Tiedotusterveisiä

Maanantai-iltana tehtiin pienimuotoista historiaa, sillä kävimme liiton kevätkokouksen pääosin etänä. Koronapandemia on pysäyttänyt pelit, mutta ei sentään koko liiton toimintaa. Nyt keskusteltiin tiiviisti 2,5 tuntia.

Osin näytti jopa siltä, että etäkokoustaminen saattaa olla uusi mahdollisuus järjestödemokratialle, sillä lähimenneisyytemme kokoukset ovat olleet nyt käytyä pienempiä. On hankala kuvitella, että jatkossakaan tyytyisimme ainakaan pelkästään fyysiseen läsnäoloon perustuviin liittokokouksiin.

Puheenjohtajan lyhyessä avauspuheenvuorossa saatoin todeta, että liitto on hyvässä kunnossa taloudellisesti ja yhteishenkemme on hyvä. Koronapandemia aiheuttaa meille tauon, mutta ei pingis Suomessa tähän eritykseen lopu.

Sen verran poikettiin ihan normaalista kokousmenettelystä, että ennen puheenjohtajan valintaa selvitettiin paikallaolijat. Pitäjänmäen toimistolla olivat allekirjoittaneen lisäksi toiminnanjohtaja Mika Räsänen sekä Wegan edustaja Pekka Kolppanen. Linjoilta löytyivät Bengt Ahti, Kimmo Arenius, Ronny Brännbacka, Olle Eriksson, Sonja Grefberg, Jukka Julin, Heikki Kiiskinen, Pekka Korva, Matti Kurvinen, Arto Luukkainen, Tero Naumi, Jyrki Nummenmaa, Teemu Oinas, Kimmo Pihkala, Christian Porthin ja Mika Tuomola eli 19 ihmistä ja 17 seuraa. Hallituksen jäsenet Arenius, Kurvinen ja varapuheenjohtaja Grefberg tosin ilman valtakirjaa, kuten myös Halexin toinen edustaja Brännbacka. Räsäsellä ja allekorjoittaneella ei myöskään ollut valtakirjaa.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kolppanen ja sihteeriksi toiminnanjohtaja. Kokous todettiin lailliseksi ja esityslista hyväksyttiin. Nopeasti nuijittiin myös vuoden 2019 toimintakertomus, johon tosin tehtiin pienet tarkennukset lisenssimääriä ja meitä läheltä liippaavaa Pongfinityn toimintaa koskien.

Myös tilinpäätös hyväksyttiin ja vahvistettiin nopeasti. Se näytti noin 50 000 euron plussaa lähinnä Para Finlandia Openin ja Finlandi Openin sekä niiden saamien OKM:n tukien myötä.  Myös keväinen EM-karsinta onnistui mukavasti.  Asianosaiset saivat vastuuvapautensa ja kokous totesi, että taseessa liitolla on nyt jonkin verran puskurivaraakin. Toivotaan, että sitä ei tarvita heti ensi vuonna, vaan että esimerkiksi OKM:n avustukset tullaan maksamaan normaalisti.

Sääntömuutoksista keskustelu otti sitten aikaa vähän enemmän, vaikka ensimmäiset muutokset olivat lähinnä teknisiä. Kakkosessa tai alempana pelaavien ulkomaalaispelaajien ilmoittamismenettelyä kevennettiin. Nyt riittää, kun ilmoitus on tehty ja lisenssi maksettu ennen ensimmäistä peliä.

Mestaruussarjan ja ykkösdivarin pelijärjestelmällä mennään nyt myös kakkosen C- ja D-lohkoissa. Uutuutena mukana ovat mahdollisuus ylimääräisen pelaajan käyttöön sekä ns. kotietu, jossa kotijoukkue saa katsoa vastustajan arvonnan ennen omien nimiensä laittamista. Kokous äänesti siitä, otetaanko tämä käyttöön myös pääsarjan mitalipeleissä. Otetaan, äänin 8-6 (3 tyhjää).

TOP-12 muuttuu TOP-16-turnaukseksi. Uusi järjestelmä on kuvattu ehdotuksissa perusteellisesti. GP-sääntöjä muutettiin siten, että lopputurnaukset jäävät pois ja rahat jaetaan kokonaan osakilpailuissa kerättyjen pisteiden perusteella.

OPT-86 toi kokoukseen sääntömuutosehdotuksen, jossa ulkomaalaisten pelaajat voivat kevätkaudella, vaikka eivät olisi pelanneet syksyllä lainkaan – siis jos heidät on ilmoitettu ajoissa ja heille on lunastettu lisenssi säännöissä kerrotulla tavalla. Tämänkin hyväksymisestä äänestettiin ja Oulun ehdotus voitti 12-4 (1 tyhjä). Samalla poistettiin rajoitukset, jotka koskivat muiden maiden sarjoissa pelaavia suomalaispelaajia.

Nyt käsitellyt ehdotukset ovat olleet jo pitkään liiton sivuilla. Perinteisesti tapaan sääntövaliokunnan puheenjohtaja Arenius päivittää ne sääntökirjaan uuden kauden alkuun mennessä. (Toivotaan, että se joskus alkaa!) Joka tapauksessa uusista sääntömuutoksista tehdään tarkempi juttu lehteen 2/2020.

Ei juurikaan uutta koronatilanteesta

Koronapandemiatilanne tuntuu jotenkin vakiintuneen ja poikkeusolosuhteisiin on alettu tottua. Pelit on suurimmalta osalta suomalaisia pelattu vielä ainakin jonkin aikaa, sillä julkiset tilat ovat edelleen kiinni.  Niiden avautumiseen ei maan hallituksen keskiviikkoisilla kannanotoilla saatu selvyyttä. Tosissaan edustustehtävätasolla pelaaville tauko on vierähtämässä ei-toivotun pitkäksi.

– Nyt ei auta muu kuin seurata ja noudattaa viranomaisten määräyksiä ja ohjeita. On selvää, että mailakättä polttaa jo monella, niin minullakin. Jos joku joissakin olosuhteissa pelaamaan pääsee, tehkää sen mielellään vain kahden hengen porukassa ja hygieniaoheet muistaen. Pelikaveriakaan ei kannata paljon vaihdella. Ja vähänkään sairaana ei missään nimessä pidä harjoitella, sanoo ”pöytätennislääkärimme” Rauli Franssila.

Ohessa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Urho Kujalan käsityksiä nykytilanteesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea Por-83:lle

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Tukea sai 358 hanketta. Yksi tukea saaneista oli POR-83, jolle myönnettiin 2500e tukea.

Kannustan seuroja tutustumaan asiaan ja hakemaan tänä vuonna suurella joukolla tätä. Tukea on myös mahdollista hakea useamman seuran yhteishankkeelle. Jos teillä on ideoita niin autan mielelläni idean työstämisessä.

Ministeriön tiedote:

https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/liikunta-ja-urheiluseuroille-yhteensa-3-5-miljoonaa-euroa-seuratoiminnan-kehittamiseen

 

 

Liittokokous ja ennakkomateriaali

Hyvä Hallituksen väki,

Onkohan nyt näinä poikkeuksellisina aikoina vuosikokouksen päätöksenteon demokratia vaarassa heikentyä. Hallitus on päättänyt vuosikokouksen pitämisen käytännössä etänä. Voidaan tietysti väittää etäkokouksen vain lisäävän seurojen mahdollisuutta osallistua kokoukseen. Itse pelkään osallistumisen olevan aiempaa vieläkin laimeampaa. Varsinaiset kokouskäytännöt ovat sitten vielä asia erikseen.

Päätöksenteossa debatti ja toisten perustellut mielipiteet ovat tärkeitä. Etäkokouksessa en usko tähän pysyttävän.

Ainakin sulkapallo-, squash- ja racketlonliitto ovat siirtäneet vuosikokouksiaan tuonnemmaksi. Ja varmasti moni muukin yhdistys. Onko meidän liitollamme jokin erityisen tärkeä asia päätettävänä juuri nyt ja poikkeusmenettelyin?

Perusteltuja mielipiteitä kaipaisin esimerkiksi hallituksen sääntömuutosesitykseen koskien 2 divisioonan lohkojen CD pelijärjestelmää. En löytänyt hallituksen kokousasiakirjoista ainakaan mitään perustetta kyseiselle muutokselle.

4) SARJASÄÄNNÖT / SARJOJEN PELIJÄRJESTELMÄ, YKSITTÄISEN OTTELUN PELIMUOTO Ehdotetaan paras seitsemästä pelimuotoa nykyisten m-sarjan ja 1-div lisäksi myös 2CD-lohkoihin…

Liiton sivulta löysin asiaan liittyen vain ”Kilpailuvaliokunnan sarjakysely tammikuu 2020 – tulokset” Näissä tuloksissa nykyistä systeemiä kannattaa enemmistö (48,9%) Kuitenkin hallitus esittää pelijärjestelmän muutosta. Itse en ainakaan ilman perusteluja osaa asiaa kannattaa. Samalla sarjatasolla eri säännöt kuulostaa melko erikoiselta ratkaisulta. Mielipidettä on asiaan vaikea muodostaa ilman hallituksen perusteluja. Ei kai perusteluja ole tarkoitus tuoda esiin vasta etäkokouksessa?

Puuttumatta muotoseikkoihin ja salliiko edes liiton toimintasäännöt vuosikokouksen pitämistä etänä, odottaisin jonkinlaista tarkempaa ennakkoinfoa kokouskäytännöistä. Kaikille meistä nämä asiat eivät ole niin tuttuja. Miten esimerkiksi mahdollinen suljettu lippuäänestys toteutetaan osittaisessa etäkokouksessa?

Liitolla ei ole tapana tiedottaa juuri mitään seuroille sähköpostitse. Jälleen kerran kysyn: Eikö edes näitä vuosikokouskutsuja ja kokouksen materiaalia voitaisi lähettää seurojen puheenjohtajille? Kotisivulla tiedottamisen lisäksi tietenkin. Nythän esimerkiksi ennakkoilmoittautumisvaatimus vuosikokoukseen saattaa mennä joltain seuralta ohi.

Jukka ”Juki” Julin, TTC Boom

Liiton palkatun henkilöstön työtilanteesta

Koronavirus vaikuttaa luonnollisesti myös liiton työntekijöiden tilanteeseen. Työvaliokunta seuraa tilannetta koko ajan, mutta on hankala ennustaa kehitystä ainakaan kovin pitkälle.

Päävalmentaja Mattias Bergkvist pitää tällä hetkellä kesälomaansa. Mikäli pelihalleihin ei ole lähitulevaisuudessa pääsyä, joudumme lomauttamaan hänet, koska töitä ei ole. Koska Mattiaksella on määräaikainen työsopimus, yritämme selvittää, mikä tässä tilanteessa on hänen kannaltaan paras mahdollinen ratkaisu. Olemme myös aloittaneet keskustelut ensi kauden osalta. Mikäli kausi pääsee alkamaan syksyllä normaalisti, kalenterissa on paljon kansainvälisiä kilpailuja.

Kenttäpäällikkö Taneli Keinonen pitää tällä hetkellä vapaitaan sekä talvilomansa. Lisäksi hän tekee valmiiksi perustekniikkaoppaan, Ruskeasuon syksyn pöytäkartat, mailapelihankkeen selvitykset sekä yhteydenotot seuroihin liittyen ensi syksyn lajikäynteihin. Viimeistään toukokuun puolessa välissä siirrytään pitämään kesälomia. Lomien pitämistä jaksotetaan toiminnajohtajan kanssa. Tarkoitus on, että lomat olisivat pidettynä heinäkuun puoleen väliin mennessä.

Myös toiminnanjohtaja Mika Räsänen pitää vapaapäivänsä pois ja siirtyy kesälomalle viimeistään kesäkuun alussa. Siihen mennessä on hoidettava liittokokousasiat, valtionapuselvitykset, tekeillä olevan valmennusoppaan viimeistely, muut juoksevat asiat sekä ensi syksyn suunnitelmat Gumbostrandin tuotosten mukaisesti. Kesälomat pidetään jaksotettuina heinäkuun loppuun mennessä.

Pidemmälle ajoittuvia suunnitelmia voidaan tehdä vasta myöhemmin kun näemme, milloin toiminta on palaamassa normaaliksi.

Esko Heikkinen

Pöytätennisseurojen somekanavat

Heikki Kiiskinen teki seuravaliokunnalle erittäin hyvän yhteenvedon SPTL:n alaisten seurojen sometileistä. Alla Heikin tekstiä ja muutamia seuravaliokunnan lisäyksiä.

Pakersin kotikonttorissa liitteenä olevan taulukon maamme pöytätennisseurojen somekanavista ja nettisivuista. Yhteenvedon tarkoituksena on helpottaa lajiväen verkostoitumista, toistensa löytämistä ja hyvien ideoiden jakamista. EI siis missään nimessä kritisoida esimerkiksi somekanavien puuttumista – ennemminkin innostaa niihin varsinkin tässä tilanteessa, kun muu aktiivinen tekeminen on tauolla.

Minulla ei ole selkeää isoa kuvaa seurojen toiminnan laajuudesta ja aktiivisuudesta esimerkiksi junioripuolella, osa seuroista lienee ns. pöytälaatikkojäseniä, joten kanavien puuttuminen / passiivisuus on varsin ymmärrettävää.

Muutamia yleisiä havaintoja ja kehityskohteita:

  • Lähes 1/3 seuroista ei ole missään sähköisessä kanavassa, näistä 6 on Helsingissä (vaikeuttaa varmasti uusien juniorien löytämistä lajin pariin)
  • Suurin osa Facebookin käyttäjistä toimii siellä aktiivisesti
  • Karkea jako sometiilen käyttäjistä: Facebook aikuisille ja varttuneemmalle väelle, Instagram enemmän nuorisolle ja junioreille (myös Snapchat ja TikTok tekevät vahvasti tuloaan seuratoimintaan)
  • Nettisivut on edelleen ihan toimiva kanava esimerkiksi harjoitusvuorojen ja maksujen yms. tiedottamiseen, mutta kaikki se ”kiva tekeminen” kannattaisi jakaa kuvien ja videoiden muodossa somekanavissa
  • Hyvin harva vaivautuu enää menemään suoraan nettisivuille katsomaan, että olisikohan sinne päivitetty jotakin uutta – odotellaan ennemminkin uusia juttuja omaan somefeediin
  • Summa summarum: paljon on hyvää ja paljon on (onneksi) tekemistä, toivottavasti keväällä 2021 Instagram-tilejä olisi vaikkapa 20.
  • Seuravaliokunta jatkaa keskustelua seuran suuntaan jatkotoimenpiteistä

Nettisivujen helppoon ja ilmaiseen tekoon: Google Sites

YHteenveto seurojen sometileistä ja nettisivuista löytyy täältä: SPTL:n jäsenseurat 2020

Päivityksistä pyydetään ilmoittamaan seuravaliokunnalle tai vaikkapa kommentoimalla tähän artikkeliin.

 

Muutoksia kansainvälisillä pöytätenniskentillä?

Pingislehdessä 3/2019 kirjoitin viime vuosina tapahtuneista muutoksista kansainvälisissä arvokisoissa. Nyt näyttää siltä, että muutoksia on tulossa lisää. Tai ainakin uusia muutoksia pohditaan.

Viimeisin uutinen tuli Kansainvälisen liiton (ITTF) toimitusjohtajalta Steve Daintonilta pääsiäispyhinä. Hän julkaisi avoimen kirjeen ITTF:n nettisivuilla ja ehdottaa jopa, että MM-tasolla järjestettäisiin ainoastaan joukkuekilpailut eikä henkilökohtaisia MM-kilpailuja enää lainkaan.

Tämä on herättänyt paljon keskusteluja maailmalla, eikä vastaanotto ole ollut kovinkaan positiivinen. Esimerkiksi Ruotsin nykyiset ja entiset pingistähdet ovat sitä mieltä, että MM-kilpailuja ei missään nimessä saa lopettaa. Kisalla on pitkät perinteet (MM-kilpailut on järjestetty vuodesta 1926) ja sillä on pelaajien keskuudessa todella korkea status. MM-kilpailulla on maailmalla myös todella paljon seuraajia. Itse olen hyvin samoilla linjoilla ruotsalaisten kanssa.

Viime aikoina ITTF on tehnyt paljon yhteistyötä konsulttien kanssa (Deloitte) ja luonut uuden strategian, kuinka viedä pöytätennistä eteenpäin modernilla aikakaudella. He ovat luoneet ”World Table Tenniksen” (WTT), joka on ITTF:n uusi markkinointiyritys. Sen kautta ITTF haluaa luoda ammattimaisemman tavan järjestää kansainvälisiä kilpailuja, suuremmin palkintorahoin.

Suuntana on selvästi tenniksen kilpailusysteemi. Vuodelle 2021 ITTF on suunnitellut neljä pääkilpailua (”Grand Smashes”), joihin vain maailman 64 parasta mies- ja naispelaajaa saisivat osallistua. Näistä kilpailuista voisi myös nimetä maailmanmestarin, Dainton toteaa.

Grand Smashes -kilpailujen lisäksi järjestettäisiin myös kaksi alemman tason kilpasarjaa, eli ”WTT Champions” ja ”WTT Star Contenders”, joihin saisi enemmän pelaajia saisi osallistua.  Tästä voi lukea lisää alla olevasta linkistä.

https://www.ittf.com/wp-content/uploads/2020/03/WTT-PROMO-DOC-FINALFINAL.pdf

Tämä kilpailusysteemi on saanut paremman ja positiivisemman vastaanoton huippupelaajilta. Paremmin järjestetyt kilpailut ja suuremmat palkintorahat ovat tietysti huippupelaajien mieleen ja pöytätennis saisi varmaan enemmän myös mediahuomiota.

Uusi systeemi voisi monelta kantilta katsottuna olla hyvä asia, mutta pienille pöytätennismaille ja alemman tasoisille pelaajille uudella kilpailysysteemillä ei ilmeisesti ole paljon annettavaa. Kilpailujen taso on kuitenkin korkea ja systeemi sellainen, että otteluita tulee vähän ja kilpailemisesta kallista.  Moni yksityiskohta on vielä auki, joten palataan niihin, kun asiat selkiintyvät.

Valitettavaa on kuitenkin, että aikanaan ITTF teki paljon työtä sen eteen että, pöytätennis olisi maailman suurin urheilulaji. Siinä myös onnistuttiin, kun jäsenmaita on 226. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ITTF panostaa vain huippuihin ja pienempien pöytätennismaiden pelaajille on hyvin vähän tarjottavaa. Jää nähtäväksi, kuinka uusi strategia tulee vaikuttamaan pöytätennikseen maailmanlaajuisesti.

Vuodesta 2020 piti tulla suuri pöytätennisvuosi monin eri tapahtumin. Nyt se on saanut aivan uuden suunnan koronavirusepidemiasta johtuen. Paljon kilpailuja on peruttu tai siirretty tulevaisuuten, eikä vuoden 2020 kilpailuohjelmasta ole mitään varmaan tietoa vielä. Seuraavia muutoksia on olympiakisojen siirron lisäksi kuitenkin tehty:

  • Joukkue MM-kilpailut siirretty syyskuuhun 2020
  • Veteraani MM-kilpailut siirretty vuoteen 2021
  • Juniorien EM-kilpailut siirretty eteenpäin, mutta päivämäärät ei vielä tiedossa
  • Syyskuun EM-kilpailuja ei vielä ole siirretty, mutta on mahdollista, että siirtyvät
  • Olympiakarsinnat siirretty ilmeisesti keväälle 2021.

Loppuviikosta ilmestyy muokattu maailmanlista (huhtikuu 2020), joka jäädytetään. ITTF:n johto kokoontuu seuraavaan kokoukseensa vappuna.

Sonja Grefberg

 

 

MM-kisoille taas uusi pelipäivä

Paljon uutisoitavaa ei pöytätennismaailmasta ole, varsinkaan kotomaasta. Koskella vuodesta 2003 järjestetty kesäleiri on peruttu (tai mahdollisesti siirretty elokuuhun) ja liittokokous pidetään 27. kuluvaa kuuta ”sähköisenä”, ensimmäistä kertaa tuon tapahtuman historiassa. Maailman pöytätennispäiväkin (6.4.)meni meillä ohi aika pienenellä, kuten muullakin maailmassa.

Etelä-Korean MM-kisoille on taas saatu uusi pelipäivä: nyt Busanissa pitäisi pelattaman syys-lokakuussaa 27.9-4.10.2020. Ken elää, hän näkee!

Veteraanien MM-kilpailut Ranskassa siirrettiin ensi vuodelle, mutta veteraanien on syytä huomata, että ensi vuodesta  huolimatta Bordeauxissa pelataan tämän vuoden ikäsäännöillä. Sen sijaan Cardiffin EM-kilpailuissa Walesissa (niin ikään ensi vuonna) on käytössä ensi vuoden ikäsäännöt.

Monimutkaista, voisi sanoa. Kuten sekin, että vielä ei ole oikein mitään tietoa siitä, kuinka MM-kisojen ranskalaisjärjestäjä suhtautuu mahdollisiin maksettujen osanottomaksujen palautuksiin, jos joku päättääkin olla lähtemättä koko kisaan.

Pöytätennisliitto tukee seurojen toimintaa-suunnitelmat käyntiin jo keväällä

 

Pöytätennistoiminta on pöytätennissaleissa juuri nyt pysähtynyt. Saleilla on hiljaista, joten nyt voimme jo tässä vaiheessa kääntää katseen tulevaan kauteen. Alle on koottu joukko toimia, joilla Pöytätennisliitto auttaa seuroja. Katsokaa teille sopivat! Jos teillä on mielessä jotain muuta tapaa, niin toteutetaan se!

Pyytäisinkin seuroja miettimään mitä kaikkea voimme tulevalla kaudella yhdessä tehdä. Vielä ei varmasti voida päivämääriä lyödä lukkoon, mutta alustava suunnitelma toimista voisimme saada tehtyä syksyn asemasta jo nyt keväällä. Olemme sitten syksyllä valmiit tehokkaasti käynnistämään toimet.

Näitä toimia kannattaa yhdistää useampi samalle reissulle.

  1. Kouluvierailu

Perinteinen kouluvierailu on edelleen tehokas tapa saada uusia pelaajia seuraan.  Koululla oppilaat käyvät kokeilemassa lajia saavat kotiin seuran mainosesitteen.

  1. Välituntipingis ja seuramarkkinointi

Pöytätenniksen suosio koulujen välituntiliikuntana on viimeisinä vuosina lisääntynyt valtavasti. Pöytätennisliitto on käynyt vierailuilla aktiivisissa välituntipingiskouluissa. Näissä voi tehdä suoraa mainostusta, mutta myös pidemmällä aikavälillä välituntipingis palvelee myös paikallista seuraa.

  1. Mailapelikierros

Neljän lajin mailapelihanke tekee kierrosta ympäri maata. Ohjelmassa on niin koululaiskilpailuja kuin lajiesittelyjä.

  1. Seuravalmentajakoulutus

Seuravalmentajakoulutus toteutetaan seuroittain tai paikkakunnittain. Koulutuksen voi toteuttaa vaikkapa kahtena peräkkäisenä arki-iltana (viikonloput toki myös mahdollisia), jotka kummatkin sisältävät valmentajille oman koulutusosuuden ja sitten käytännön tehtävät seuran omien pelaajien kanssa.

  1. Starttikoulutus

Starttikurssi sopii esimerkiksi aloittelijaryhmän pelaajien vanhemmille. Starttikurssi kestää noin 1,5 h. Starttikurssin tavoitteena on rohkaista, innostaa ja antaa osaamista aloittelijaryhmän apuvalmentajana toimimiseen.

  1. Seuravierailu

Seuravierailu on hieman harjoituksen ja valmentajakoulutuksen välimuoto. Vedetään yhdessä harjoitukset, joista seurat ja pelaajat saavat ohjeita ja ajatuksia omaan toimintaan.

  1. Seuraleiri

Seuraleireillä on vedetty 2-3 harjoitusta päivässä. Pääpaino on ollut junnutreeneissä, mutta myös aikuistreenejä vedetty. Nämä ovat myös tapahtumia, joissa yhdessä tekemällä kaikki oppivat toisiltaan.

  1. Starttikilpailu

Uutena toimintana ovat arki-iltaisin pelattavat aloittelijakilpailut, joiden järjestelyissä SPTL on mukana.

Miettikää mitä haluatte tehdä ja karkea aikataulu milloin. Olkaa yhteydessä jo nyt keväällä, niin tehdään alustava suunnitelma!

Taneli Keinonen

0505285861

taneli.keinonen@sptl.fi