Seuroilla on mahdollisuus ostaa pingiskoululaisille oma vakuutus, joka on voimassa lajiin liityvissä harjoituksissa. Vakuutuksen hinta on 1€.
Seurojen yhdyshenkilöt voivat ostaa pingiskoulujen pelaajille vakuutuksen lisenssisivujen kautta. Vakuutus valitaan merkkaamalla pingiskoululaiselle lisenssiksi P. Tämän jälkeen viedään maksutapahtuma loppuun samalla tavoin kuin normaaleita lisenssejä maksettaessa. P-lisenssi ei oikeuta osallistumaan kisoihin vaan on pelkästään vakuutus pingiskoululaisille.
Liittohallitus kokoontui torstaina. Tunnelmat olivat aluksi apeat, sillä olimme aamulla saaneet tiedon Esa Ellosen poismenosta. Hallitus kunnioitti kunniapuheenjohtajamme muistoa hiljaisella hetkellä.
Valiokuntien tilannekatsaus käytiin läpi nopeutetulla aikataululla, sillä edellisestä kokouksesta oli vain kuukausi. Työvaliokunta ei tässä välissä kokoontunut kertaakaan ja ainakin puheenjohtajan aika on mennyt lähinnä 80-vuotisjuhlien järjestelyissä ja Espanjan EM-reissulla.
Paravaliokunta on syksyn aikana järjestänyt leiritoimintaa ja Aino Tapola on mukana myös nuorten paralympiaryhmässä. Valiokunnalla on paljon asioita kesken ja palavereja on käyty mm. sponsoroinnista, luokittelusta ja kilpailujärjestelmästä. Keskustelimme myös paraurheilijoiden tietosuojakäytännöistä. Toiminnanjohtaja täydensi valiokunnan tietoja liiton sivuilla jo kokouksen aikana.
Kilpailuvaliokunta on päivittänyt kilpailukategorioita, joita tällä kaudella vasta harjoitellaan. Päivitetyt ohjeet löytyvät verkkosivuilta, uutuutena mukana on valiotason kilpailu. Junioreiden Top-kutsu on myös sivuilla, sinne toivotaan paljon osallistujia.
IT-valiokunta kehittää edelleen ratinglaskentaa Anders Lundströmin aikanaan luoman softan pohjalta. Töitä on. Pingis-TV:n lähetys saadaan Stiga-Maljasta ja Tampereen mestaruussarjakierrokselta ja lisenssejä pystyy maksamaan liiton sivuilla. Jyrki Nummenmaa kehittelee edelleen kilpailunveto-ohjelmistoaan.
Huippu-urheilussa takana ovat EM-kilpailut, joissa Benedek pelasi hyvin. Alex Naumi oli lähellä huippuvoittoa, mutta Anna Kirichenkon otteita haittasi kipeä olkapää. Ensi viikolla miehet ovat tiistaina Skotlannissa EM-karsinnassa ja naiset kohtaavat samaan aikaan Ruskeasuolla Liettuan. Kaikki paikalle klo 18 katsomaan mm. Aleksandra Titievskajan seniorien maajoukkuedebyyttiä.
Seuravaliokunta tiedotti, että kenttäpäällikkö Taneli Keinosen kenttäkierros on menossa, nyt on oltu Oulussa. Veteraaneissa Uppsalan NETU-kisojen menestys oli vähintään kohtalaista, saaliina mm. Kari Merimaan kaksinpeli- ja Jouko Mannin sekanelinpelimestaruudet. Perinteinen Viru-cup on poikkeuksellisesti vasta tulossa.
Sonja raportoi kansainvälisistä asioista, joissa politiikka on kovaa (ks. erillinen raportti ETTU:n kokouksesta). Tilanne on meidän näkökulmastamme huono myös ITTF:n kanssa, sillä se keskittyy vain aivan huippupelaajiin ja -maihin. Anna Kirichenkon kohtalo on tästä malliesimerkki: kisojen säännöt muuttuvat lennossa, ja yhtäkkiä Belgian avoimiin matkaava suomalaispelaaja on mukana suoran cupin kisassa, vaikka luuli olevansa menossa ensin alkulohko-otteluihin. Samoin olivat asiat Tsekissä.
Kokouksen iso asia oli 80-vuotisjuhlat, jotka alkavat jo näyttää oikeilta juhlilta, sillä mukana on jo selvästi yli 100 ilmoittautunutta. Edelleen kuitenkin mahtuu mukaan, seuralaisineen!
Ohjelma on vähän elänyt: nyt liiton hopeiset ja pronssiset ansiomerkit jaetaan pääjuhlassa ja muut tunnustukset iltajuhlassa. Pihla Eriksson ja Miikka O´Connor ovat alustavasti lupautuneet kauppaamaan historiakirjoja aulassa. Tilaisuuden pukukoodi on smart casual ja urheilun ansiomerkit. Seuroille tiedoksi, että SPTL:n ansiomerkkejä voi edelleen anoa ansioituneille toimijoille.
Illallistilaisuudessa jaetaan kultaiset ansiomerkit, plakaatit, kunniajäsenyydet ja Hall of Famen jäsenyydet. Kuulemme myös mahdolliset ulkomaiset tervehdykset. Musiikista vastaa Jiri Nikkinen & The Beatles Tribute Band. Jo pelkästään musiikin vuoksi kannattaa tulla, muusta ohjelmasta puhumattakaan! Ilmoittaudu viimeistään 12. lokakuuta, mielellään jo aikaisemmin.
Liittohallitus tai ainakin osa siitä aloittaa juhlapäivän jo klo 11 ensimmäisen puheenjohtajamme Bruce Campbellin haudalla Hietaniemessä. Kaikki pingisihmiset ovat sinne tervetulleita. Ainakin osa heistä on kuitenkin samaan aikaan Ruskeasuolla Viron kanssa pelattavassa 50 vastaan 50 -maaottelussa.
Lehti 3/18 yritetään saada ulos mahdollisimman pian. Juhlalehdestä tulee iso, 48 sivua. Talousseurantaakin tehtiin, mutta paljon on kiinni lisenssituloista ja Finlandia Openista, joiden molempien suhteen olemme vielä vaiheessa. Viime vuoden malliin kuitenkin mennään.
Liittokokous järjestetään Joukkue-SM:n yhteydessä 24. marraskuuta. Sinne hallitus valmistelee talousarvion ja toimintasuunnitelman. Liiton strategiaakin on syytä miettiä etenkin huippu-urheilun ja valmentajakoulutuksen ja -rekrytoinnin osalta.
Liittohallitus hyväksyi vielä kahden PT Espoon pelaajan edustusoikeuden sarjapeleissä ja SM-kisoissa. Siirtoanomus Spinnistä hyväksyttiin, koska vanha seura ei nähnyt siirrolle estettä. Viimeisenä asiana päätettiin vielä tukea Annika Lundströmin matkaa junioreiden MM-kisoihin.
Liittomme kunniapuheenjohtaja Esa Ellonen siirtyi ajasta ikuisuuteen torstaina 27.9.2018. Aikanaan 14 vuotta SPTL:a johtanut Ellonen oli kuollessaan 84-vuotias. Hän oli myös oman aikakautensa huippupelaaja, kaksinpelin Suomen mestari vuosina 1952 ja 1957. Mestaruudet tulivat aikalaisten käsityksen mukaan enemmän palloilulahjakkuuden kuin tinkimättömän harjoittelun ansiosta.
Piakkoin ilmestyvässä lehdessä 3/18 julkaistaan Esa Ellosen nekrologi. Suomalainen pöytätennisväki ottaa osaa kunniapuheenjohtajammme omaisten suruun.
Euroopan pöytätennis on jakautunut, luottamuslause istuvalle puheenjohtajistolle
EM-kilpailujen yhteydessä on tuttuun tapaan pidetty myös kokouksia. Hollantilaisen puheenjohtajan Ronald Kramerin (joka on muuten jo ilmoittautunut liiton 80-vuotisjuhliin) palkkiosta on taisteltu pitkään ja asia herättää intohimoja edelleen. Esimerkiksi noin kuuden tunnin kokouksen verran.
Alku otettiin kuitenkin vanhaan tapaan Pohjois-Euroopan unionista eli NETU:sta. Vasta keväällä uudeksi puheenjohtajaksi valittu tanskalainen Peter Sundbaek ei yllättäen – on kuulemma uusi työ ja pitää nyt sapattia pöytätenniksestä – ollut paikalla, joten puhetta johti Tanskan liiton puheenjohtaja Anders Molgaard.
Paikalla olivat Liettuaa ja Grönlantia lukuun ottamatta kaikki jäsenmaat, Suomesta allekirjoittanut sekä Sonja Grefberg. Paljon ei tullut uutta, mutta seuraavat kisat näyttävät nyt olevan varmoja:
2019 NETU Juniorit pelataan vanhaan tapaan kesällä Viron Haapsalussa
2020 NETU Veteraanit pelataan keväällä Latvian Liepajassa
2020 NETU Seniorit pelataan Liettuan Vilnassa. Pyrkimys on, että kaikki maat osallistuisivat.
Ruotsin puheenjohtaja ja ITTF:n varapuheenjohtaja Petra Sörling (joka hänkin on tulossa juhliimme) kertoi, että ITTF:n strateginen ohjelma etenee maanosakohtaisesti. Olen kirjoittanut siitä Euroopan osalta jutun seuraavaan lehteemme, joka ilmestyy varsin pian.
Sonja sai ETTU:n hallituksen jäsenenä raportoida ETTU:n tilanteesta ennen isoa kokousta. Eurooppa on jakautunut kahtia. Suomi ilmoitti julkisesti tukevansa Krameria. Mielestämme ETTU on nyt hallinnollisesti ja taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin entisen johdon aikana. Ja se entinen johto haastaa nyt Kramerin porukkaa säännönmukaisesti.
Vielä NETU:n kokouksessa Latvia kertoi, että he järjestävät ison junioriturnauksen Riikassa helmikuussa Ruotsi taas on Suomen tapaan hakemassa parakisoja ja Tanska hakee jopa Para-EM-kisaa. Ja tietysti me ilmoitimme Suomenkin suunnittelevan parakisaa. Sillä sektorilla näyttää nyt tapahtuvan paljon.
Keskiviikkona tultiin sitten ETTU:n vuosikokoukseen. Kaikki paikalla olijat osasivat ennustaa, että tulista ja kuumaa on, kuten syksyiseen Espanjaan (+28) sopiikin. Paikalla oli 47 maata, joilla lisäksi oli 8 valtakirjaa. Se tarkoitti 55 ääntä, joten ETTU:n jäsenistä vain Andorra, Georgia ja Gibraltar olivat päättäneet katsella sivusta.
Tilanne oli oikeasti sen verran vakava, että Kramerin lailla oikeuteen haastettu tanskalainen talousasioiden varapresidentti Dorthe Darfelt sai aamulla sairaskohtauksen eikä pystynyt osallistumaan kokoukseen ollenkaan.
Oikeusjuttu tulee siitä, että ETTU:n edeltävä puheenjohtaja, italialainen Stefano Bosi, syyttää Bosnia-Hertzegovinan delegaattina nykyistä puheenjohtajaa siitä, että tämä saa ETTU:lta taloudellisen korvauksen (5000 €/kk). Tai paremminkin siitä, että asia on aikanaan informoitu jäsenmaille huonosti tai ei ollenkaan.
En ollut silloin mukana näissä asioissa, joten alkuperäistilanteen arviointi on vaikeaa. Se on kuitenkin aika harvinaista, että ETTU:n istuva kakkospuheenjohtaja, kroatialainen Ivo-Goran Muniravna tappelee Bosin rinnalla julkisesti omaa puheenjohtajaansa vastaan. Kokoukseen oli saapunut jopa Bosin ajan talousvastaava, joka vakuutti, että järjestö oli kunnossa, kun he lopettivat.
Mutta on siis selvää, että Euroopan pöytätennis on jakaantunut ja molemmilla puolilla on kannattajansa. Tavallaan kokouksessa oli Sonjankin paikka vaakalaudalla, sillä muu hallitus kertoi eroavansa, jos Kramer kaatuisi.
ITTF:n paikalle saapunut saksalainen puheenjohtaja Thomas Weikert (jonka toivomme saapuvan juhliimme) otti tervehdyksessään rajusti kantaa ETTU:n riitelyyn ja uhkasi ITTF:n puuttuvan peliin, jos tahti ei muutu. Itse mietin hiukan, että kuinkahan ITTF sen tekisi.
Agendan mukaisissa kokousasioissa hallitus sai vastuuvapauden vuoden 2017 taloudesta, joka näytti noin 60 000 euron plussaa. Uusi budjettikin hyväksyttiin. Se on noin miljoonan euron lähes nollabudjetti
”Kovia” asioita verryteltiin muutamalla sääntöehdotuksella. Ensin kinattiin hiukan vierasmaalaisten pelaajien edustusoikeudesta uudessa maassa. Senioripelaajien osalta päästiin siihen, että ETTU:n säännöt ovat jatkossa samat kuin ITTF:llä. Junioreissa tähän ei ylletty: ETTU:n hallitus olisi halunnut rajoittaa lähinnä kiinalaispelaajien pikaloikkia itäeurooppalaisiin maihin (josta on näyttöä), mutta vastustamaan nousi Luxemburg, joka väitti, että rajoitukset lopettaisivat heidän maansa kansainvälisten työntekijöiden lasten pöytätenniksen. Hankala asia on tämä muutto- ja edustuskysymys. Muut sääntöasiat olivat lähinnä teknisiä.
Sitten alkoivat luottamusäänestykset. Tuli mieleen vanha leffa ”Kramer vastaan Kramer”, jossa tapeltiin todella. Ja selvää oli, että nyt vaadittiin suljettua lippuäänestystä. Tunnelma oli lievästi ilmaisten epämukava.
Ensin (äänestysjärjestyksestäkin kinattiin…) äänestettiin Saksan ehdotuksesta, joka käytännössä tarkoitti tukea nykyjohdolle. Se sai kannatusta äänin 34-21. Kuin varmuudeksi äänestettiin Tanskan hyvin samankaltaisesta tuesta. Ja äänet taas 34-21.
Bosi tajusi tilanteen ja veti takaisin ehdotuksensa, jossa hän ehdotti Kramerin erottamista. Mutta ei asia siihen jäänyt, sillä hän ilmoitti jatkavansa asiaa oikeudessa siviilikanteena Krameria vastaan. Myös Slovenia veti ehdotuksensa uudesta puheenjohtajavaalista pois, sillä rintamalinjat ja -voimat olivat kaikilla selvillä.
Malta ehdotti vielä, että ETTU tekisi töitä ITTF:n suuntaan MM-kisojen laajentamiseksi, toisin kuin nyt on suunta. ITTF:n toimitusjohtaja Steve Dainton kommentoi, että se ei ole taloudellisesti enää mahdollista. Tästä huolimatta kokous tuki ehdotusta selvästi. Luulen, että se on Suomenkin edun mukaista.
Tilanteen hiukan lauettua kokous valitsi vielä itävaltalaisen ja monen suomalaisenkin tunteman Rudolf ”Rudi” Sporrerin ETTU:n kunniajäseneksi. Pienemmän kunniamerkin saivat unkarilainen valmentaja Ferenc Karsai (joka on työskennellyt mm. Benedek Oláhin kanssa), ruotsalainen tuomari Rebecca Bergfeldt ja Luxemburgin liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Andre Hartmann, vanha suomalaisten tuttu hänkin.
Kuusi tuntia kestäneen kokousasioinnin jälkeen kuultiin vielä Ranskan esitys syksyn 2019 EM-joukkuekisan järjestelyistä Nantesissa. Ranskalaiseen tapaan homman suoritti delegaation isoin pomo, jolla oli porukan vaatimattomin kielitaito.
Kova oli päivä, mutta jospa se kansainvälinen pingis tästä nyt rauhoittuisi. Tai sitten ei.
Isäntäseurojen Seinäjoen Sisun, Kotirannan Kunnon, Kurikan Visan ja Peräseinäjoen Toiveen pelaajat olivat rautaisessa kunnossa Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalolla viime viikonloppuna järjestetyissä pöytätenniksen D- ja E-luokkien SM-kilpailuissa.
E-luokan kaksinpelissä nähtiin jättiyllätys jo alkupoolivaiheessa, kun luokan ykkössijoitettu isäntäseuran Harri Pitkänen jäi saman seuran junioriyllättäjä Sakari Paason jälkeen poolinsa kolmoseksi ja ulos jatkopeleistä. Muissa pooleissa kärkisijoitetut pitivät pintansa melko hyvin.
Luokan Suomen mestariksi selviytyi Sisun ruotsalaissyntyinen Lars Edberg, joka kaatoi finaalissa Ylivieskan Pöytätennisseuran Toivo Määttälän näytöstyyliin erälukemin 3-0 (11-7, 11-5, 11-4). Pronssille ylsivät Määttälälle semifinaalissa erin 3-1 taipunut Toiveen Kai Asunmaa sekä samoin lukemin Edbergille hävinnyt Visan Jukka Lindroos. Isäntäseuroista sijoille 5.-8. ylsivät Toiveen Tevaniemi, Kunnon Levander ja Sisun Paaso.
E-luokan nelinpeli meni lähes käsikirjoituksen mukaan. Viime vuoden Suomen mestari Sisun Pekka Övermark oli jälleen ykkönen parinaan tällä kertaa Harri Pitkänen. Ykkössijoitettuna luokkaan lähteneet seinäjokiset kaatoivat ensin semifinaalissa seurakaverit Paason ja Kari Jokirannan erin 3-1 ja viisieräisessä finaalissa kolmossijoitetut savonlinnalaisen Linnan Pingiksen Ilkka Kääriäisen ja Petri Mikkosen 3-2 (7-11, 9-11, 11-8, 11-9, 11-6). Savonlinnalaiset urakoivat viisi erää myös semifinaalissaan kakkossijoitettuja Määttälää ja Oulun Pöytätenniksen Tapio Tuuttilaa vastaan.
D-luokan kaksinpelissä kakkossijoitettu Lahden Pöytätennisseuran Aleksei Pullinen jäi poolivaiheessa rannalle jatkopeleistä tamperelaislupaus Jan Mäkelän (PT 75) valloitettua poolin ykköspaikan edeten lopulta semifinaaliin asti, jossa Pauliina Niskanen oli parempi erin 3-0. Ykkössijoitettu Kunnon Bo-Eric Herrgård pysyi voittamattomana, semifinaalissa kaatui Kuopion Pöytätennisseuran Terho Hiltunen erin 3-1 ja finaalissa Hämeenlinnan Kisan Pauliina Niskanen suvereenisti erin 3-0 (11-6, 11-2, 11-2). Isäntäseuroja sijoilla 5.-8. edustivat Kunnon miehet Sam Levander ja Börje Ström sekä Visan Ville Tuomela.
Bo-Eric Herrgård voitti Pauliina Niskasen D-luokan kaksinpelin finaalissa.
D-luokan nelinpelin finaalissa kohtasivat jo alkupoolissaan viisieräisen vääntäneet Kunnon Herrgård ja Bengt Lerviks sekä pieksämäkeläisen Vilhulan Vireen Jari Kohvakka ja tuplamitalisti Kääriäinen. Pelin voittaja oli sama kuin alkupoolissa, kultamitalit matkasivat Vaasaan erälukemin 3-0. Semifinaalit vaasalaisten ja Hämeenlinnan Kisan Pauliina Niskasen ja Ville Rantasen sekä savolaisten ja Ylikiimingin Nuijamiesten Uno Ridalin ja Kati Suopangin välillä päättyivät molemmat erälukemiin 3-0.
Kunnon miehet olivat ylivoimaisia D-luokan nelinpelissä.
Starin syksyn startti on perinteisesti ollut aika paikallinen tapahtuma ja osanottajia on ollut 60-80. Niinpä vuosi sittenkin pelaajia oli 69. Nyt kilpailun suosio yllätti iloisesti ja ennen poisjääntejä osallistujamäärä oli 112. Lopulta pelaajia oli 103. Startteja kertyi luonnollisesti paljon enemmän kuin 2017 eli 204 (lisäystä 39,2 %).
Pelaajista yli puolet eli 55 oli pelaajia, joiden rating on 1300 tai alempi. Eli niitä muita oli 47. Tämä kuvaa hyvin sitä, missä pöytätenniskilpailujen voima ja paras kohderyhmä nykyään on. Kun kilpailukutsua laatii, ei kannata niin kauheasti ajatella 70-luvulla tai aiemmin aloittaneiden pelaajien etua.
Seuraava kuva kertoo 1150-luokan ja sitä alempien luokkien yhteenlaskettua osallistujamäärää viimeisten vuosien syksyn starteissa. Välttämättä ei ole ihan sattumaa, että nousu alkoi Rion olympialaisten jälkeen!
Kilpailun kokoon vaikutti alempien ratingluokkien lisäksi se, että mukana oli isot joukkueet Oulusta (The Kauppinens), Seinäjoelta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Hangosta. Monien muiden innokkaiden lisäksi! Pääkaupunkiseudultakin löytyy paljon kilpapelaajia. Lämmin kiitos kaikille! Entäpä jos samanlaisia Kauppisten klaaneja, seinäjokia ja lappeenrantoja saataisiin edes 10 lisää eri puolille Suomea? Se näkyisi heti kilpailujen osallistujamäärissä!
Sekin oli tärkeä tekijä kisojen yllättävään turpoamiseen, että mukana oli peräti 21 naista ja tyttöä! Hurja määrä! Minä luulen, että pöytätenniksellä on potentiaalia tulla suosituksi naisten lajiksi ensimmäisen kerran Suomen pöytätenniksen historiassa. No, olihan joskus 70-luvulla paljon tyttöjä mukana (pelkästään Tervakoskella jotain 50 ellen väärin muista), mutta se tilanne sitten menetettiin. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu!
Saliin piti tietysti laittaa 14 pöytää, jotta olisi ollut mahdollista saada kilpailut läpi. Sillä tavalla ehti pelata 13 tunnin aikana 2x3x13 = 78 ottelua (about) enemmän kuin 12 pöydällä. Se oli ratkaiseva apu! Niinpä kilpailujen viimeiden ottelu eli M-1150-luokan finaali päättyikin mukavasti klo 21:58 eli jopa kaksi minuuttia ennen kuin sali meni kiinni!
Moraali on nykyään hyvä sen ilmoittamisessa että ei pääsekään tulemaan. Niinpä jokainen tuli pelipaikalle, joka ei ollut perunut tuloaan perjantai-iltaan mennessä. Se tarkoitti sitä, ettei tullut yllättäen kahden tai kolmen pelaajan pooleja pakosta mukana olevien kolmen pelaajan poolien lisäksi. Niin, mitään mahdollisuuksiahan ei ollut viiden pelaajan pooleihin.
Sali oli todella kuuma, koska ulkona oli lämmin päivä. Eipä ollut paljoa hyötyä niistä jätti-ilmastointikoneista (vai ilmanvaihtokoneista?), jotka rakennettiin salin päätyihin vuosituhannen vaihteen remontissa. Sali pieneni 16 pöydän hallista 12 pöydän halliksi ja vastineeksi ilma ei vaihdu sen paremmin kuin ennenkään.
Pallona oli DHS D40+. Se osoittautui hyväksi valinnaksi ainakin siinä mielessä, ettei kukaan esittänyt sitä koskevia valituksia. Pallo oli myös kestävä. Kilpailuissa pelattiin 367 ottelua ja kuusi palloa menetettiin eli noin yksi pallon hajoaminen/61 ottelua. Sitä paitsi osa hävinneistä palloista saattoi vain joutua kadoksiin tai sen päälle astuttiin.
Jälleen on kehuttava nykyään vallitsevaa erittäin korkeaa moraalia kilpailumaksujen maksamisen suhteen. Lähes kaikki maksut maksettiin viimeistään kilpailupäivänä ja muutama heti sen jälkeisinä päivinä. Sellaisia pelaajia ei ole enää ollenkaan, jotka aikoinaan heittivät kilpailupaikalta saadun pankkisiirtokuitin rypistettynä hallin portaikkoon poistuessaan paikalta. Tai jotka kävivät kisoissa, mutta eivät maksaneet maksuja milloinkaan.
Kisavideo:
Tässä paremmuuslista eniten ratingpisteitään lisänneistä pelaajista:
Tässä taas lista epäonnisimmista pelaajista:
Juniori-rating 1
Tässä luokassa pelasivat kahdeksan korkeimman ratingin pelaajaa. Korkeimman ja matalimman ratingin ero oli aivan liian paljon eli 620 mutta sille ei mahtanut mitään. Mutta lähellä oli kuitenkin sen alimman ratingpelaajan tekemä uroteko, sillä Maratonin Nuno Marttinen hävisi palkinnoille asti edenneelle Joni Rahikaiselle vasta viidennessä erässä 10-12!
Finaali oli tiukka. Siinä kohtasivat seurakaverukset TIP-70.stä eli Daniel Tran ja Vili Kinnunen. Ykkössijoitettu Daniel johti jo erin 2-1 mutta Vili puristi voiton viidennessä 12-10. Tämä oli hyvä ottelu mitä nyt ehdin järjestelytöiltä vilkaista.
Kuvassa vasemmalta kakkonen Daniel Tran, voittaja Vili Kinnunen ja kolmanneksi sijoittuneet Sakari Paaso (SeSi) ja Joni Rahikainen (PT Espoo).
Juniori-rating 2
Juniori-ratingin kakkosryhmään tuli lopulta niin monta pelaajaa (13) että olisi ollut ehkä hyvä jakaa se kahteen osaan eli lisätä vielä Juniori-rating 3. Mutta kaikki resurssit kyllä loppuivat kesken tätä ajatellen. Tyttöjä oli mukavasti seitsemän.
Pooleissa nähtiin pari suurempaa yllätystä. Sofia Levchuk voitti 111 pistettä korkeammalla olevan Aku Kastisen 3-2 (Aku johti 2-1). Liisa Kugappi taas purjehti poolinsa nelossijoitetun paikalta kakkoseksi ja jatkokaavioon voittamalla 124 pistettä korkeammalla olleen Juulia Kauppisen. Tuossa poolissa oli muuten kolme tyttöä!
Sofian ja Liisan seurakaveri LrTU:sta Karina Fozilova jyräsi voittoon jatkokaaviossa. Aku Kastinen oli tosin lähellä pudottaa hänet kvartassa. Akulla oli jälleen 2-1 johto erissä, mutta niin vain Karina nappasi kaksi viimeistä erää 12-10 ja 11-9. Sofia Levchuk puolestaan hävisi kvartassa 2-1-eräjohdon jälkeen. Aaro Mäkelä voitti ja eteni sitten finaaliin asti, jossa Karina oli parempi 3-1.
Luokkavoittaja Karina Fozilova (LrTU) keskellä. Hänen vasemmalla puolella toiseksi sijoittunut Aaro Mäkelä (PT Espoo) ja oikealla puolella toinen kolmonen Sampo Arponen (PT 75).
Toinen kolmonen Akseli Haapoja (SeSi) sai palkintonsa aiemmin, koska hänellä oli kiire junalle:
M-700
Luokassa oli mukana kahdeksan pelaajaa ja voitosta käytiin tasainen vääntö. B-poolissa kolme viisieräistä ja kaksi neljäeräistä peliä. Pooli kesti hiukka kauan! Tuleva luokkavoittaja Pavel Zinovev hävisi Veera Räsäselle 2-3 vaikka johti erissä 2-0. Pavel ei kuitenkaan kohdannut finaalissa Veeraa uudelleen, sillä Aleksanteri Lähdesluoma voitti Veeran semifinaalissa 3-2. Tällä kertaa Veera oli johtanut erissä 2-1. Ja kuinka ollakaan, 2-1-eräjohto oli turmiollinen myös finaalissa, missä Pavel lopulta voitti Aleksanterin 3-2.
Kuvassa vasemmalta kakkonen Aleksanteri Lähdesluoma (SeSi), voittaja Pavel Zinovev (Spinni) ja kolmanneksi sijoittuneet Janne Kauppinen (OPT-86) ja Veera Räsänen (HIK Pingis).
M-850
Tässä luokassa sekä miehiä että naisia oli kahdeksan kpl eli tasapeli 8-8! Ratingit jyräsivät aika vahvasti, koska pooleissa ylemmän ratingin pelaaja voitti 20 kertaa ja alemman ratingin pelaaja vain neljä kertaa.
Semifinaalit olivat kerrassaan hurjaa vääntöä. Ilmeisesti 2-0- tai 2-1- eräjohdossa pelaaminen on henkisesti vaikeaa. Alesia Nikkarinen johti Yuri Afanassievia 2-1 mutta Yuri voitti 3-2. Eleonoora Roosioks johti Chen Fangdaa 2-0 mutta Chen Fangda voitti 3-2. Tyttöjen välinen finaali oli niin lähellä mutta ei vaan tällä kertaa.
Yuri Afanassiev otti toisen peräkkäisen Starin kisojen 850-luokan voiton lyömällä finaalissa Chen Fangdan 3-1. Edellinen voittohan tuli STARUMMER-kilpailuissa toukokuussa.
Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Yuri Afanassiev (PT Espoo), kakkonen Chen Fangda (PT 75), kolmanneksi tulleet Eleonoora Roosioks (Spinni) ja Alesia Nikkarinen (Spinni). Tyttöjen seurana vielä Spinni, koska siirto PT Espooseen tapahtuu vasta kilpailun jälkeen (tämä lienee julkista tietoa jo).
M-1000
Tässä luokassa tapahtui sama juttu kuin M-700:ssa. Eli kolmanneksi sijoittunut Eleonoora Roosioks voitti poolissa tulevan voittajan Katja Kauppisen 3-1.
M-850-luokan voittaja Yuri Afanassiev pelasi viisi ottelua ennen finaalia ja voitti ne kaikki 3-0. Toisella finalistilla eli Katja Kauppisella oli vaikeampaa. Siis jo poolissa tappio ja semifinaalissa hän oli viidettä erää tappiolla 7-9 Tomi Erosta vastaan. Mutta neljä pistettä peräkkäin tämän jälkeen vei Katjan finaaliin. Finaali oli äärimmäisen kova taisteluottelu, mutta Katja vei sen 3-2. Niin, erätilanteessa 1-1 hän oli alla 8-10 Yuria vastaan mutta napakoilla kämmenillä hän voitti 14-12!
Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Katja Kauppinen (OPT-86) ja kolmanneksi tullut Eleonoora Roosioks (Spinni).
Yuri Afanassiev (PT Espoo) sijoittui toiseksi, mutta tämä kuva on napattu M-850-luokan palkintokuvasta:
Tomi Eronen (MBF) oli nii-iin lähellä selviytyä finaaliin mutta kolmas palkinto oli hänen saaliinsa tällä kertaa:
M-1150
Seuraa tavallista pidempi luokkaraportti. 🙂
Harvoin näkee sellaista, että yksikään poolien ykkössijoitetuista ei ota poolin ykköspaikkaa. Käydäänpä läpi tapahtumat ihan tässäkin.
Pooli A
Kakkossijoitettu Aku Kastinen voitti 206 pistettä korkeammalla olleen ykkössijoitetun Juhani Tevaniemen.
Pooli B
Ykkössijoitettu Mikko Saarinen romahti ja hävisi 137 pistettä alempana olevalle Katja Kauppiselle (Katja ykköseksi) ja peräti 275 pistettä alempana olevalle Chen Fangdalle (kakkoseksi).
Pooli C
Enpä muista sellaistakaan, että poolin kolmonen menee ykköseksi ja nelonen kakkoseksi! Tässä poolissa niin tapahtui, kun kolmossijoitettu Simonas Kaskelevicius otti ykköspaikan ja nelossijoitettu Sofia Levchuk kakkospaikan. Sofia hävisi Simonasille niukasti mutta voitti 194 pistettä ja 266 pistettä ylempänä olleet Hannu Grönlundin ja Jorma Savolaisen ja vieläpä puhtaasti 3-0 kummankin!
Pooli D
Tämä pooli muuttuikin täysin naisvoittoiseksi, kun Aaro Mäkelä vetäytyi luokasta, koska muu ottelukuorma oli niin kova. Pooliin olivat sattuneet toukokuisen STARUMMER-kisan finalistit Tamila Vlasova ja Heli Mäkelä sekä Juniori-rating 2 -luokan voittaja Karina Fozilova. Tamila voitti Helin STARUMMERissa (itse asiassa kolme kertaa) mutta nyt Heli voitti ja otti poolin ykköstilan.
Jatkokaaviossa Sofia Levchuk oli vahvassa vedossa ja meni finaaliin. Semifinaalissa kaatui Heli Mäkelä 3-1. Heli oli ollut ahdingossa kvartassa, jossa Chen Fangda johti erin 2-0.
STARUMMER-voittaja Tamila Vlasova marssi jälleen finaaliin. Juhani Tevaniemi pani kyllä semifinaalissa ankarasti kampohin vaikka kello oli jo 21:45, kun ottelu päättyi Tamilan 3-2-voittoon.
Finaalissa Sofia johti ensimmäistä erää jo selvästi. Taisi olla 10-6. Mutta Tamila taisteli ja voitti 12-10. Lopulta hän voitti suoraan 3-0. Kummankaan tytön pelissä ei ainakaan sivullinen nähnyt väsymistä vaikka takana oli jo pitkä päivä kuumassa salissa.
Oli iso pettymys, kun huomasin kilpailun jälkeen, että videokamera ei ollut nauhoittanut enää Tamila – Tevaniemi -ottelun viidennen erän puoltenvaihdon jälkeen. Siten harakoille meni myös Tamilan ja Sofian hieno finaali. Kamera näytti nauhoittavan mutta mitään ei mennyt muistiiin. Oli ehkä jokin ongelma varavirtalähteen kanssa.
Kuten on aiemminkin kerrottu, finaali päättyi klo 21:58 ja sen jälkeen tuli kiire poistua salista!
Kuvassa vasemmalta luokkavoittaja Tamila Vlasova (Spinni) ja toiseksi sijoittunut Sofia Levchuk (LrTU). Jostain syystä Starin valokuvavaliokunnan puheenjohtaja Jukka Heinonen unohti ottaa valokuvat kolmanneksi sijoittuneista Juhani Tevaniemestä (PeTo) ja Heli Mäkelästä (MBF). Valitamme!
M-1300
Poolien ykkössijoitetut pitivät muuten paikkansa, mutta Pasi Taiveelle arviolta laitettu rating 1200 osoittautui liian isoksi.
Luokan ykkössijoitettu Riku Andersson tippui jo kvartassa Maxim Polinile 2-0-eräjohdon jälkeen. Polinin taival katkesi 0-3-semitappioon Joona Räsäselle. Finaali oli tiukka. Siinä Jiri Kuronen voitti Joonan 3-2.
Kuvassa vasemmalta toiseksi tullut Joona Räsänen (HIK Pingis), voittaja Jiri Kuronen (Stara), kolmanneksi tulleet Maxim Polin (LrTU) ja Pekka Räsänen (Atlas).
M-1450
On tyypillistä, että jos kolme pelaajaa on samassa voittomäärässä, eräsuhteiden laskun jälkeen pelaajat asettuvat nätisti ratingpistejärjestykseen. Poolissa F meni kuitenkin ihan päinvastoin tai ainakin heikunkeikun:
2. Kellow Ella 5-3 (1018)
3. Paaso Sakari 5-4 (1128)
4. Leppänen Atte 3-4 (1358)
Sakaria ei auttanut viimeisen kierroksen 3-2-voitto Ellasta. Olisi pitänyt voittaa 3-1 (kolme viimeistä erää 11-13, 13-11, 13-11). Niin, Jussi Hakala voitti poolin puhtaalla pelillä.
Vaikka muitakin yllätyksiä tapahtui pooleissa annettakoon kunniamaininta Matias Yliselle, joka pinnisti poolikakkoseksi voittamalla Joona Räsäsen (51 pistettä ylempänä) ja Lauri Janssonin (186 pistettä enemmän).
Joni Rahikainen yllätti jatkokaaviossa. Poolikakkosen paikalta hän eteni loppuotteluun, jossa hän voitti Riku Anderssonin 3-0.
Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Riku Andersson (LeVi), luokkavoittaja Joni Rahikainen (PT Espoo) ja kolmanneksi sijoittunut Vili Kinnunen (TIP-70). Toinen kolmonen, Miika Berghäll (LPTS) onnistui poistumaan paikalta ennen kuvan ottoa.
M-1600
Kunniamaininta poolipeleistä menee Riku Anderssonille (M-1450-luokan kakkonen). Poolinsa nelossijoitetun paikalta kaksi 3-2-voittoa ja poolikakkoseksi ja jatkokaavioon! Hyvin tehty 1273-pelaajaksi.
Jatkokaaviossa kärkisijoitetut pitivät pintansa ja menivät semifinaaliin paitsi ykkössijoitettu Henry Heikkerö, joka siirtyi täksi kaudeksi Stariin. Hän putosi kvartassa Ville Peltolalle 0-3 niin että napsahti. Daniel Tran selvitti sitten Villen 3-1 ja meni finaaliin, mutta kakkossijoitettu Kari Taive oli alla erin 0-2 Markku Hauhiaa vastaan ennen kuin sai koneistonsa vauhtiin ja varmisti finaalipaikkansa 3-2-voitollaan. Finaalissa Daniel pelasi todella vahvasti ja otti ykköstilan 3-1-voitolla.
Kuvassa vasemmalta kakkonen Kari Taive (Tote), voittaja Daniel Tran (TIP-70), kolmanneksi sijoittuneet Ville Peltola (PT Espoo) ja Markku Hauhia (Pa-Po).
M-1750
Pooli A osoittautui pahaksi, koska sen kaksi parasta pelaajaa olivat myös jatkokaavion finaalissa. Kummallakin kerralla Ossi Vesaluoma voitti Mika Kettusen, joka oli luokan ykkössijoitettu.
Semifinaalissa oli dramatiikkaa, kun Risto Pohjanlahti sai ilmeisesti jalkaansa krampin. Ossi Vesaluoma johti siinä vaiheessa ottelua erin 2-0.
Mika Kettunen voitti semifinaalissa Toni Nättilän, TIP-70, mutta hänestä ei huomattu ottaa valokuvaa.
Luokkavoittaja Ossi Vesaluoma, TIP-70:
Toiseksi sijoittunut Mika Kettunen, PT-Helsinki:
Kolmanneksi sijoittunut Risto Pohjalahti, HäKi:
M-1900
Ikuistetaan tähän nyt se toinenkin tapaus, jossa samaan voittomäärään päätyneet menivät eräsuhteiden laskun jälkeen eri järjestykseen ratingpisteisiin nähden (pooli C):
1. Vesaluoma Matti 5-3 (1608)
2. Pullinen Leonid 3-3 (1703)
3. Järvinen Sami 3-5 (1860)
Luokan voitti Krzysztof Petka vain yhden erän menettäneenä. Luokka oli ehdottomasti liian matala hänelle, mutta tämä lipsahdus pääsi tapahtumaan kisoja edeltäneen työkuorman vuoksi. Hän on kuulemma ollut nuorempana peräti Puolan nelonen omassa ikäluokassaan ja nyt hän on 19-vuotias. Mutta mikä ikäluokka? 10-vuotiaat vai 17-vuotiaat? Ei se siis ollut selvää, koska taukoa saattoi olla 10 vuotta. Ja kun petkoja oli vielä kaksi, mikä hankaloitti ajatustyötä entisestään.
Tiukimmat ottelut käytiin kvartoissa. Stefan Andersson oli häviöllä Matti Vesaluomaa vastaan erin 1-2 mutta voitti 3-2. Antti Marjamäki oli häviöllä Leonid Pullista vastaan 0-2 mutta voitti 3-2.
Kuvassa vasemmalta toiseksi sijoittunut Heikki Holopainen (JPT), voittaja Krzysztof Petka (Por-83) ja kolmonen Stefan Andersson (MBF). Toinen kolmonen Antti Marjamäki (PT 75) ehti poistua ennen palkintojenjakoa.
MK
Pooleissa 1860-pelaaja Sami Järvinen voitti Krzysztof Petkan, joten ei hänen 1900-ratinginsa nyt ihan kauhean väärin ollut. Jatkokaaviossa hän sitten kyllä meni finaaliin asti, jossa hävisi Starin kisojen ikimenestyjälle Janne Jokiselle 1-3.
TIlastojen tutkimisen jälkeen paljastui, että tämä oli jo Jannen kuudes MK-ykköstila Starin kilpailuissa. Ykköstilat eivät kuitenkaan ole tulleet aivan putkeen, koska kahden ensimmäisen ykköstilan välissä hän jäi pooliinsa Starin syksyn startissa 6.9.2014.
Tässä nuo Jannen kuusi ykköstilaa finaalivastuksineen:
Kuvassa vasemmalta kolmanneksi sijoittuneet Sami Järvinen (PT Espoo) ja Meelis Kärner (PT Espoo), voittaja Janne Jokinen (Por-83) ja kakkonen Krzysztof Petka (Por-83).
Reload document 
Open in new tab 
