilanteen verran.  ETTU ehdottaa, että MM-kisojen supistamisesta puhuttaisiin uudestaan, mitä ITTF ei halua. Vielä kummallisempaa on se, että ITTF:n kunniapuheenjohtaja Adham Sharara on asetettu oman järjestönsä puolesta toimitsijakieltoon. Sharara puolestaan reagoi tähän uhkaamalla haastaa ITTF:n oikeuteen kunnianloukkauksesta. Voi tulla kuuma kokous Budapestissa.

SPTL:n (toivottavasti rauhallisempi) kevätliittokokous on Leppävaarassa (Veräjäpellonkatu 6) Espoon kisojen yhteydessä ensi sunnuntaina klo 16. Esillä ei ole sääntömuutosehdotuksia, joten asioiksi jäävät lähinnä vuoden 2018 tuloksen hyväksyminen (noin +2500 €) sekä toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. Kaikki jäsenseurat ovat tervetulleita paikalle.

SPTL on solminut uudet yhteistyösopimukset sekä Serres Group Oy:n että Gumbostrand Konst o Formin kanssa. Yhdessä Mesenaattikampanjan kanssa ne takaavat ainakin sen, että Pena saa metsästää Tokio-paikkaansa täydellä panostuksella.

YLE on tarjonnut liitolle toukokuun EM-karsinnan televisiointia siten, että SPTL vastaa lähetyksen tuotannosta. Se tarkoittaa muutaman tuhannen euron kustannusta, mutta toivottavasti myös jonkin verran tuottoja. Päätimme lähteä mukaan.

Päätimme myös, että syksyllä järjestettävään Parakilpailuun rekrytoidaan oma pääsihteeri. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja vastaavat sopimusneuvotteluista. Vielä päätimme jatkaa pöytätenniksen tukirahaston kehittelyä. Idea on alun perin ”vanhojen mestareiden” liiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä esittämä ja varsinkin Tapio Penttilä on ollut ideoinnissa innokkaasti mukana.

Tulorekisteri on HS:n artikkelin jälkeen aiheuttanut paljon puhetta. Kyse on siitä, että periaatteessa pienemmätkin palkinnot pitäisi ilmoittaa verottajalle. Käytännössä mikään ei ole muuttunut, asia on nyt vain nostettu esille. Selvää on, että varsinkin rahapalkinnot kannattaa maksaa seurojen kautta, jolloin ollaan varmasti turvallisilla vesillä. Tilannetta seurataan liiton toimesta koko ajan.

Matti Launonen on kuollut

Parapöytätenniksen moninkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja Matti Launonen menehtyi lauantaina. Jokin aika sitten Matti kaatui kotonaan Floridassa sisäpyörätuolillaan, loukkaantui ja jäi sille tielle. Matti oli syntynyt 31.5.1944 eli hän olisi täyttänyt toukokuussa 75 vuotta.

Matti vammautui suunnistuksen kilpailumatkalla auto-onnettomuudessa lukioikäisenä ja aloitti pöytätenniksen. Hän kilpaili vaikeimmin vammautuneiden pyörätuolipelaajien ykkösluokassa.

Matti oli Taisto Kainun kanssa pöytätenniksen ensimmäinen suomalainen arvokisaosallistuja Stoke Mandevillen MM-kilpailuissa 1971. Monilajikisoissa Launoselle ei tullut pöytätennismenestystä, mutta uinnissa hän saavutti kaksi hopeaa.

MM-kilpailuissa Launonen saavutti peräti 44 arvokisamitalia. Paralympialaisista ensimmäinen mitali oli joukkuekisan hopea Torontosta 1976 Pekka Hätisen kanssa. Ensimmäinen henkilökohtainen paralympiamitali oli pronssi, jonka Launonen saavutti Arnhemissä 1980. Kultamitalin vuoro oli Barcelonassa 1992. Viimeisin Launosen paralympiamitaliksi jäi Sydneyn henkilökohtainen hopea vuodelta 2000. Matti valittiin vuoden vammaisurheilijaksi 1997.

Itse tutustuin Mattiin 1970-luvun lopulla Liikunnalla. Blokeeraus oli varmaa, joten Matin kanssa kelpasi kenen tahansa harjoitella. Omintakeisen huumorin savolaismiehestä ei voinut olla pitämättä. Kilpailuvietti oli kova ja kisapelit kangastelivat kuopiolaisen mielessä edelleen ennen nyt sattunutta onnettomuutta.

Mr. pyörätuolipingis on poissa. Esitän Suomen Pöytätennisliiton ja kaikkien suomalaisten pingisihmisten puolesta osanottoni Matti Launosen omaisille ja muille läheisille.

Esko Heikkinen

(Kiitokset Esa Miettiselle, jonka artikkeliin ”Pingpongista Pöytätennikseen” -kirjassa yo. tiedot perustuvat)

Hieman Viro- , pöytätennis- ja Arto -historiaa: Äitini muistolle – pöytätennis & Viro -versio

Tämän videon syvin aihe eli äitini poismeno ei tietenkään kuulu SPTL:n sivuille. Mutta laitan videon tänne, koska se sisältää Viro- ja pöytätennishistoriaa varsinaisen aiheen ohella. Se videon tarkoitus onkin. Kaikki pöytätennisihmiset eivät ole Facebookissa tai roiku YouTubessa, joten ehkä videon huomaavat näin myös monet sellaiset, jotka eivät sitä muuten huomaa. Toivottavasti kukaan ei pahastu siitä, että julkaisen videon myös täällä.

En siis julkaise videota täällä saadakseni osanottoja niin hyvältä kuin ne tuntuvatkin (lämpimät kiitokset vielä kerran). Menetys oli tosin minulle aivan valtavan kova ja vasta nyt kolme viikkoa myöhemmin elämä alkaa voittaa edes vähäsen.  Erityisesti viimeinen kuukausi oli erittäin traaginen

Näin kirjoitin videon saatteeksi Facebookissa:

Olen viime vuosina usein maininnut, että minulla ei ole aikaa oikein mihinkään. Nyt voin kertoa, että syynä on ollut se, että olen auttanut Tampereella asunutta Silpa-äitiäni ja ollut hänen seuranaan. Erityisesti viime elokuusta alkaen on ollut hyvinkin rankkaa, ja olen joutunut esim. järjestämään Starin kilpailut hyvin niukoilla aika- ja keskittymisresursseilla ja kova huoli on ollut päällä koko ajan. Helmikuussa jopa asuin äitini sairaalahuoneessa ja hän kuoli keskiviikkona 14.2. 96-vuotiaana. STARPRING:in järjestäminen oli todella raskasta, koska olin vielä kisojen aikanakin romahtaa aina kun ajatus pääsi hetkeksikin siirtymään äitiini. Aivan robotin omaisesti jouduin kaiken tekemään. Sielu oli jossakin muualla.

Äitini oli sellainen ihminen, josta kaikki sanoivat melkein loppuun asti: ”Silpa ei koskaan kuole”. Ei hänellä ehkä olisikaan ollut mitään vaikeuksia elää reippaastikin yli 100-vuotiaaksi, mutta kohtaloksi tuli kuitenkin vanhuuteen liittyvät turhan oloiset ongelmat, kuten videon lopussa kerron. Äärimmäisen surullista kun et voi auttaa.

Monet Starin juniorit tapasivat aikanaan äitini. Tämä video on omistettu myös kaikille heille. Äiti muisti valtavan lämpimästi teitä ihan loppuun asti!

Äitini vaikutti pöytätenniksen aloittamiseeni epäsuorasti, kuten videolla kerron. Hän oli myös Viro-mielenkiintoni takana. Tästä kerron myös.

Äitini muutti Rovaniemeltä Tampereelle pääsiäisenä 2014 Viljo-isäni menehdyttyä joulun 2013 jälkeen.

Video ei ole aivan lyhyt, mutta voihan sitä katsoa vähän kerrallaan jos vähänkään kiinnostaa. Video on tekstitetty englanniksi erityisesti Viro-osuuden vuoksi. Myös monet virolaiset tapasivat äitini.

Laitanpa Facebookin englanninkielisen esittelyn tähän varmuuden vuoksi:

In English

My dear mother Silpa passed away on Wednesday 14.2. She was 96-year-old. Last few years I spent a lot of time in Tampere helping her and keeping company. Last two weeks I lived in her room in the hospital except when I had to visit home because of table tennis.

My mother was such a person about whom everyone said: ”Silpa will never die”. She could still have lived many years but some old age-related ”needless” problems became her destiny as I tell in the video. Extremely sad when you cannot help.

Many Estonian players met my mother. She was also the inspiration behind my Estonian connection as I tell in the video.

She was also influencing indirectly that I started to play table tennis. I tell also about this.

The video has English texts.

Musiikki/music: Julie Meixnerová